Elokuun elämöinnit
- Ketjun aloittaja Kellitys
- Aloituspäivämäärä
Kiitos pikkukoo. Minä vain inhoan ajatusta isosta leikkauksesta, jossa on aina riskinsä ja josta toipuminen voi viedä kauan (tänään kannan 20 l vesiä laitumelle, ensi viikolla en pystykään, sairaalassa en saa nostaa heti edes vauvaa ja olen ekan päivän ihan huumeissa jos samoin menee kuin viimeksi jne.). Tilastollinen vääristymä on varmaankin ihan oikea päätelmä. Toisaalta mulla oli viimeksi komplikaatio, suuri verenvuoto ja sisäisen verenvuodon riski. En toki kuollut - ja nyt plussaa sairaalalle, siellä on kuulemma jo punasoluja minua varten valmiina komplikaation uusiutumisen varalta.
En ole koskaan pelännyt piikkejä, verta yms., ja lääkikseen meno oli lähellä, pitkän harkinnan jälkeen päädyin toisaanne. Tuo iso leikkaus nostattaa vain jotakin todella syvältä kumpuavaa sairaalakammoa, jolle en mahda mitään. Ekaa kertaa nousi verenpaineetkin mittauksessa, kun kätilö selitti samaan aikaan katetria ja ekg-käyrää...
En siis yhtään haluaisi sektioon, ja tässä yhtenä aamuna hormonimyrskyissä riidellessä huusinkin miehelle, etten synnytä lainkaan, en ainakaan hänen kanssaan :D
Minä olin viimeiseen asti toivonut, että tämä vauva olisi jotenkin pienipäinen ja kiitos kuin ihmeen kaupalla mahtuisikin, mutta ei sieltä kahdeksasta sentistä ketään pusketa ulos
Sulla on jännät paikat - on todella hyvä, jos synnytystapa-arvio tehdään tarvittaessa uudelleen, kun olet muutenkin pienikokoinen.
En ole koskaan pelännyt piikkejä, verta yms., ja lääkikseen meno oli lähellä, pitkän harkinnan jälkeen päädyin toisaanne. Tuo iso leikkaus nostattaa vain jotakin todella syvältä kumpuavaa sairaalakammoa, jolle en mahda mitään. Ekaa kertaa nousi verenpaineetkin mittauksessa, kun kätilö selitti samaan aikaan katetria ja ekg-käyrää...
En siis yhtään haluaisi sektioon, ja tässä yhtenä aamuna hormonimyrskyissä riidellessä huusinkin miehelle, etten synnytä lainkaan, en ainakaan hänen kanssaan :D
Minä olin viimeiseen asti toivonut, että tämä vauva olisi jotenkin pienipäinen ja kiitos kuin ihmeen kaupalla mahtuisikin, mutta ei sieltä kahdeksasta sentistä ketään pusketa ulos
Sulla on jännät paikat - on todella hyvä, jos synnytystapa-arvio tehdään tarvittaessa uudelleen, kun olet muutenkin pienikokoinen.
Minkkis
Sanaisen arkkunsa ammentaja
Onnea koiralle!! 
Eilen päivällispöydässä mäkin rupesin yhtäkkiä itkemään ja mies kysyi "mikä nyt on?" ja sanoin, etten vaan enää jaksa.. ja mies vastasi "no ei sun ole pakko kaikkea syödä" ja vielä tosissaan
Kyllä siinä vähän naurattikin, mutta selitin kyllä taas huonoa oloani ja nyt kun mies on vastaillut synnytys kyselyihin, niin on sanonut "Että ei sillä tietenkään mikään kiire ole, mutta ei ole naisellakaan kovin mukava olo enää.."
