Ennenaikaiset supistukset ja pelko

Heeppis

Heeppis

Silmät suurina ihmettelijä
Moi äitit ja muut !

Haluaisin kuulla kokemuksia seuraavista aiheista:
-Onko sinulla tullut kivuttomia tai kivuliaita ennenaikaisia suppareita?
-Oletko pelännyt, että lapsi tulee liian aikaisin maailmaan?

Minulla on menossa viikkoja 24+6. Alkuraskauden vähäiset oireet kun helpotti ja tuli puoliväli niin alkoi kaikki "ongelmat" tulla esille. Ihanien potkujen lisäksi n. rv 20 tunsin ensimmäiset kivuliaat supistukset. Viime viikolla ollut paljon kivuttomia mahan kovettumisia sekä menkkamaista jomotusta mutta myös kivuliaita supistuksia ja pahoja selkäkipuja :( Ei ole helppoa, ei. Tottakai tuollaiset pistää miettimään ja pelottamaan kun on ensiraskaus kyseessä ja olen tämmöinen ressaantunut..

Seuraavaan neuvolakertaan on hirmuisesti aikaa ja olen jättänyt soittopyynnön, mutta mitään ei ole kuulunut. Yhtenä iltana supisteli moneen otteeseen vaikka istuin paikallaan; soitin kätilölle ja käski mennä sänkyyn. Töissä on ollut vaikeaa, vaikkei ihan joka päivä, mutta kuitenkin. Rasittavaa!!! Kohdunsuuntilannetta ei ole tutkittu. Olisi kiva tietää, onko nämä supparit tehneet muutoksia. Kaiken tämän lisäksi minulla on silloin tällöin paineen tunne alapäässä ja viiltelevää kipua tuolla ylhäällä emättimessä, oiskoha just siellä kohdunsuulla :(

ONKO muilla ollut vastaavaa?? Tuntuu, ettei minua oteta tosissaan täällä, kun soitan ei pyydetä tulee näytille..... Joka toinen päivä olen töissä normaali, sitten seuraavana voin odottaa suppareita ja tunnetta etten pääse liikkumaan kunnolla . :( Yritä tässä sitten nauttia  ....

Onneksi pikkuinen tuntuu hyvin potkivan joka päivä emoticon

 
Mulla on molemmissa raskauksissa ekat kivuttomat supparit tullu jo rv 15-17. Harkkasuppareistahan ei pitäis olla haittaa, vaan ne valmistaa kohtua (kohtu on lihas ja se harjoittelee harkkareilla synnytystä varten:).
En oo pelänny, että olis mitään hätää.
Sit jos tulis kipeitä supistuksia säännöllisesti niin niistä olisin huolissani kyllä! Ne avaa kohdunsuuta ja lyhentää kohdunkaulaa, ja saattaa johtaa ennenaikaiseen synnytykseen tai ainakin vuodelepoon jopa loppuraskauden ajaksi.

Ole vain sinnikäs ja yritä saada yhteys sinne neuvolaan tai soita vaikka suoraan äitiyspoliklinikalle ja kysy pääsetkö sinne näytille. Jos tulee kipeitä supistuksia paljon niin on hyvä tutkituttaa alakerran tilanne, ettei tilanne pääse pahaksi.
Tsemppiä!!=)
 
Munkin mielestä sun kannattais soittaa sinne äitiyspoliklinikalle, jos kivuliaat supistukset vielä jatkuu! Ei siinä mitään häviä, jos käy tarkastuttamassa että kaikki on kunnossa. Ja koita levätä oikeesti kunnolla, voisitkohan töistä ottaa sairaslomaa?
 
Mulla on normaalien harjoitussuppareiden lisäksi ollut kivuliaita jostain rv 19 alkaen, ja ihan vieläkin on. Varsinkin levossa tulee, kun istuskelee vaan paikallaan eikä tee mitään. Kävin silloin aluksi kun noita alkoi säännöllisesti tulla lääkärillä tarkastuksessa, ja ihan kunnossa kaikki oli. Muutama viikko sitten rv 30 tarkistettiin uudelleen, ja edelleen kaikki samalla tavalla kuin ennenkin. Lääkäri sanoi, että toisilla vain on todella supistusherkkä kohtu.
Ainakaan mulla siis nuo kivuliaat ja välillä säännölliset supparit eivät ole mitään kypsyttäneet, mutta ehdottomasti mene tarkastuttamaan oma tilanteesi! Parempi katsoa ettei tarvitse katua.
Ohimenevä paineen tunne ja viiltävät kivut ovat normaaleja, kohtu kasvaa ja venyttää paikkoja :) mutta aina kannattaa lääkärille mainita, se ainakin rauhoittaa omaa mieltä kun saa lääkärin arvion tilanteesta.
 
