Arki vauvan kanssa

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Vimpa
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Katjusha sanoi:
Meillä oli tänään 2-vuotissynttärit. Päivä meni mukavasti, itsellä tietty vähän "ressiä", että saatiin homma kasaan. Mutta liikuttavaa oli äsken käydä tuolla tytön huoneessa peittelemässä lasta. Hän meni kasilta lasten sänkyyn nukkumaan, mutta oli kiivennyt siitä pinnasänkyyn tutimaan - eli ei ole valmis vielä siirtymään sieltä pois. Äitin ja isin kulta.
Click to expand...

Onnea Katjusha melkein synttärikaimalle sinne! Aattele vähän yli 2v sitten oltiin synnärillä syömässä aamiaista...

Mulla on ollut kanssa mietteissä, että ehkä sitä on jonkinlaista masennusta ollut. Nyt kun tarkemmin mietin niin varmaan se on jatkunut ihan tämän koko ajan. En ole voinut oikein nauttia mistään. En edes muista milloin olen nauranut. Siksi en vuoteen pystynyt/jaksanut tännekään oikein mitään kirjoittaa. En tiedä. Ehkä odottelen vielä josko menisi ohi.

Meilläkin oli kanssa 2v synttärit. Oli ihanaa saada kaikki ihmiset tänne juhlimaan. Stressin määrä oli viime vuoteen verrattuna nolla. En jaksanut oikein panostaa niin paljoa. Ja onneksi mun äiti tuli edellisenä päivänä jo avuksi.

Saaatiin alakerta melkein valmiiksi ja oli kyllä ihanaa ottaa koko tila käyttöön. Poika oli ihan into piukassa omasta huoneesta, jossa kaikki lelut. Vetelee potkupyörällä kämppää ympäri. Nukkumisjärjestelyt menevät niin, että mies ja poika nukkuvat toisella puolella taloa ja minä toisella. Ehkä mä joskus siirryn nukkumaan lähemmäksi.
 
Kaisu, niinpä! Elävästi muistan pilkullisen naamani ;) Teidän poitsulle myös (myöhästyneet) onnittelut täältä meiltä :)
Voi että, onhan tää sellasta! Kiva kuulla, että teijän remontti on edennyt. Meidän uudistukset taitavat olla marginaaliset, miten paljon teillä on ollut työtä! Ja joo, samassa perhevalmennuksessa olleita tuttuja on jo synnyttänyt uusia muksuja, samoin kuin täällä ketjussa. Että toisilla sitä vasta onkin paljon "hommaa" :)
 
Katjusha sanoi:
Ja joo, samassa perhevalmennuksessa olleita tuttuja on jo synnyttänyt uusia muksuja, samoin kuin täällä ketjussa. Että toisilla sitä vasta onkin paljon "hommaa" :)
Click to expand...

Sama täällä meillä päin, ihmiset lisääntyvät vauhdilla. Ja kyllä heidän arkeaan vähän katsellrssa haukkonut happea, ei todellakaan helppoa kahden taaperon kanssa! Remppa on lastenleikkiä siihen verrattuna :D

Vois yrittää tehdä vihdoinkin ne treffit jollekin viikonlopulle, jos teilläkin tuppaa olemaan metyästysleskenä oloa? Meillä mies sais tehtyä viimeiset työt pois alta ilman, että me pyöritään jaloissa "auttamassa"...
 
Kyllä, monet viikonloput käy meille jompana kumpana päivänä ja joulun tienoillaki ollaan kotona. Kun hirvijahti on ohi niin alkaa jänisjahti. Laitellaan vaikka yksäriä sopivista ajankohdista! Ei paineita, tavoite kesään mennessä :D
 
Mites teillä on alkanu uhmaikä ilmenemään, vai onko ollenkaan? Meillä haluttas kaikki tehdä itse, välillä kiukuttaa ku halutaan jotain mut sit ei kumminkaan kelpaa mikään, vaatteiden/vaipan vaihto on yhtä taisteluu ellei heitä leikiks, päikkäreille käynti on sellast et huudetaan ku laitetaan sänkyyn, saatetaan huutaa pari minuuttia ja sit höpötellää ja laulellaan niin kaua kunnes huikataan itkuhälyttimen kautta et nyt nukkumaan, yleensä hiljenee ja nukkuu mut joskus harvoin ei nuku päikkäreitä.. Välillä turhauttaa, etenkin jos ei ymmärrä mikä lasta nyt ketuttaa ku huutaa ilman ymmärrettävää syytä. :grin
 
