Elokuun elämöinnit

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Kellitys
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
mullaki on nyt ruvennu tulee enemmä suppareit yms,.. mutta enpä usko et tällä on kiire viel mihinkää... jos se sii syyskuun 2 pv käynnistetää : D
 
Mulla on kans vähän sama, että ihan sama miten myöhään menis nukkuun, niin aina sitä herää viimeistään klo 7..

Tässä on nyt pari yötä nukuttu vähän huonommin, tiedä sitten että miks.. Väsymys meinaa olla aika kova :( ehkä se lähestyvä synnytys hiippailee öisinkin mieleen. Eilen sanoinkin isännälle, että hiukan kyllä hirvittää synnytyksen alku, mutta ehkä se jännitys katoo taas synnytyksen alettua, niinkun ekallakin kerralla.

Tänään pärähti käyntiin rv 38, ja maanantaille olis seuraava neuvola. Yhtään ei huvittais mennä, kun joudun sitten jollekkin sijaiselle.
Toisaalta kun eilen olin niin tuskissani, etten meinannu kaupassakaan päästä eteenpäin ilman ostoskärryjen apua, niin tuli illalla ihan semmonen olo, ettei näillä kivuilla kyllä montaa päivää enää yhdessä osassa olla. Toivottavasti näin sitten onkin.
 
Täälläki ollaan kasassa... Nyt taas tullut kipeitä supistuksia eilen saunan jälkeen ja tänään tässä aamupäivän aikana jopa yks. Voisko nyt vaan sitten oikeesti käynnistyä se synnytys. Ei jaksais mitään turhia kipuja. :disgust
 
Tuskin ne loppuajan kivut ikinä turhia on.. Jos mitään ei olis, niin tuskin se synnytys olis kovin pian edessäkään :)
 
Niin no enemmän mulla oli kipeitä supistuksia vielä pari kuukautta sitten. :laughing002 Nyt ne on vähän niinko hävinny tuhkana tuuleen ja joskus sillon tällön tulee yks tai muutama kipee, ja yleensä vielä monen päivän tauolla. Onhan tässä vielä aikaa, kun LA on 22. päivä, mutta inhottaa tommoset yht´äkkiset kivut, jotka ei sitten kumminkaan johda yhtään mihinkään...
 
Kolotusketju ei ollut ylhäällä, niin voivottelen nyt tänne, että mulla on vasen jalka mennyt alta. Tyyppi on kai sen verran siirtynyt, että painaa jotakin hermoa eikä jalka yksinkertaisesti toimi. Tätä on jatkunut nyt pari päivää putkeen...

Keskiviikkona vedin reippaan kympin lenkin ravaavan/laukkaavan ponin vierellä hölkäten ilman mitään kipuja, ehkä siitäkin kipeytynyt tuo jalka tai alaselkä. Vielä pitäisi pari viikkoa päästä mukaan lenkille, kun en tyttöä uskalla päästää yksinään pitkälle maastoon, vaikka onkin kohta 10 ja ratsastanut 2-vuotiaasta ja poni maailman kiltein. Vuokraajia olen kovasti tänne kalastellut, toivotaan että tärppää.

Jaksamista kaikille elomammoille loppumetreille!
 
LilMinni: Mutta edelleenkin se synnytys voi alkaa ihan ilman mitään ennakkovaroituksia ja edetä siltikin ihan reippaasti. Itsellä ei viimeksi ollut oikeasti loppuajastakaan mitään muuta vaivaa kuin suonenvedot! Missään vaiheessa ei vihlonut alapäähän tai ollut menkkamaisia jomotuksia tai muita kuin täysin kivuttomia harjoitussupistuksia, nythän on enemmän ollut noita tuntemuksia. Siltikin viimeksi koko homma oli ohi kahdeksassa tunnissa. Ekasta supistuksesta.

Voisi toki toivoa, että kun nyt on edes vähän jotain tuntemuksen tynkää ollut, vaikkei nyt mitään sellaista, että olisi kuvitellut, että saattaisi olla synnärille lähtö lähellä, niin menisi vielä vähän reippaammin tuo synnytys. Vaikka yleensähän se toisella kertaa menee muutenkin. :D

Onneksi meitä nyt on vielä useampia odottamassa sitä omaa vuoroa, niin löytyy kohtalotovereita. :) Kyllä se meidänkin vuoro vielä koittaa!
 
Koko raskauden ajan musta on tuntunut, että hormoonit ei oo vaikuttanut mielialaan kovinkaan paljoa, mutta ne on varmaan päättänytkin keräytyä kaikki samaan syssyyn ja iski nyt sitten päälle oikein kunnolla :eek:

Kaikki pienikin ärsyttää ihan hillittömästi ja kun koitan alkaa miehelle ärsymystäni kertomaan niin purskahdan vaan itkuun eikä se sitten etene enään mihinkään. Tämä aamu mennyt samoissa lukemissa heti kun silmät sain auki ja itkua vaan tulee kaikesta mahdollisesta aiheesta :sad001
Eniten ahdistaa se, että kun haluaisin saada kaikki kuntoon ennen pikkuisen saapumista, mutta pelkään, että en ehdi niitä asioita tekemään. Mies on päivät töissä ja tulee usein illalla vasta kotiin ja tiedän että hän on väsynyt, mutta silti jotenkin toivoisin(lue. oletan), että hän olisi samantien valmiina aloittamaan ideoinnit mm. harsojen paikasta hoitopöydän laatikoissa ja siitä mitkä lakanat laitetaan pikkuisen sänkyyn. Sitten heräänkin aamuyöllä kun ei väsytä ja alan pyörimään lastenhuonetta ympäri ja väsy on taas aamupäivällä sitä luokkaa, että voisi jo päivä loppua .

