Naapantuura
Oman äänensä löytänyt
Vuosi yrittämistä takana ja huomaan olevani jo epätoivoinen ja jop järjenvastainen raskaushaaveitteni kanssa. Tuoreessa muistissa on ensimmäinen toivon hippunen, menkat olivat ekaa kertaa myöhässä. Omasta mielestäni olin tuntenut raskausoireita ja myös tunne siitä, että olen raskaana oli todella vahva. Menkat kuitenkin alkoivat pari päivää myöhässä todella voimakkaiden kipujen ja alavatsan sekä -selän polttelulla. Epäilin alkuraskauden keskenmenoa ja tein raskaustestin saadakseni selville, että onko kyse siitä vai mistä. Testi oli negatiivinen. Kivut olivat niin voimakkaat, että kävin lääkärissä. Eivät he sanoneet asiaaan juuri mitään muuta kuin että on epätodennäköistä, että kyseessä olisi keskenmeno tai ainakaan raskaus sillä testi oli negatiivinen ja vuotokin on alkanut. Näin kai sitten. Yritin hyväksyä asian. Nyt olen kuitenkin viettänyt koko päivän koneella valemenkoista lukien ja etsinyt toivon kipinää siitä, että josko kuitenkin olisin raskaana. Raskaus ei vain vielä näkynyt testissä ja kyseessä olisi valemenkat... Epätoivoista, eikä totta? Järki sanoo, että uutta yritystä vaan kehiin, mutta mieli väittää toisin. Tissitkin on edelleen arat ja lisäksi on poikkeuksellisen runsasta turvotusta sekä ummetusta. Voi mielentepponen sentään!
Onko muilla raskaudesta haaveilevilla samanlaisia epätoivoisia josko-kuitenkin ajatuksia? On todella epätodennäköistä, että olisin raskaana. Eikö niin? Olkaa ystävällisiä ja pyyhkikää nämä turhan haaveilut pois mielestäni :)
Onko muilla raskaudesta haaveilevilla samanlaisia epätoivoisia josko-kuitenkin ajatuksia? On todella epätodennäköistä, että olisin raskaana. Eikö niin? Olkaa ystävällisiä ja pyyhkikää nämä turhan haaveilut pois mielestäni :)