Eilen päivällispöydässä mäkin rupesin yhtäkkiä itkemään ja mies kysyi "mikä nyt on?" ja sanoin, etten vaan enää jaksa.. ja mies vastasi "no ei sun ole pakko kaikkea syödä" ja vielä tosissaan
Kyllä siinä vähän naurattikin, mutta selitin kyllä taas huonoa oloani ja nyt kun mies on vastaillut synnytys kyselyihin, niin on sanonut "Että ei sillä tietenkään mikään kiire ole, mutta ei ole naisellakaan kovin mukava olo enää.." Meillä kävi eilen semmonen "pieni ja tahaton" käytännön jekku..
Oltiin illasta menossa vielä poikkeemaan äitini luona, sillä tarvitsi apua uusien huonekalujen kasaamisessa.
Itse istuskelin sohvalla, ja mies lähti ulos tupakalle ja soittamaan anopilleni. Tällä välin äitini soitti, että huonekalut oltiin tuotu.
No minä tietysti huikkasin miehelle tuuletusikkunasta hänen ollessa vielä puhelimessa, että lähdetään. No enpäs ehtinyt sanoa edes, että mihin ollaan lähdössä, kun mies jo panikoi että vauva syntyy :D
mies ilmoitti äidilleen, että tuo esikoisen hoitoon ja juoksi kompuroiden kerrostalon raput ylös. Tultuaan sisälle ihmettelin huuli pyöreenä, että mistä moinen kiire ja samalla mies kysyy että menikö vedet. Näytin tässä vaiheessa varmasti entistä hölmistyneemmältä :D
Sitten mieskin ymmärsi, ettei kyse ollutkaan vielä synnytyksestä ja kirosi ihan hulluna.
Hetken hän siinä paasasi, kunnes rauhottui. Hän soitti uudestaan äidilleen, ettei tässä vielä synnytetäkään.
No lähdettiin autolle, mies ja esikoinen menivät edeltä. Mies oli vielä soittanut äidilleen, ja selittänyt koko tilanteen. Kyllä olivat appivanhemmat räkättäneet puhelimen toisessa päässä :D
Ajamaan kun lähdettiin, niin kyllä myönsi mieskin että oli kyllä paras ja shokeeraavin käytännön pila aikoihin :D itseäkin nauratti niin, että vedet tuli silmistä :D
Sen pienen hetken mitä se tilanne kesti, niin jos mies panikoi yhtälailla koko synnytyksen ajan, niin lykkään sen ilokaasun kyllä hänelle siellä synnytyssalissa :D
Oltiin illasta menossa vielä poikkeemaan äitini luona, sillä tarvitsi apua uusien huonekalujen kasaamisessa.
Itse istuskelin sohvalla, ja mies lähti ulos tupakalle ja soittamaan anopilleni. Tällä välin äitini soitti, että huonekalut oltiin tuotu.
No minä tietysti huikkasin miehelle tuuletusikkunasta hänen ollessa vielä puhelimessa, että lähdetään. No enpäs ehtinyt sanoa edes, että mihin ollaan lähdössä, kun mies jo panikoi että vauva syntyy :D
mies ilmoitti äidilleen, että tuo esikoisen hoitoon ja juoksi kompuroiden kerrostalon raput ylös. Tultuaan sisälle ihmettelin huuli pyöreenä, että mistä moinen kiire ja samalla mies kysyy että menikö vedet. Näytin tässä vaiheessa varmasti entistä hölmistyneemmältä :D
Sitten mieskin ymmärsi, ettei kyse ollutkaan vielä synnytyksestä ja kirosi ihan hulluna.
Hetken hän siinä paasasi, kunnes rauhottui. Hän soitti uudestaan äidilleen, ettei tässä vielä synnytetäkään.