Jewell, on alkanut. Ei saa kieltää, protestoi: ”minä lähden sisälle!”, ”minä syön lunta!”, ”minä menen omaan huoneeseen!”... ja huutoa on kyllä, ilman järjellistä syytä. iltaunille meno kestää 1-1,5 tuntia. Nyt ei kelpaa muu ku vieressä pitää olla, ja sitten se on tauotonta: ”äiti mulla on asiaa... käytiin uimahallissa..”. Huudatettu ei olla, on vieressä odotettu vuoroilloin, että nukahtaa.
Onneksi päiväkodissa oppi heti päikkäreille sisälle, kun ilmoittivat että uusille pienemmille on varattu mahdollisuus vaunupäikkäreille. Minusta oli mukava, että sai ensimmäisen päiväkotivuoden nukkua ulkona. Kotona ei nuku sisällä päikkäreitä, joten on edelleen nukutettu vaunuissa.
 
Toivon, että on alkanut uhmaikä :grin Muuten on paljon pahempaa odotettavissa.

Meillä oli ja meni "heittäydyn lattialle kierimään ja huudan, kun en saa haluamaani" -aika. Sitä kesti syksyllä pari kuukautta. Se oli niin ylidramaattista, että lähinnä nauratti. Nyt on tullut mielensäpahoittaja-aika. Huulet mutrulla pienemmästäkin asiasta ja helposti sanoo "minä menen pois" ja kääntää selkänsä. Minä itse-kin alkaa näkymään, mutta ei vielä kilahda, jos haluaa tehdä jotain itse.

Oma tahto on aika voimakas ruoan, vaatteiden, isin/äidin suhteen ja vaikea saada luopumaan tahdostaan ilman hirveää showta. Äiti on siinä pelissä vähän parempi, mutta isin kanssa tyttö ottaa yhteen monta kertaa päivässä, eikä isi oikein kelpaa enää moneen asiaan.

Pottailut sujuu meillä nyt paremmin kuin syksyllä, jolloin hän ei todellakaan halunnut mennä potalle. Tänä viikonloppuna ensimmäisen kerran tyttö tuli sanomaan, että kakkahätä :happy: Suuri saavutus.

Meilläkin nukuttiin pelkästään vaunuissa jouluun asti. Nyt on vaan vaunut käymässä pieniksi ja päiväkodissa nukkuu jo sängyssä, joten ollaan nukutettu sisälle kotonakin meidän sänkyyn ja viereen. Harvoin nukahtaa nopeasti, joskus mennyt tuntikin ja melkein pitää jossain vaiheessa pitää häntä kainalossa kiinni, että pystyy rauhoittumaan nukahtamista varten. Hirveä pyöriminen ja sätkyily ja selitys päällä. Kokeillaan nyt näin jonkun aikaa, kun hän selvästi vielä unta kaipaa. Illalla nukahtaa omaan sänkyyn hyvänyön toivotuksen jälkeen aika hyvin. Joskus pitää käydä useamman kerran rauhoittamassa.
 
Voi miten teillä puhutaan jo pitkiä lauseita :) meillä vielä toistellaan sanoja mitä kuulee hyvin, mutta pitkiä lauseita ei muodostu. Vähän on vielä hakusessa kirjainjärjestys, esimerkiksi pillimehu on millimehu, tiikeri on kiiteli jne :D
 
Kyllä, jonkinlaista uhmaa on meilläkin :) tuota heittäytymistä joo, mutta tokenee yleensä nopeasti. Neiti puhuu myös lähinnä kahta sanaa peräkkäin, ja pisin lause on ”missä äiti on?” :D kovasti kyllä höpöttää ja tulee ymmärretyksi ainakin kotona, molemmilla kotimaisilla. Neiti aloitti päiväkodin joulukuussa, ja yllättävän hyvin on sinne sopeutunut. Päikkäritkin nukkuu nätisti sisällä, vaikka kotona vain kärryissä tai jopa autossa. Ruokahalu on järkyttävä, päikyssä ovat sanoneet, että menee välillä 3 annosta ruokaa, ja kotonakin syö kyllä aivan normaaleja määriä. Kasvukausi kenties :) olihan tuo jo 92cm neuvolamittauksessa.
 
