Ei nimi miestä pahenna, ellei mies nimeä

iisi

iisi

Vauhtiin päässyt keskustelija
Eli, kuten otsikosta hyvin epäselvästi käy ilmi, nimistä on kyse.

Oletteko jo miettineet lapselle nimeä? Kuinka tosissanne? Onko nimi kenties ollut selvillä jo lapsuuden nukkeleikeistä lähtien? Onko nimi suvusta tai kenties vähän erikoisempi? Montako etunimeä lapselle?

Meillä aloitettiin nimilistan kokoaminen jo viikon 12 ultran jälkeen. Itellä on aika vahvat suosikit etunimistä, eikä miehelläkään tunnu olevan mitään niitä vastaan. Minä ainakin halusin ruveta jo ajoissa miettimään tuota nimiasiaa, ettei sitten viimetingassa vaan päädytä johonkin kompromissinimeen. Kerkee myös tottumaankin nimeen jo etukäteen. Miehellä itsellä on kolme etunimeä ja haluaa antaa lapselle vain kaksi. Mulle sillä ei oo niin väliä.
 
On tässä kolmisen viikkoa mietitty ja aika helposti ne vaihtoehdot löytyikin. Itse ehdotin tytön nimeä ja mies pojan nimeä, tuntui helpoimmalta näin. Ja molemmat tykkäs ehdotuksista, joten turha niitä enempää vatvoa =) Kunhan nähdään, kumpi on tulossa, niin työnimi vaihtuu oikeaan nimeen. Ei tietenkään sitä muille vuodeta, mutta tuntuu jotankin aidommalta alkaa heti käyttämään oikeaa nimeä.
 
me oltiin jo ennen raskautta suunniteltu nimet. Kummatki etunimet keksi mies, mulle jäi sit toiset nimet. Tytölle oli helppo löytää se toinen nimi, pojalle on hiukan hankala mä oon nytki kahden vaiheilla tai sit yritän taas etsiä uutta.
 
Tytön nimi on valmiiks mietitty, ainoo vaan et mies haluais kaks nimee, mä kolme :D Pojan nimi on ollut mietinnässä.. Mut ei vielä päätetty [:)]
Mä oon aina tykännyt enempi vanhoista suomalaisista nimistä, kun mies taas tuntus suosivan ainakin poikien nimissä lyhyitä ja ytimekkäitä, ehkä vähän uudempia nimiä.. Saa nähdä mihin nimeen päädytään [:)]
 
Kyllä on mietitty! Tätä lasta odotettiinkin niin kauan, että on vuosien varrella tullut laitettua aika monta nimiehdokasta korvan taakse. Jotkut menee yksiin molemmilla, mutta sitten on niitä, ettei hyvänen aika missään tapauksessa! [:D]
Meillä on molemmilla kaksi nimeä, ja kaksi tai kolme lapselle tulee.

Harmillista kyllä, yksi molemmille mieluisa tytönnimi Veera meni juuri kaveripariskunnan tytölle, höh. Mutta toisaalta en ole ihan varma, haittaako se. Ei olla älyttömän usein tekemisissäkään. Pojalle mulla oli ihan mieluisimpana Asko, mutta kuulemma miehen serkun (en ole koskaan tavannut) puolison nimi on Asko. Jaa, mulle ei sillä ole merkitystä, mutta mies ei nyt sitten suostu. [>:] Reimasta pidän myös, mutta kas. Se taas on veljeni parhaimman ystävän nimi. Hänellä tosin on lempinimi, jota useimmin käytetään. Tytölle ainakin toiseksi nimeksi haluan ehdottomasti antaa Sienna. Siihen nimeen liittyy paljon tunnepitoisuutta minulle. Mies ei niin älyttömän innoissaan ole, mutta aion tämän asian viedä loppuun. [;)] Tyttö saattaa myös saada nimekseen Iines, siitä ollaan samaa mieltä. Katsotaan sitten, onko hän tullessaan sen näköinen. Ja pojan kanssa tietysti sama juttu. Jos ei tulokas olekaan yhtään ajatellun nimen oloinen, niin pitänee olla varalla muuta.
 
