Elokuun elämöinnit

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Kellitys
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Hohhoijjaa, laskettu aika jo ensi viikolla :) Tänään pitäis mennä moikkaamaan miehen tätiä. Se otti herneen nenään kun ei majoitettu sitä meidän kotiin puoleksitoista viikoksi juuri ennen laskettua aikaa. Sori vaan ettei tässä tilassa, näillä hormoneilla halua ottaa kotiinsa yhtään ylimääräisiä ihmisiä pyörimään omaan kotiin. Tätillä itsellään ei ole lapsia niin ehkä se ei ihan käsitä minkälainen kotia suojeleva naarasleijona naisesta voi kehkeytyä ennen synnytystä ja sen jälkeen. Murrr.... :D
 
Torstaina laskettuaika. Keskiviikkona neuvola-aika. Vaikka eihän laskettuaika ole kuin viitteellinen niin silti mä tahtoisin sen ipanan jo sylii. Täällä äippäpolille ya-kontrolli rv41+5, jos ei ihan sinne asti kuitenkaa tarviis mennä.. Vaikka esikoistakin odottelin rv41 asti, kunnes käynnistivät. Mutta vauva mahassa voisi ajatella vähän äitiä, joka on uudelleen synnyttäjä ja tulla ihan omin voimin piakkoin pihalle eikä seurata siskonsa jälkiä!
 
Laskettu aika olis sunnuntaina. Täällä alkaa aika käydä vähän pitkäksi. Mies on ollut reissussa ja minä siis yksin kotona viikon. Päivisin oon käynyt yliopistolla syömässä, jolloin lenkkiä tullut vähän reilu kilometri. Enempää ei pysty hirveästi liikkumaan kun alkaa särkeä vatsaa, selkää ja jalkoja, joten kotiin piti keksiä jotain tekemistä. Viikonloppuna otinkin sitten työn alle 1000 palan fingerpori-palapelin ja ajattelin, että tässähän on tekemistä synnytykseen asti. Nyt alkaa kuitenkin näyttää, että tällä menolla saan sen valmiiksi huomenna. Vauvan kanssahan sitä tekemistä kyllä riittäisi, mutta pitää kai vielä kehitellä jotain muuta, kun tässä voi kuitenkin parhaillaan vierähtää vielä se 3 viikkoa.
 
Mulla LA 22. päivä ja tuntuu ikuisuudelta, kun miettii, että vauva voi ihan tosissaan syntyä vasta syyskuussa. Vielä viime viikolla ajattelin, että on ihan positiivista, kun vauva kasvaa vatsassa vielä tovin, mutta nyt kun miettii, että siihen synnytykseen voi mennä reilu kolme viikkoa, niin huhhuh. Järkihän tässä menee... :whacky011 Ja kaiken lisäks mitä lähemmäs laskettua mennään, niin huoli vauvastakin kasvaa. Onko sillä vettä tarpeeks, liikkuuko kuinka paljon jne.
 
Meillä mies on sanonut koko ajan sen "Ei sitten vielä", mutta tänään kun tuli töistä kotiin:"Inhottavaa! Nyt sataa koko loppuviikon ja töissä ei ole mitään tekemistä eli nyt voisit ruveta, vaikka synnyttämään!" :laughing021
Teki mieli valittaa, että sitä olisin voinut tehdä jo omasta puolestanikin aika päiviä sitten, mutta antaa nyt olla, kun kerta vauva "saa" näköjään vapaasti tulla maailmaan sen isänkin puolesta :gen054
 
Niin ja mun LA olisi 15.päivä, mutta otan sen hieman silleen ja tälleen, kun kuukausi sitten ylimääräisessä ultrassa LA olisi koon puolesta ollut vasta 21.päivä.
Lääkäri ei erikseen kirjannut sitä ylös, mutta tieto näkyy yhdessä kuvassa ja neuvolatätiä ei selvästi kiinnosta tollaset asiat.. Voin tietysti koittaa huomenna vielä sanoa..
Siis kun mulla ei ikinä ole raskaus kestänyt LA:han ja viimeisin lapsi syntyi yli viikon etuajassa..
 
ihanaa, tänään kotiuduttu sairaalasta! sairaalassa en taas oikein saanut nukuttua, niin sen vuoksi kotiinpääsyä odotti kuin kuuta nousevaa. esikoinen on ottanut vauvan hienosti vastaan, silittelee, tuo leluja ja laulelee vauvalle, suloista
 
oho, lähti ennen aikojaan.....