Ma ite-mies meillä. :D Mökötystä,lattialle heittäytymistä 'itkemään',yrittää potkia ja lyödä.Tässä näitä,jos on huono päivä. :D Iloinen,empaattinen ja auttavainen poika muuten.Päiväkodissa menee kaikki hienosti,mutta kotona voi sitten äidille kiukutella.Isi kelpaa harvoin mihinkään,mutta meillä isi onkin hoitanut todella vähän.Komentaa isiä ja isompia sisaruksia pois,kun suututtaa,mutta äidin kainalo,halit ja suukot kelpaa.Koko ajan tulee sanoja lisää vauhdilla ja kahden sanan lauseita.Voisin sanoa,et on noin kuukauden ollut 99% päiväkuiva,yöllä max. yhdet pissat vaipassa ja usein yövaippakin kuiva.Kotona vaippa enää unilla,mutta päiväkodissa pitävät useammin.Iltaunille käynti yhtä taistelua täälläkin ja pahimmillaan nukahtaa vasta klo.22,vaikka olisi kuudelta herännyt.Kotona ollessa päiväunet pahentaa iltaa,mutta päiväkotipäivinä saa onneksi helpommin nukkumaan.Monesti on nyt kotipäivinä jääneet päikkärit kokonaan välistä.Tutti 'hukkui' ennen joulua ja meni yllättävän kivuttomasti vieroitus,kun lähinnä nukahtamisessa käytti.On nyt minimitunnit hoidossa,että säilyy paikka ja saa äiti levätä,kun tämä neljäs odotus on hyydyttänyt pahemmin kuin odotin.
 
Meillä kans kunnon uhmis päällä. Ollu jo jonkin aikaa. Itkupotkuraivareita tulee millon mistäkin. Useimmiten siitä kun jotain joudutaan kieltämään. Toisinaan onnistuu se että kehoitetaan menemään omaas sänkyyn rauhoittumaan ja tulemaan sit takaisin kun on parempi mieli. Joskus auttaa ihan keskusteleminenkin, mutta usein ei auta mikään. Se on vaan annettava toisen itkeä ja rauhoittua.
Meillä poika puhuu jo tosi paljon. Höpöttelee minkä kerkeää. 7 sanan lauseitakin tulee. Kovasti pukkaa kyselyikää myös. "Mikä se äiti toi on?" "Mitä tuolla on?" jne. Pikkuhiljaa alkaa myös kaupassa tulla niitä noloja tilanteita kun poika höpöttää kaiken ääneen...
Pottailua treenataan ja tarroilla palkitaan kun onnistuu. Kausittain menee hyvin ja sit taas välillä huonommin.
Nyt jo useamman kuukaiden ollu aikamoinen äitikausi. Jos oon kotona, niin en voi mennä toiseen huoneeseen. Tulee heti perässä tai huutamalla varmistaa missä oon. Nyt on pikkuhiljaa helpottanut. Jokin aika sitten en voinut lähteä edes kauppaan niin että olisi jäänyt ilman itkua isän kanssa kotiin. Vessassakaan en saanu yksin käydä. Nyt sekin alkaa pikkuhiljaa onnistua :)
Vaiheita vaiheiden perään, sitähän tämä on.
 
Kysympä nyt vaikka täällä mutta olisiko kellään suositella välikausipukua taaperolle? Ehdottomasti vedenpitävä ja saisi kestää rymyämistä. Olen valmis maksamaan laadusta mutta jos edullisesti löytyy hyvää niin aina parempi. Reima on ensimmäinen mikä itselle tulee ekana mieleen mutta olisiko muita?
 
