Ennakoivat oireet kun synnytys lähellä!?

Voi enteillä tai ihan yhtä paljon olla enteilemättä. Mutta kun synnytys käynnistyy kunnolla, ei sitä voi olla enää huomaamatta tai joudu arvuuttelemaan! :D Minulla oli kipeitä supistuksia useita viikkoja ennen synnytystä ja harjoitussupistuksia rv14 lähtien. Sormelle olin auki myös jo melko aikaisin ja paikat olivat pehmenneet, mutta kaulaa oli useita senttejä jäljellä. Synnytys käynnistyi kuitenkin vasta rv36+0. Toisia äitejä makuutetaan sairaalassa pää alaspäin viikkokausia, kun vauva meinaa syntyä liian aikaisin ja lopulta joudutaan kuitenkin käynnistämään..

Lapset syntyvät sitten, kun on heidän syntymäpäivänsä. :) Odottavan aika on pitkä, mutta toivotan kärsivällisyyttä viimeisille päiville/viikoille ja tsemppiä loppurutistukseen!
 
Miulla ei ollut oikeastaan mitään oireita. Jotenkin sen silti aavisti että kohta mennään :D Muistan kun torstai aamulla herätessäni tuli tunne että tänään tulee lähtö synnärille ja niin vaan torstai iltana alkoi hirveät supistuset ja perjantai aamuna pieni poika olikin jo sylissä :)
 
Minulla alkoi edellisessä raskaudessa irrota limatulppaa rv 39+0 ja lapsi syntyi rv 39+6. Koko viikon ajan tunsin sukkapuikkovihlaisuja kohdunsuulla. Synnytys oli pitkä (32 h), mutta ennen sen alkua en tuntenut muistaakseni mitään normaalista poikkeavaa. Edellisenä iltana kävimme vielä mieheni ja koirien kanssa paukkupakkasessa tunnin kävelylenkin. Supistelut alkoivat aamuyöllä ja samoihin aikoihin alkoi myös lapsivettä tihkuttaa. Vieläkään en uskonut, että synnytys on käsillä, vaikka moisia supistuksia en ollut aiemmin kokenutkaan. Kun sairaalasta sitten suositeltiin, että tulisin paikan päälle, ymmärsin synnytyksen alkaneen, mutten olisi uskonut sen päättyvän vasta seuraavana iltana. :D
 
Ekassa muistan illalla tulleen säännöllisiä harkkasupistuksia, en osannut ajatella että kuitenkaan mitään tapahtuis. Yöllä heräsin kerran kipeään supistukseen ja jatkoin unia, kunnes aamulla kuudelta alkoi heti säännölliset kivuliaat supistukset. Tiesi kyllä heti että nyt se alkoi. Tyttö syntyi samana päivänä illalla klo 20. Viikkoja 40+3.

Toinen synnytys alkoi siten että huomasin limatulppaa irtoavan, se oli siinä neljän-viiden aikaan iltapäivällä. Siinä mietin et jokohan vai meneekö vielä aikaa.. supistuksia alkoi tulla kuuden aikaan mut en ollut vieläkään varma oliko tosi kyseessä, mut aloin jo miestä varoittelemaan et taitaa käynnistyä. Siitä ne supistukset pikkuhiljaa meni kipeämmäksi ja säännöllisemmäksi ja tyttö syntyi yöllä klo 2. Jälleen viikoilla 40+3. :)

Mut kummastakaan ei ollut sen enempää etukäteen ollu mitään merkkejä tai sitten en osannut niitä pistää merkille.
 
Edelliset 3 päivää minulla oli säännöllisiä lieviä supistuksia jopa 6 h ajan, mutta ne eivät vahvistuneet ja lopulta loppuivat kokonaan.

Sitten aamulla heräsin pahoinvoivaan oloon ja oksensin. Supistuksia tuli päivän aikana epäsäännöllisesti ja oletin että nämäkin taas loppuvat kesken. Silloin rv 39+6 ja neuvolassakin kävin saman päivän aikana.

Supistukset alkoivat kuitenkin vahvistua illasta ja kivut olivat 2 aikaan yöllä jo niin kovia, että lähdettiin sairaalaan.

13h myöhemmin pikkuherra oli sylissäni, kovan ja vaikean synnytyksen jälkeen. Lapsi oli kasvotarjonnassa, mikä hankaloitti synnytystä ponnistusvaiheen ollen 1h 2min. Synnytin siis rv tasan 40 :)
 
Minä synnytin 37+6. Olimme uskaltaneet lähteä vielä kerran mökille kahdestaan kun mitään oireita ei ollut. Menomatkalla kuitenkin alkoi tuntumaan ummetuksen tunnetta sekä alaselkäsärkyä. En välittänyt koska en todellakaan uskonut että mukula syntyy 24h päästä.... no 2h ehdittiin mökillä rentoutua kunnes vedet meni ja kireellä kaupunkiin jonne kerittiin kuitenkin hyvin. Aamulla synnärille ja 7 tunnin päästä olin äiti.
 
Takaisin
Top