No lähdettiin autolle, mies ja esikoinen menivät edeltä. Mies oli vielä soittanut äidilleen, ja selittänyt koko tilanteen. Kyllä olivat appivanhemmat räkättäneet puhelimen toisessa päässä :D
Ajamaan kun lähdettiin, niin kyllä myönsi mieskin että oli kyllä paras ja shokeeraavin käytännön pila aikoihin :D itseäkin nauratti niin, että vedet tuli silmistä :D
Sen pienen hetken mitä se tilanne kesti, niin jos mies panikoi yhtälailla koko synnytyksen ajan, niin lykkään sen ilokaasun kyllä hänelle siellä synnytyssalissa :D
Helli: Niin, sulla on muuten puolellasi myös tuo hyvä kunto! :) Piti vielä lisätä, että usein sektioon päädytään niiden äitien kanssa, joilla on jokin perussairaus ja siksikin riski on suurempi. Mut ymmärrän tuon sairaalakammon, kun itellä vähän samat fiilikset, menee sitten normikaavalla tai sektiolla... Se on mulla varmaan eniten sitä, että ei ole juuri tarvinut sairaalassa olla ja ahdistaa kun ei voi itse päättääkään kaikesta. Ja varsinkin kun oma periaate on ollut, että sitä terveempi on, mitä kauempana lääkäreistä pysyy! Ollaankohan me tosiaan sukua, kun mäkin hain lääkikseen, jäin vähästä vaille mutten jaksanu enää hakea uudestaan (jälkikäteen ajateltuna erinomainen ratkaisu, oisin vaan ressannu itteni kipeeks viimestään sit työssä) ja sun masukuvasta naureskelin, että joku on pölliny mun kädet (mulla on pienempi haba, mutta muuten samannäköiset kädet ja verisuonet pinnassa)
Voi noita miehiä, ne on vaan jotenkin niin pihalla tässä vaiheessa
Voi noita miehiä, ne on vaan jotenkin niin pihalla tässä vaiheessa
Eipä täällä tullu sitte mitään iltasista petipuuhista, kun aloin itkemään ihan hulluna miehelle. Tuli siinä sitten manattua, että miks tää ei jo synny ja mahtuuko se enää edes pihalle musta jne. Mies oli ihan huulipyöreenä, kun oon tosi hyvin osannu tähän asti pitää ton kaiken sisälläni ilman mitään suurempia. Nyt vaan tuntuu ettei toi synny ikinä ja kaikki soittelee koko ajan miehelle ja mun äidille, että no eikö vieläkään mitään uutisia. No ei ole, ei. Jos vaikka ennen joulua, niin olis ihan kiva...
Tuli siinä sitten manattua, että miks tää ei jo synny ja mahtuuko se enää edes pihalle musta jne. Mies oli ihan huulipyöreenä, kun oon tosi hyvin osannu tähän asti pitää ton kaiken sisälläni ilman mitään suurempia. Nyt vaan tuntuu ettei toi synny ikinä ja kaikki soittelee koko ajan miehelle ja mun äidille, että no eikö vieläkään mitään uutisia. No ei ole, ei. Jos vaikka ennen joulua, niin olis ihan kiva...Mä "yritän rentoutua" ja "uskotella" et eihän tässä oo enää ku vajaa viikko yliaikakontrolliin, ens perjantaina. Esikko synty rv41+2 ja sekin lähestyy kovaa vauhtia. Luulen kyl et jos viimeistää tiistaina mitään tapahdu ni mä saan kyl oikeesti hermoromahduksen Silloin olis toi 41+2
Silloin olis toi 41+2
Jonnukka
Vauhtiin päässyt keskustelija
Kotona ollaan, vaan ei ole nyyttiä kainalossa. Kaksi päivää supistelin sairaalassa ja nyt pidetään välipäivää. Olo on kyllä vähän jyrän alle jäänyt huonojen yöunien, supistusten ja jännityksen vuoksi. Tässäpä sitä näkee luonnon voimat, eipä siinä ole lääkäreillä tai pillereillä paljon vaikutusta :) Vauva tulee kun tulee. Nyt keskityn vaan lepäilyyn ja kasaan itseäni huomista koitosta varten. Mistäs sitä tietää jos vaikka lähtis nyt kotosalla käyntiin Kokemus kuitenkin kaikesta huolimatta positiivinen ja ihana kun sai vähän ensi kosketusta hoitohenkilökuntaan ja talon tapoihin. Mukavaa porukkaa kaikinpuolin.