Meillä pojan nimi tiedossa, mutten halua sitä edes täälläs sanoa :D ensimmäinen nimi tuli ihan hatusta, kun oli oikeastaan ainoa mikä miellytti molempia.. toinen nimi tulee molempien suvusta, kun miehen toinen nimi ja minun oman isän toinen nimi (ja myös miehen isän toinen nimi) on sama, niin se päätettiin antaa toiseksi nimeksi vauvallekkin niin on moelmpien suvusta periaatteessa. Tytön nimiä olen miettinyt ja ylös kirjoitellut, mutta ei vaan tunnu natsaavan oikein mikään täysin.. jospa se ajan kanssa. :)
 
sukris: mä juuri maanantaina kävin kirjastossa kattelee nimikirjoja siel oli yks semmonen pikkuinen kirja pelkästää näitä erikoisempia ja harvinaisempia nimiä. itse tykkään myös semmosista nimistä jotka ei tuu joka toisella tenavalla vastaan. mut täs kirjas oli iha tosi erikoisia joten se jäi sit hyllyyn enkä ottanu sitä. en muista sen tarkemmin minkäniminen oli mut kannattaa käydä kirjastosta kattoo. siel oli sit näit tavis nimikirjoja vaik minkäkokoista. kävin kattoo josko mun haluamat nimet ois löytyny sielt ku oisin tahtonu tietää mitä ne tarkoittaa ja mistä ne on lähtöisin.

täällä siis myösskin on suosikki nimet tiedossa pojalle ja tytölle, kahdella nimellä. kylläkään en oo ukolle näistä nimistä viel maininnut mitään mut kattoo kui täs viel mieli muuttuu nimien suhteen ;)
 
Sukris: Tässä muutama linkki!

http://www.etunimet.net/harvinaiset-etunimet/
http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_suomalaisesta_nimip%C3%A4iv%C3%A4kalenterista_poistetuista_etunimist%C3%A4
 
Me ollaan kans mietitty nimet jo ennen raskautta. Nyt vaan pojan toinen nimi on ollu vähän vaihdossa, en tiiä onko tää nyt sit se lopullinen. [:D] Tykätään molemmat vanhoista nimistä, ja onneks meillä on muutenki aika samanlainen maku nimien suhteen. Myttyskän etunimi tulee olemaan luultavasti vanha, mutta silti aika harvinainen. Kuitenkin helppo lausua ja kirjoittaa. Itelläni on semmonen vähän harvinaisempi nimi, joka aina sanotaan tai kirjotetaan väärin, enkä halua enää lapseni joutuvan kärsimään samasta ongelmasta. [:)] Mutta tosiaan, jos ukkeli ei näytä yhtään tuolta mietityltä nimeltä, niin kyllä se vaihtoon menee! Varsinkin nyt mietinnässä oleva toinen nimi vaatii meijän mielestä suht jytäkkää poikaa, eikä mitään siroa sirpukkaa. [:D] Kaksi nimeä siis annetaan Myttyselle näillä näkymin.
 
Kiitokset Maizalle täältäkin [:)] nosta poistetuista etunimistä. Täytyy joskus käydä läpi ihan ajan kanssa.
 
huh. olipa kyllä hyvinkin harvinasia nimiä tuossa listassa.. Vähän ihmtyttää miten nuo kaikki voi mennä kirkossa läpi, kun eikös niilläkin joku raja siellä ole?
Muutama hyvä esimerkki : Fransu ja Orkkuli?
Siinä on vanhemmilla ainakin huumorintajua. :D
(anteeksi niille, jos jonkun pienoikainen täällä on saanut kyseisen nimen...)
 
Nimiä on muutamia mietitty kyllä ja monia suosikkeja löytyy molemmilta. Mutta turha mitään vielä päätellä! :)
 
Nimiasia on minusta tosi vaikea, lataan koko hommaan ehkä liikaakin merkityksiä. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että olemme miehen kanssa melko samoilla linjoilla nimen tyylistä (suomalainen, mielellään jotain merkitsevä nimi), joten eiköhän sopiva vielä löydy.