Varpahat, Travalleen olen ollut tyytyväinen ja Lassien suprafill on ihan unelma, kun ei tarvitse kurahousuja päälle
 
Sain tänään ensimmäistä kertaa lukea ihan kokonaisen kirjan marraskuiselle! :Heartred Oon ihan superiloinen, voin vihdoinkin alkaa lukea tolle!:p
Aiemmin lapsi on joko poistunut tai repinyt kirjan pois mun käsistä huutaen ”ei” :rolleyes:
 
Joks kaikkien taaperot on innokkaita pottailijoita ja päivä/yökuivia? Meil on pottailut ottanu takapakkia jostain syystä.. Alkuu käytii nii reippaasti potalla sekä pöntöllä pissillä, mentiin jopa itse ilman et piti sanoa "käypä potalla". Mut nyt ei millään mentäs :sorry: muuta ku "pakottamalla" (viemällä potalle/pöntölle) kun ei vapaaehtoisesti sinne mene, ei kuitenkaan oo tappeluks menny et kyl hää sit tekee pissat ja istuu potalla. En tiiä kuuluuko tähä vaiheeseen ettei sit jossai vaihees enää halutakaa mennä vai mikä nyt on :grin ei vaa uskalla pitää ilman vaippaa ku on muutaman kerran tehny sohvalle pissat ku kieltäytyy menemästä sinne potalle, vaik osaa kyl yleensä tunnistaa pissahädän. En kyl mitään paineita ota et kyl hää oppii ku on ite valmis mut en vaa tajuu mikä tää taantuma on ku lähti nii hyvi käyntii et saatto olla päivän kuivalla vaipalla :grin
 
Meillä on viime kesästä lähtien oltu ilman vaippaa. Öisin laitan vielä vaipan, mutta usein se on kuiva. Sohvalle pissaamisessa saattaa lapsen mielestä olla kivaa se vanhempien reaktio. Meillä lapsi ei kyllä kokeile sitä, kun ei tykkää märistä housuista.

Kirjoja on tykännyt lukea yhtä kauan kuin on käyty potalla, eli puolivuotiaasta lähtien. Tykkää kuunnella pitkiäkin juttuja. Isänsä joskus oikaisee lukemisessa, niin mieluiten kuuntelee minun lukemistani, kun luen kaiken ja lopuksi keskustellaan.
 
Jewell ei oo täällä kuivaa nähnytkään :)
Tänäänkin on mennyt 5 kertaa lattialle/kaappiin/maahan ja jokunen pottaan. Kovasti harjoitellaan, mutta pyydettäessä ei mene potalle paitsi säännölliset aamu/ruoan jälkeen. Pissaa sitte minuutin päästä ”johonkin”.
Yövaipat on usein kuivat, mutta ei mitenkään taattua, että aamusta ehtisi ”isolle pissalle” potalle.
Oon miettinyt, eikö sitä hermotusta ole, kun ei tunnista pissahätää eikä saa pidätettyä. Pissaa tulee alle tunnin välein.
 
No hellou pitkästä aikaa.

Meill nyt ihan lähiaikoina kakka on kans lkanu eksymään pottaan. Meillä on kakkakolikko käytössä ku ennen likka oikein pyysi vaipan kakkaa varten. Osaa pissahädän sanoa ja yleensä ehditään potalle/pöntölle eli en oo enää vaippaa pissan takia pitänyt. Paitsi nyt reissuun ku lähdettiin junamatkalla ja lentokoneessa. Junan vessa osoittautui nii pieneksi ja ku pissaa oli lattialla ja haisi nii eip tyttö oikein halunnu siel käydä. Ymmärrän.

No joo mut mehn ei pidetty asian suhteen nii yhtään mitään kiirettä. Mitenhän se eka pottailu menikään meillä? Muistelen et oltiin aika viimosten joukossa tästä porukasta.

Kyllä ne ennen kouluikää oppii :wacky:
 
Joo ei puhettakaa et ois kuiva! Pitkään on jo osannu sanoa että on pissa/kakkahätä mutta se on ehtiny vaippaan ennenku päästää potalle.. Tänää kokeiltii olla ilman vaippaa.. Muistuttelin potasta usein ja muutaman kerran siellä käviki mutta mitää ei tullu.. Kerran alko vähä lirisee housuun ni iteki säikähti sitä ja saatii loppupissi pottaan kiinni.. Toisen kerran seiso ja katto vaa ku housut kastu ja lattialle alko tulee lammikko.. Sit laitettii vaippa.. Ku ei kerta mitää tolkkua oo et ku alkaa tuntuu ni et vois mennä potalle.. Nääki kumpiki kerta kävi viel nii et mä sanoin et menis potalle ja vastaus oli "ei oo pissihätä" joo eipä.. Mut ehkä vielä joskus onnistais. Aattelin ottaa tavoitteeks että nyt kesän aikana oppis..
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top