Asuminen

Joo siis olen yllättynyt miten rauhallista täällä on ollut nyt viimeiset 3 kuukautta. Ainoastaan pari kertaa nuo on tapellut tuolla ja vaan kerran yöllä (enkä edes ollu vielä nukkumassa sillon) eikä kestänyt kauaa niin oli jo hiljaista taas :)
 
Me muutettiin viime vuonna omaan yhteiseen kämppään ja silloin oli selvää että isoille lapsille omat huoneet ja lisäksi mun kauan haaveilema työhuone.
Nyt tilaa on yllättävänkin paljon kun esikoinen muuttamassa kohta pois kotoa.

Ainoa miinus on se ettei tässä rivarissa ole oikeastaan lainkaan omaa pihaa (kaikki mitä on on taloyhtiön), mutta muuten ei valittamista.
 
Meillä on ok talo, joten hyvin mahdutaan olemaan. Mies kyseli jo, että tartteeko vauvalle rempata joku huone, mutta sanoin, että mulle kelpaa nykyinenkin sisustus. Vaihdetaan vaan huonekalujen paikkoja sit kun joskus tarttee oman huoneen.
 
Meillä oli rauhallista, kunnes tuo sossun asiakas perhe muutti tohon. Alko hirmune pummaaminen. Iha kaikkea ruokaa, siivousvälineitä, pleikkari pelejä, ebayst tilata kännysuojia ym, meillä men hermot tammikuussa. Kun mies sai mult lahjana ps4 niin nää jankutti monta vkoa ps3 heille "lainaan".. Tosi röyhkeää porukkaa. Sitten, kun tehtiin stoppi tälle niin alkoi koiran haukutus 24/7 ja seinien hakkaaminen ja potkiminen..

Alkuun oltiin kuin mitkä tahansa naapurit, että kuulumiset vaihdettiin, mut äkkiä muuttu.
 
mulla asuu kolme sisarusta, täti ja serkkuja täällä, mut molempien vanhemmat parin sadan kilsan päässä. Onneks isä sentään jäi eläkkeelle :Heartred
 
Meillä on tilava 75 neliöinen kolmio, joten hyvin ollaan mahduttu minä, mies ja pieni koira. Saatiin vuosi sitten edellinen asuntomme myytyä, vaihdoimme paikkakuntaa ja nyt asumme työsuhdeasunnossa - tosi edullinen vuokra :) Taloja olemme katselleet kun pääomaa on edellisen asunnon jäljiltä ihan mukavasti, mutta ei ole tehnyt oikein mieli vielä ostaa. Mukava kun voi rauhassa katsella. Mutta hyvin siis mahdumme tähän nykyiseen ja kun asumme ihan keskustassa, niin kävellen pääsee sitten vauvan kanssa joka paikkaan.
 
Me mietittiin kans tän nykyisen kanssa, että olis tärkeetä päästä suoraan tien päästä bussiin, jotta ei tuu mökkihöperöksi. Asunto hankittiin sillä ajatuksella, että olis lapsillekin tilaa, joten ihan heti ei tarvi muuttaa. :)
 
Meillä on 80neliöinen saunallinen kolmio. Miehen tytöllä (joka on käy viikonloppuisin) on oma huone ja meidän makkari on TOSI iso. Alkuun vauva mahtuu meidän makkariin meidän kanssa. Mietittiin, kun vauva kasvaa, niin jaettaisiin jotenkin toi iso makkari kahteen osaan, jotta miehen tytölle jää oma iso tila makkarista. :)
 
Mä olisin ollu kovin kiinnostunut myös omakotitalosta, mutta mies haluaa ehdottomasti mieluummin rivariin... Pelkää (ehkä ihan syystä), että lumityöt lankeaisi kuitenkin hänelle. :grin
 
Eihän se magnustimamma ongelma ole, minä olen tehnyt lumityöt, ruohonleikkuun, haravoinnin ym. Aina, kyllä nainenkin pystyy :-D sitäpaitsi se on kivaa!

Mies ajaa aamulla lumihangen läpi autollaan töihin. Hyvä sen onkin kun omistaa korkean lava-auton, mun on kyllä aurattava ennenkuin autoani siirrän ettei mene mitään rikki, tielaitos kun kuitenkin aina heittää lumet tieltä meijän pihaan.
 