Koeta ihmeessä saada aika neuvolaan lääkärille tai äitiyspoliklinikalle!

Itselläni ensimmäisessä raskaudessa oli kivttuomia, hieman epämiellyttäviä supisteluja n. rv24 lähtien, ja gynekologi tutki alakerran tilanteen rv25+6, jolloin jouduin jo kahdeksi viikoksi sairaslomalle töistä, kun supistukset olivat jo pehmentäneet ja hiukan lyhentäneet kohdunkaulankanavaa. Olin lopulta lähes täydessä vuodelevossa kotona rv28-34, kun tilanne "alakerrasssa" vain eteni, vaikka supistuksia en juurikaan edes huomannut.

Toisessa raskaudessa supistelut alkoi jo rv20, ja neuvolalääkäri tarkisti tilanteen ensimmäisen kerran jo rv22, jolloin paikat oli jo taas alkaneet pehmenemään. Nyt on menossa rv26, ja oon jo pari viikkoa ollut kotona, kun supistukset vain lisääntyivät ja tulivat jo tosi kipeiksi, lisäksi maha oli lähes koko ajan kireän ja jännittyneen oloinen. Kotona voin vielä tällä hetkellä puuhailla ja touhuta, mutta omien tuntemusten mukaan lepäillen välillä. Itse hakeuduin ilta-aikaan suoraan äitiyspolille, koska supistukset tihenivät ja kovenivat niin, että niitä tuli n. 20kpl parin tunnin aikana, vaikka olin levossa. Kohta on taas kontrolli siellä äitiyspolilla, jossa lääkäri tekee sisätutkimuksen ja uä:lla laskee kohdunkaulanpituuden. Toivon tosissaan, ettei tilanne ole edennyt, sillä vuodelepoa en tällä hetkellä millään saisi järjestettyä esikoisen hoidon vuoksi, mutta eiköhän asioilla ole aina tapana jotenkin järjestyä.

Kannattaa kuunnella omaa kroppaa ja luottaa omiin vaistoihin! Olen kohdannut paljon ihmisiä, jotka toteaa et "nii mullaki oli niitä harjotussuppareita sillon, mut mitäs noista..", omalla kohdalla ne lähes kivuttomat harjotussupparit saivat tilanteen etenemään, joten otan kyllä vakavasti kaikki tuntemukset! Ja rohkeasti vain kerrot lääkärille kaikki tuntemuksesi, on kuitenkin vauvallesi parempi mitä pidempään matkassa pysyy ja töitä ehtii myöhemminkin tekemään. Ja vaikka monen monen viikon kotona lepäily tuntuisikin raskaalle ajatukselle, niin jälkikäteen se on vain pieni viipale ihmisen elämässä.

Ois kiva kuulla sun kuulumisia, mikä on tilanne nyt? :)
 
Kyllä kannattaa tunkeutua väkisin vaikka päivystykseen vaatimaan tarkistusta.. Itse en tuota tehnyt vaikka itsellä tuntui nuo harjoitussupistukset "väärältä".. Soittelin harjoitussupistusten takia lääkäriin ja neuvolaan mutta aina sanottiin että kivuttomat ei tee mitään, kohtu vain harjoittelee. Nyt oli sitten lääkärineuvolan aika rv 26+1 ja lääkäri huomasi ylläriylläri että kohdunkaulaa on jäljellä enää vain 0,5cm ja kohdunsuu on pehmeä, tosin kiinni vielä. Nyt siis vuodelevossa ja saikulla, onneksi saan olla kotona toistaiseksi. Mutta pelätä saa että kuinka aikaisin vauveli tulee. Nyt aluksi tavoite on päästä rv30 saakka, tähtäimessä kuitenkin rv 34. Pitkältä tuntuu matka sinne vielä. Pistää vaan miettimään että olisikohan auttanut jos vaan olisin vaatinut sitä tarkastusta silloin 3 viikkoa sitten kun tuntui että jotain väärää nyt tapahtuu..
 
Takaisin
Top