Kokemus kuitenkin kaikesta huolimatta positiivinen ja ihana kun sai vähän ensi kosketusta hoitohenkilökuntaan ja talon tapoihin. Mukavaa porukkaa kaikinpuolin.
Enpä olis uskonut, että sä Jonnukka palaat yhtenä kappaleena tänne kirjotteleen! 
Ilmeisesti teidänkin vauva on aika itsepäinen kaveri, kun ei mistään pillereistä huolimatta tule pihalle. Ja tosiaan voihan se alkaa itsestäänkin syntyä, kun sitä on nyt vähän ärsytetty. 
Ilmeisesti teidänkin vauva on aika itsepäinen kaveri, kun ei mistään pillereistä huolimatta tule pihalle. Ja tosiaan voihan se alkaa itsestäänkin syntyä, kun sitä on nyt vähän ärsytetty.
Jonnukka
Vauhtiin päässyt keskustelija
En uskonut itsekkään, menin sinne ihan tosissaan SYNNYTTÄMÄÄN. K'tilöiden mukaan ei ole kuitenkaan harvinaista tällainen :) Keho kyllä tietää milloin on aika ja niillä käynnistysmuruilla saa vaan hieman nopeutettua jotain mikä tapahtuisi muutenkin ihan pian.
Voi Jonnukka, yllätys kyllä, empatiat sinulle ja ihana asenne!
Meillä on Bettie ihan sama aikataulu, ens perjantaina on minullekin varattu yliaikakontrolli...
Tänään ostin pienen vauvannutun, jos vaikka meillekin pieni vauva syntyisi tässä päivänä jonain
Meillä on Bettie ihan sama aikataulu, ens perjantaina on minullekin varattu yliaikakontrolli...
Tänään ostin pienen vauvannutun, jos vaikka meillekin pieni vauva syntyisi tässä päivänä jonain
ÄÄÄÄK!!! Minusta saattaa tulla elokuinen! Kävin maanantaina synnytystapa-arviossa, joka oli ihan paska. Nuori tyttönen lääkärinä, joka ei antanut vauvasta kokoarviota eikä ultrannut ja kokeili mun alakertaa hipaisten. Sanoi että paikat on kiinteät ja kiinni jne. ja vauvasta että ei ainakaan oo iso, sf-mitta ainoana perusteena.
Tänään kävin TYKSillä ihan muusta syystä, kun vauva on liikkunut jotenkin laiskasti. No siellä se toki rupesi liikkumaan heti paremmin. MUTTA ARVATKAA MITÄ! Kaikki, mitä se lapsilääkäri sanoi, oli potaskaa. Mä olin pehmenny, kaula lyhentyny ja sormelle auki ja mikä hurjinta, vauva osoittautui oikeaksi gladiaattoriksi! Lääkäri sanoi: "Täällä on muuten aika miehekkään kokoinen mies!" Siinä vaiheessa jo tajusin, että oma tuntumani on ollut oikeassa. 36+6 ja painoarvio oli 3800 g!!!! Viikon päästä suunnilleen seuraava tarkistus, jos kasvanut, käynnistetään tai sektio, ja muussa tapauksessa viimeistään sitä seuraavalla viikolla, jos ei itse tajua tulla pois. Mun raskauteni ei siis kestä ainakaan täyttä 39:ää viikkoa, sen pitäisi olla aika varma juttu nyt. Ehkä siis jo viikon päästä nyytti (tai valtava mytty!!!) on sylissäni!
Eikä ihme, ettei liikkeet tunnu kunnolla, se riepu oli siellä ihan mutkalla, eikä mahdu enää potkimaan isosti!
Ja ihmekös, että supistelee, on tukalaa ja vaikea kävellä ja tukala olo minulla. Mun 159 cm lyhyt varteni on täynnänsä vauvaa! Oon niin shokissa, että oon vaan nauranu kohta pari tuntia. Ihan hullua! Toivottavasti ei mee sektioon. Toivottavasti koko arvio heittäisi vähän yläkanttiin. Ja toisaalta mikä helpostus, että käytiin "turhan takia" päivystyksessä. Mikä tuuri!