Olen kirjoittanut kivoja nimiä pienille lapuille, jotka olen purkkiin. Sinne on kertynyt varmaan parikymmentä tytön ja pojan nimeä. Aina välillä kaivan purkin esiin ja kokeilen erilaisia yhdistelmiä, samalla mies on käynyt karsimassa mielestään huonot ehdotukset ja pari kertaa ehdottanut itsekin jotain. Vähitellen suosikit varmaan löytyvät ja kun pikkuinen sitten syntyy, niin olemus ja ulkonäkö sinetöivät päätöksen [:)]
 
Me mietimme nimet ensimmäisen ultran jälkeen yksi perjantainailta sohvilla makoillen [:)]

Eli mulla oli kalenteri missä oli ruotsalaisia ja suomalaisia nimiä. Sieltä ehdottelin miehelle ja ne mitkä sopivat molemmille laitoin paperille ylös, eri kohtiin poikien ja tyttöjen nimet. Sitten kävimme paperille asti tulleet nimet läpi ja viivat niiden päälle jotka eivät olleetkaan enää hyviä. Jäljelle jäi muutamia nimiä.

Tytön nimi on nyt lähes varma; etunimeksi on kaksi vaihtoehtoa (kummalta näyttää ja kuulostaa enemmän) ja toinen nimi tytölle on varma. Toinen nimi ei tule suvusta ja se on harvinaisempi. Ei ole kalenterissa. Etunimet ovat kalenterinimiä.

Pojan etunimeksi on myös kaksi vaihtoehtoa (taas kummalta tuntuu sitten) ja toinen nimi periytyy miehen puolelta suoraan. Nämä kaikki ovat kalenterinimiä.

Näillä mennään ja muutoksia ei ole enää luvassa, koska en halua kiusata itseäni [:D]
 
Miehelle tuli heti ultran jälkeen yksi nimi mieleen, siinä Kättärin pihalla..Ja se kuullosti aivan ihanan sopivalta. [;)] Eipä ole mikään tuolta listalta..
 
Tällä on kans hauska leikkiä [:D]

http://verkkopalvelut.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
 
Nyt vihastuttaa!! Sekä poika- että tyttönimi meni uusiksi! Eilen tajusin että serkun pojalla on sama nimi mitä olimme mutustelleet, ja sian just tietää että toinen serkku sai yöllä tytön, ja ne vei meidän tyttönimen!!
 
[:@][:@][:@][:@][:@][:@]
 
Ollaan siis takaisin lähtöruudussa!
 
 
Kiviniemi, Eero: Iita Linta Maria: etunimiopas vuosituhannen vaihteeseen (1993).
Kiviniemi, Eero: Rakkaan lapsen monet nimet: suomalaisten etunimet ja nimenvalinta (1982).
Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja (1999).
Nummelin, Juri: Eemu, Ukri, Amelie: 2000 kaunista ja harvinaista etunimeä (2005).

Näistä ideoita nimeä pohtiville...!
 
Me alettiin miehen kanssa miettimään jälkikasvun nimiä jo ihan seurustelun alussa, lähinnä vitsimielessä vaikka olimme molemmat 100-varmoja suhteen laadusta. Siinä sitten ajan kanssa ja suhteen voimistuessa löysimme sopivat nimet kummallekin sukupuolelle ja ne ovat pitäneet tähän asti.
Itse olen ihan nuoresta asti halunnut, että lapseni saavat hieman erikoisemmat mutta kuitenkin suomalaisen suuhun sopivat nimet, ei mitään tusinanimiä. Ainoastaan pojalle (sitten joskus kun sellainen siunaantuu meille) on toiseksi nimeksi tulossa "perussuomalainen" nimi, koska nimi kulkee mieheni suvussa, sen verran olen suostunut joustamaan.[:D]
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top