Että tälläistä tähän päivään.

Ps. kävin ostamassa ikeasta lakanat pinnikseen, mutta kun avasin pussin niin sehän on ihan ihmeen mallinen eikä todellakaan sovi nykyiseen täkkiin :crybaby2
Myydäänköhän jossain ÄP -pakkauksen mukana tuleen täkin kokoisia pussilakanoita vai pitäisikö ostaa vaan uusi täkki ja etsiä siihen sopivia pussilakanoita?
 
Totta kyllä tuokin.. Ei mullakaan ekan synnytyksen käynnistyessä ollut mitään ennakkovaivoja/kipuja/särkyjä, mutta kyllä nyt tässä on sitten senkin edestä. Ja kyllä nyt toivoisin, että tää synnytys - ja ennenkaikkea ponnistusvaihe menis nopeemmin. Esikoisen synnytys kesti liki 13h, ja ponnistusvaihe lähes tunnin, että kyllä nyt sais kaikki sujua nopeemmin.
Toki nyt kun oon tännekin huudellu, että vaistot sanoo ettei enää montaa päivää, niin saankin odottaa vähintään sinne laskettuun asti :D ellei sitten ylikin :D
 
Niranda: mä oon löytäny ihan anttilasta/kodin1:stä oikeen kokosia petivaatteita vauvalle. Pussilakanatkin sopii äp-pakkauksessa tulleeseen täkkiin. Lastenosastolta kun menee ettiin vauvan liinavaatepakkauksia/pussilakanapakkauksia, niin kyllä pitäisi löytyä :)
 
Niranda00:
Täällä mennään lähes samoilla fiiliksillä. Mies on mukana asioissa ja antaa varmasti kaikkensa, sen mitä ennättää ja jaksaa, mutta tuntuu ettei itellekään mikään riitä.
Tää loppuaika tuntus olevan aika hervotonta, en tiedä mitä keksis ettei ajattele kokoajan vauvan syntymää. Pelottaa ajatus esikoisen syntymästä. Vauva on odotettu, toivottu ja rakastettu, mutta epävarmuus ja pelko hiipii aina jostakin. Mies eilen kysyikin, mikä niin itkettää ja pelottaa. Ei pelkkä synnytys, vaan kaikki tämä muutos :love017
 
Känkkis: se on ihan luonnollista, että uusi arki vauvan kanssa pelottaa. Varsinkin kun ei tiedä mitä odottaa. Kaikki uusi on aina niin jännää, että se pistää pelottaankin, mutta siihen uuteen arkeen oppii nopeasti. Pitää antaa itsellensä anteeksi ja aikaa oppia, jos ei heti osaakkaan kaikkea vauvan hoitoon liittyvää. Se on kuitenkin alkuunsa semmosta harjottelua ja totuttelua, ettei kannata ainakaan syyllistää itseään jos ei heti osaa ja tiedä kaikkea. Ja ainahan voi soittaa esim. omalle äidilleen ja pyytää neuvoja.
Pienen vauvan kanssa edetään askel, hetki ja päivä kerrallaan. Alkuunsa voi olla vaikeeta ja tekis mieli luovuttaa, mutta se helpottaa kyllä. :)
 
Kaveri mahassa ollut tänää kovin hiljainen, muutamia muljahduksia vain.. Mutta ikäviä supistuksia tullut. En oikein tiedä millä mielellä pitäisi olla :(
 
Tiutsi: edellisten päivien myllerryksen jälkeen meilläkin on aika hiljaista ollut tänään.
 
Meillä onneks myllätää ja kovaa :love017.mites ne ketkä meinaa nukuttaa vaavin ä-pakkauksessa,niin onkos se ä-pakkauksen peitto liian iso siihen laatikkoo? vai kuvittelenkohan mä vaa et se tarviis pienemmän peiton? :confused013
 
Äp-pakkauksen peitto on sopiva lähinnä ihan perus pinnasänkyyn, joten kyllä siihen lootaan jonkun pienemmän tarvii. Alkuunsa voi riittää ihan hyvin joku aikuisen tyynyliinakin :) halutessaan laittaa sinne sisään sitten vaikka jonkun käsipyyhkeen :)
 
no mä kans mietin tota perus tyynyliinaa mut sit aattelin et oonko ihan pöhkö jos niin teen,mut en näköjää oo ku muutki on sitä mieltä et niin voi tehä :).tosin mä taidan käyä shoppaa jonkun söpön pienen viltin tai fleecepeiton...jos näiltä "kiireiltäni" joudan :biggrin.
 
Syyskuisista morjens. Joku heitti tosta peitosta joskus että sen voi laittaa kaksinkerroin äp laatikkoon niin että vauveli nukkuu sitte välissä.. :) Se pakkauksen patja oli aika ohut, niin tulee lisää pehmustetta alle peitosta..

Sent from my GT-I9105P using Vau Foorumi mobile app
 
Takaisin
Top