Tänään kävin TYKSillä ihan muusta syystä, kun vauva on liikkunut jotenkin laiskasti. No siellä se toki rupesi liikkumaan heti paremmin. MUTTA ARVATKAA MITÄ! Kaikki, mitä se lapsilääkäri sanoi, oli potaskaa. Mä olin pehmenny, kaula lyhentyny ja sormelle auki ja mikä hurjinta, vauva osoittautui oikeaksi gladiaattoriksi! Lääkäri sanoi: "Täällä on muuten aika miehekkään kokoinen mies!" Siinä vaiheessa jo tajusin, että oma tuntumani on ollut oikeassa. 36+6 ja painoarvio oli 3800 g!!!! Viikon päästä suunnilleen seuraava tarkistus, jos kasvanut, käynnistetään tai sektio, ja muussa tapauksessa viimeistään sitä seuraavalla viikolla, jos ei itse tajua tulla pois. Mun raskauteni ei siis kestä ainakaan täyttä 39:ää viikkoa, sen pitäisi olla aika varma juttu nyt. Ehkä siis jo viikon päästä nyytti (tai valtava mytty!!!) on sylissäni!
Eikä ihme, ettei liikkeet tunnu kunnolla, se riepu oli siellä ihan mutkalla, eikä mahdu enää potkimaan isosti!
Ja ihmekös, että supistelee, on tukalaa ja vaikea kävellä ja tukala olo minulla. Mun 159 cm lyhyt varteni on täynnänsä vauvaa! Oon niin shokissa, että oon vaan nauranu kohta pari tuntia. Ihan hullua! Toivottavasti ei mee sektioon. Toivottavasti koko arvio heittäisi vähän yläkanttiin. Ja toisaalta mikä helpostus, että käytiin "turhan takia" päivystyksessä. Mikä tuuri!Heh pikkukoo, ollaan varmaan sukua, nauroin tuota käsijuttua :D Ja mun haban saat äkkiä, kun tulet tänne pariksi päiväksi talli- ja puutarhahommiin. Olen tälläkin viikolla kärrännyt sepeliä laitumelta pihaan ja vesiä pihasta laitumelle, tänään raivasin yhden vesakon ja kannoin lautoja ja aidanseipäitä sekä tyhjensin tytön uima-altaan kantamalla kympin saaveja kaksi kerrallaan aitataimille..
On niin epätodellista lähteä ylihuomenna synnyttämään, kun ei ole oikein mitään oireita. Nyt on kyllä taas hyvä fiilis, kun pääsi illalla sisähommiin ja tuli desinfioitua tuttipullot ynnä muita viime hetken valmisteluja.
Odotus on kova, olen tosiaan hengessä mukana kaikkien viime hetken kärvistelijöiden ja yliaikaisten kanssa, kyllä tämä malttia kysyy! Tsemppiä Jonnukka, Bettie, Suviii, Ansku9 ja LilMinni!!
On niin epätodellista lähteä ylihuomenna synnyttämään, kun ei ole oikein mitään oireita. Nyt on kyllä taas hyvä fiilis, kun pääsi illalla sisähommiin ja tuli desinfioitua tuttipullot ynnä muita viime hetken valmisteluja.
Odotus on kova, olen tosiaan hengessä mukana kaikkien viime hetken kärvistelijöiden ja yliaikaisten kanssa, kyllä tämä malttia kysyy! Tsemppiä Jonnukka, Bettie, Suviii, Ansku9 ja LilMinni!!
Lisäys pikkukoolle: Teepä pikkurillitesti, eli laita kädet vierekkäin kämmenet ylöspäin. Jääkö pikkurilliesi päihin sentin rako? Jos pikkurillisi kasvavat vikasta nivelestä niin vinoon, olet varmasti sukua! Nuo vinkurat pikkurillit olivat eka, mitä esikoisesta katsoin :)
M
marbles
Vieras
Onnea Keijuli oikein paljon!!