nonni, nyt on tilattu meille uudet sisarusrattaat. oon niitä tässä koko kesän jahkaillut, miettinyt ja pähkäillyt (miehelle, anopille, äitilleni, kavereilleni ja täälläkin) ja nyt löysin meidän käyttöön passelit. tai ainakin toivon niin.
meillä tuo keskimmäinen poika vielä tykkää istua rattaissa, vaikka täyttääkin kohta 3v. (tässä vaiheessa monella forumilla saisin varmasti haukut siitä, kun meidän 3v istuu vielä rattaissa...
). jos hän kävelee, niin tämä saattaa sinkoilla autotielle ja mihin millonkin, etten vain uskalla päästää häntä kävelemään. paitsi kotiin päin tullessa annan meidän kotitien 700m kävellä. ja hän ei osaa ajaa vielä pyörällä. ja eikä tämä malta seisoa seisomalaudalla, livahtaa sieltäkin pois. ja kuitenkin meidän lenkki- / kauppa- / leikkipuisto- / kirjastoreissut ovat 7-8km luokkaa, joskus pitempiäkin, että pitäisi pojan pitkä aika seistä ja onhan niitä vaunuja hankala lykätäkin seisomalaudalla niin pitkästi. ja kun talvi tulee, niin se lauta ei kyllä meidän
hyvin auratuilla (lue: auraamattomilla) teillä liiku... ja hankala vetää kahta pulkkaa ja lykätä vielä yksiä vaunuja...
joten sisarusrattaita tarvitaan jos meinaan päästä liikkumaan.
meidän brion sisarusrattaissa on ollut ongelmana se, kun niissä on yhteinen kuomu ja tämä kohta 3v ei meinaa mahtua sinne alle istumaan, että kuomun joutuu jättämään tämän pään taakse ja kuitenkin vauvalle tahtoisi saada sen kuomun kunnolla päälle. ja yleensä käydään kauppareissut kärryillä, niin niissä rattaissa on niin matala se tavarakorin aukko, että sinne on hankala ostoskasseja laittaa, että joutuu maitopurkit yms isommat tavarat erikseen nostamaan kyytiin. ja heittoaisa/käännettävät istuimet on meille pakolliset tuulen takia.
carenat meillä oli ennen brioja, eli nämä ovat nyt sitten kolmannet sisarusrattaat meidän perheeseen. mutta nyt ainakin tiedän mitä vaadin rattailta!
ja meidän esikoinen oppi ajamaan ilman apurattaita! :) koko kesähän siihen on mennyt, mutta nyt sitä osataan! on harjoiteltu pikkupyörällä ja isolla pyörällä ja nyt homma onnistuu isolla pyörällä. liikkeelle lähtemisessä vain tarvitaan vielä vähän apua. nyt saadaan ruuvata apurattaat takaisin pikku pyörään ja ruveta keskimmäisen pojan kanssa harjoittelemaan pyörällä ajoa.
eilen käytiin kaupassa niin, että esikoinen lähti pyörällä ja minä kahden nuorimman kanssa rattailla. vaikka juoksin koko matkan kauppaan (reilu 3km), niin en pysynyt perässä! ei mitään aivan kevyttä hommaa tuo juokseminen kaksi lasta rattaissa!
tänään sitten lähdin itsekin pyörällä, nuo kaksi nuorinta oli pyöräkärryssä, niin pystyin hyvin tarvittaessa pysähtymään auttamaan esikoista. nyt pysyin perässä.
kierrettiin 7km lenkki, hyvin jaksoi poika sen polkea. :)