vauva itse on kyllä niin ihana pakkaus, tätä voisi vaan katsella aamusta iltaan. on tosi tyytyväisen oloinen tapaus. vähän lisämaitoa ollaan jouduttu antamaan, kun oma maito ei ole vielä noussut. oma paraneminen on lähtenyt hienosti käyntiin. ainut mikä tuli yllätyksenä että jälkisupistukset ovat olleet tosi kovia, auts!!! sairaalassa sain oikein kiemurrella kun niin kipeätä teki! ilmeisesti uudelleensynnyttäjällä ne ovat voimakkaampia, esikoisesta en muista tällaisia edes kokeneeni.

sitten kun meistä suurempi osa on jo jakautunut, voitaisiin perustaa ketju missä jutellaan vauva-arjesta. toivottavasti kirjoittelu ei kuivu kasaan kun kaikki ovat vauvautuneet. tsemppiä vielä kaikille, tässä ei kenelläkään enää kauaa mene kun nyytit ovat sylissä..... :binkybaby
 
Mä taas esikon syntymän järkeen järkytyin niist jälkisupistuksista. Kukaan ei ollu maininnut et sellasii ois olemassakaan (olettavat et ekakertalaiset ei niitä yleensä edes tunne). Oli kyllä tosi kipeet, seisaallaa ollessa ku iski ni meinas jalat lähtee alta. Nytkii mä kauhulla odotan just niitä jälkisuppareita.
 
Jälkisupistuksia?!? Onko sellaisiakin? :excited001
Ei mulla esikoisesta ollut mitään sellaisia, mikä siis ilmeisesti normaalia. Mutta että nyt vois tulla. Ja mä kun ajattelin, että ne kivut loppuu kyllä sitte siihen synnytykseen! (mitä nyt se ilkeä mahan (=kohdun) painaminen sattuu vietävästi) :excited001
 
Jälkisupistukset on just se juttu mikä auttaa kohtua palautumaan omaan kokoonsa. Mul niitä tuli jonku nelisen päivää. Voimakkaimmillaan oli sinä päivänä ku maito nous kunnol rintoihin.
 
Mä tunsin esikoisen syntymän jälkeen jo niitä jälkisupistuksia, ja kyllä ne vaan inhottavia oli.. Kauhulla odotan miten kipeiltä ne tuntuu näin uudelleen synnyttäjällä..
 
Mullakaan ei ollut mitään jälkisupistuksia, tai ei ylipäätään tuntuvia supistuksia ennen eikä jälkeen sektion. Nyt on kerran ollut kunnon suppareita, jotka tunnistin varmasti oikeiksi - puolen minuutin välein - ja toivon, että jälkihommeleista selviäisi yhtä vähällä.

Muuten on kyllä äkisti alkanut muistuttaa keskiraskautta tämä olo: välillä Tyyppi potkii alas ja pissattaa koko ajan, mutta enimmäkseen kannan taas lankkuja ja seipäitä, aitaan myöhäiskesän laidunta tai juoksen tytön ja ponin kanssa lenkkejä. Ihmeellistä. En tahdo itsekään uskoa, että kahden viikon päästä on synnytys ja vajaa kolmen päästä LA.
 
Voi jumperi, mitähän tästäkin yöstä tulee.. Väsyttää ihan hullun lailla, mutta kellokin on vasta hiukan yli puoli yhdentoista ja oon tässä jo kahteen tuntiin käyny kolmesti pissalla.. :O alaselkää kyllä särkee ja häpyluuta jomottanu koko päivän, että kai se vauva vaan taas vetää rakonkin tosi ahtaalle..
 
Ai miten niin parisuhderintamalla hiljaista? Tänään otin pyykkejä narulta ja pikkareistani lehahti lentoon jonkin sortin yöperhonen :D Onneksi tuli iltapäivällä vähän "sutinaa", kun sain vieraasta numerosta viestin, että hei söpöläinen, annoit perjantaina kaivarissa numerosi. Vastasin että olen viimeisilläni raskaana, eipä ole tullut juhlittua aikoihin... :D eipä ole tullut enää vastausta, outoa ;)

Joo ne jälkisupparit oli kyllä aika tiukkia, mutta aina ne hoitajat toi pikkukipon särkylääkkeitä kun pyysi.
 
LA ens maanantaina, ja kuten tuolla jo aiemmin tokasin, tuntuu että pää pehmenee ennemmin ku paikat. Pitäs ehdottomasti miettiä kaikkea muuta, eikä olla tässä lähtövalmiina joka hetki.
 
Mulle kans kelpais kunnon sänkyjumpat! :rolleyes: Mutta koska mies tekee tosi pitkää päivää töissä, niin varmaan turha edes haaveilla. Josko sit ens viikonloppuna.
 
Mulle kans nuo jälkisupistukset ovat ihan vierasjuttu tai sitten tulevat niin sopivasti etten todellakaan tunne niitä . Ja mulla on senään kaks synnytystä takana. Tästä taas huomaa miten erilaisia ihmiskehot ovat :happy090
 
Takaisin
Top