Heinäkuun unettomille öille vastapainona viime öiset levottomat unet, voi tsiisus sentään - seuraa lyhennelmä, joten voitte vaan kuvitella mitä kaikkea jätän kertomatta

.
Unen alkupuolella seikkailin Remontilla rahoiksi- duunarina, tosin ei oltu "blockissa" vaan jossain motellissa rentoutumassa muitten remontteeraajien kanssa. Siinä sivussa olinkin sitten jo samaan aikaan siskojen kanssa rantamökillä, ja ajelin sieltä mönkijän ja motskarin sekoituksella pois enon talolle. Ja hetkeä myöhemmin ajelin kotipuolen pitkällä suoralla motskarilla, kun näin jo kaukaa, että poliisit on tutkaamassa. Katoin mittaria silmäkovana ja tähtäsin kuuttakymppiä, oon siis tosi hurja kuski! Mut siis siinä suoralla on 60 rajoitus ihan oikeastikin. Lopputulema, poliisit pysäytti, ja totesivat että ajoit liian lujaa, kun saat ajaa vaan 40 kymppiä, ja nyt kirjoitetaan sakkolappu. En siis unessa protestoinut sitä, että on 60 alue tai 40 on mopojen maksnopeus ja mulla motskari, vaan sitä, että kun minä ihan tarkoituksella ajoin kuudenkympin vauhtia, että nään pitääkö mittari paikkansa - ja näin jo kaukaa että tutkaatte ja just sen takia otin tietyn nopeuden, aloin lähes nyyhkiä. Ei kelvannut selitykseksi poliisisedälle se, vaan alkoi raapustaa tekstiä sakkolappuun, ei siis mihinkään tietokoneelle vaan sellaiselle jäljentävälle kuittilehtiölle.... Sitten mulla padot aukes ja aloin nyyhkiä kahta kauheemmin, että just tätä enää puuttuu. Ja seuraa paras osa unta: aloin kertoa, että tätä rahanmenoa on vime aikoina ollut ihan riittäviin, kun etkö nää että oon RASKAANA, ja ihan kaikkea pitää hankkia, eikä oo yhtään ylimääräistä rahaa. mistä minä nyt rahat sakon maksuunkin saan. Poliisisetä vähän vilkaisi sivulleen ja jatkoi kirjoittamista, irrotti lapun, ja sanoi, että saat nyt tästä tämän sakkolapun ja toivottavasti olet tyytyväinen. Ja siinä lapussa oli kirjattuna sakko, -20 euroa, eli siis miinus 20 euroa, ja hyvää odotusaikaa. Sitten seurasikin iloksi muuntuvia kyyneliä, ja sain sanottua, että joo, olen tyytyväinen tähän, ja miten ikinä voinkaan kiittää kilttiä poliisisetää. Milläs muulla kuin halaamalla! Siihen oli samaan aikaan tullut mies, myös ylinopeutta ajaneena ja totes, että ai noin ne sakot saa pois.... Siitä sitten helpottuneena ajelin kotiini ( joka tosin ei ollut mun koti, vaan mun vanhan hoitotädin koti - sekin vielä).
Arvatkaa vaan nauroinko kun heräsin, ja muistin koko pitkän ja täysin absurdin unen. Tuolta alusta jäi monet mutkat kertomatta, mutta eiköhän tuo unen loppuosa kuvaa aika hyvin, että taisi olla mielikuvitus viime yönä töissä. Pitäisköhän ens yös varata

popcornia sängyn viereen jos tulee yhtämoista elokuvaa filmiltä

. Mistä ihmeestä nää unet syntyy!