Elokuun ihmettelyt

[Joulumansikka]

Mitä kuuluu odottajien elokuuhun?
Itsellä tasaista menoa nyt kun pahoinvointi on taakse jäänyt ja uusia vaivoja ei ole ainakaan vielä ilmaantunut.

Puolivälissä jo, aika hurjaa. Ensi viikolla on rakenneultra ja sitä jo malttamattomana odotan.

Tänään oli taas itku lähellä lapsia kouluun ja eskariin viedessä. Pientä eskaria jännitti niin paljon. Isosisko puhui hälle niin kauniisti ja kannustavasti, että mulla oli täysi työ pysyä kasassa.

 

[Miitu]

Tsemppiä tulevaan ultraan Joulumansikka! :)
Ihana aina kun sisaruksista on tukea toisilleen.
Varmasti niin merkittävä hetki tuo kun koulutie (tai esikoulu) alkaa.

Täällä elokuu on alkanut jotenkin stressaavissa merkein, miehen työkuvioita ja asuntokuvioita on pohdittu paljon.
Samalla kuitenkin koen mieleni rauhoittuneen kun syksy alkaa olla ovella ja olen niin syysihminen että koen jo sen pelkästään terapeuttisena!!

Kun rakenneultra oli eilen ohi ja saatiin hyviä uutisia niin kyllä sekin helpotti tätä oloa ja jotenkin kevyempi mieli.
Nyt täytyy vain elää hetki ja päivä kerrallaan ja muistaa nauttia kaikista pienistä asioista. :)

 

[Miitu]

Tämäpä hiljainen kuukausi ja kohta täytyisi jo avata syyskuun säpinät tai jotain.

Elokuu on kyllä hujahtanut aika vauhdilla, ehkä nopeiten! Hirvittää jos muutkin kuukaudet tällä tavalla kiitää ohi silmien..
Ja mä haluaisin vaan olla raskaana.
Oon alkanu tehdä vähän jo surutyötä sen kanssa että sovellus ennustelee 17 viikkoa jäljellä.. Jos ajatellaan että nyt viikolla 23, niin pidempi matka on menty kuin mitä enää on jäljellä.

 

[Joulumansikka]

Elokuu lähenee loppuaan, hui.. Kuukaudet tosiaan menee vauhdilla. Enää reilu pari kk ja äitiysloma alkaa.

Parasta elokuussa oli rakenneultra ja se että siellä kaikki oli hyvin Saatiin myös tyttöveikkaus, saa nähdä miten lopulta on.

Pahinta oli että heti eskarin alettua flunssa rantautui meille ja nyt täällä kuumehöyryissä kirjoittelen. Juuri pari päivää sitten neuvolassa hehkutin miten olo on mitä mainion :D

 

[Miitu]

Voi eii, Joulumansikka! Kovasti paranemisia sinne Ja näinhän se on että yleensä kun pääsee sanomasta niin sitten sitä ollaankin kipeänä. Mikä ihme siinäkin on. :D