Me just muutettiin vappuna 5h+k rivitalosta 5h+k omakotitaloon :grin Minä raskaana ja kotona 8kk ja 3v3kk vanhat lapset, pakkasin talon pakettiin melkein itse ja olen myös purkanut muuttolastin melkein kokonaan itse :dead: Mies sai kantaa painavimmat :p
 
Meillä kans 80m2 saunallinen rivarikolmio. Ja "oma" iso piha :) Meitä on vasta kolme, ni ei onnes vielä tartte miettii uutta asuntoo. Kissalle tulee vaan ongelmia, ku ei sit pikkusen synnyttyä pääsekää toiseen makkariin vetää ralliaan :D
 
Me muutettiin 4h+k (80m2) rintamamiestaloon helmikuussa ja kuukaus sen jälkeen päätettiin et nyt saa vauva tulla jos on tullakseen (haavena oli ensin omistaa se oma talo ja sitten vasta lapsi). Noh pamahdinkin heti raskaaksi. Remonttia on pitänyt tehdä asunnossa, ajateltiin ekaks että ihan rauhassa tehdään. Tuli vähän remonttisuunnitelmiin muutoksia ja nyt tarvis tässä noin puolen vuoden sisällä laittaa keittiö ja vauvan huone kuntoon :D Vauvan huoneesta piti ensin tulla miehen pelihuone, mut nyt saa luvan mennä kellariin :D
 
Meille on tulossa toinen lapsi ja hyvin suurella todennäköisyydellä vaihdetaan paikkakuntaa ennen synnytystä. Asutaan nyt kaukana mun sukulaisista ja tän ekan kanssa tuli huomattua miten tärkeä tukiverkosto on! Ollaan käytännössä pärjätty miehen kanssa kahdestaan, vaikka esikoinen oli (ja on) mahavaivainen pätkänukkuja. :D
Mä valmistun ensi kuussa, joten sitten mikään ei enää pidättele meitä täällä Varsinais-Suomessa..
Ja siis nyt asutaan kaksiossa, mies nukkuu yleensä sohvalla ja minä tytön kanssa makkarissa. :D Joka tapauksessa siis muutto olisi edessä, koska sitten tila loppuu kesken.
 
Meidän vanhemmat asuu 500 km päässä, miehen sisko puolen tunnin ajomatkan päässä ja muut sukulaiset parin tunnin ajomatkan päässä, joten sukulaiset on kaukana. Onneksi muutamia ystäviä asuu kuitenkin lähistöllä.
 
Me asutaan 3h+k kaksikerrokselisessa rivarissa, meillä myös oma pieni piha. Tarkoitus olisi joskus ostaa omakotitalo, nyt ei ainaka viekä siihen vara ole. Silloin kun sain esikoisen asuttiin 2h+k luhtitalossa, sieltä muutettiin sit tänne kun alkoi ahdistaa kun meinasi tilaa loppuu kesken
 
Meillä kans vaihto isompaan asuntoon sit myöhemmin kun alkaa käymään ahtaaksi tää kämppä (jos täällä siis noin muuten pysyy rauha maassa) tai jos ennen tota jo tulee uudestaan raskaaksi kun haluaisin kuitenkin ainakin sen 2 lasta ja aika nopalla aikataululla (toki tilanne voi vielä muuttua)
 
Aamutorkku sama homma meillä. Isovanhemmat asuu pitkin Savoa ja me tosiaan Turussa. Täällä on kyllä miehen sisaruksia, mutta ne on kaikki niin kiireisiä.
 
Me asutaan Varsinais-suomessa saaristossa, lähimmät sukulaiset Helsingissä ja loput Pohjanmaalla. Ekan lapsen kanssa pärjättiin kahdestaan, mutta ajan myötä on tullut paljon uusia tuttavuuksia ja ystäviä jotka auttavat tarvittaessa, joten enää ei kaipaa/tarvii sukulaisten apua joten tänne jäädään asumaan. Ainoa harmi on että lapseni näkevät mummia ja serkkuja tosi harvoin, jos vertaa että asuttais samassa kaupungissa.
 
Täälläkin meidän molempien vanhemmat 400km päässä mutta ystäviä löytyy ja mikä parasta niin ihania äitituttavia esikoisen kautta :) vertaistuki :Heartred välillä olisi ihanaa esikoisen kannalta että olis mummulat lähempänä ja viettäisivät aikaa yhdessä. Hyvin ollaan pärjätty miehen kanssa kaksinkin. Nyt siis toinen tulossa :)
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top