Arjessa jaksaminen

Keskustelun 'Nelikymppisten ja sitä iäkkäämpien nurkka' aloitti KaarinHa, 6 marras 2019.

Vaihda nimimerkki! | Näin pääset alkuun/apua! | Top 100
  1. KaarinHa Naimisissa foorumin kanssa Lokamammat 2017

    Vaikuttaako ikä jaksamiseen esim. pikkulapsiarjessa? Tai vaikka isompienkin lasten kanssa. Jaksaako perhearjen pyörittää samalla tavalla kuin nuorena, jos siis lapsia on tullut nuorena ja nyt vanhempana.

    Itselläni ei ole kokemusta äitiydestä nuorella iällä, vain nyt iäkkäämpänä. Joskus kyllä huomaan olevani aika uupunut, mutta tilanne onneksi aina korjaantuu jonkin ajan päästä, varsinkin jos on niitä hyviä öitä, jolloin saan nukkua sen 4-6 tuntia putkeen, jonka muutoinkin saan nukuttua. Kovin montaa huonoa yötä ei tarvitse olla, kun kooma alkaa olla valmis, ja tuntuu, ettei mistään tule mitään. Jotenkin sitä kuitenkin vaan jaksaa puskea eteen päin. Onneksi pojan kasvaessa niitä hyviä öitä on aina vain enemmän, tai on nyt ainakin tässä vaiheessa, jatkostahan ei tiedä. Saattaa kyllä olla, että jos olisin saanut lapsia nuorena/nuorempana, olisin jaksanut ehkä paremmin.
    • Tykkää Tykkää x 3
  2. Yölento Ei muuta elämää Marrasmammat 2016

    Minulla on kokemusta äitiydestä nuorena ja vanhana. Vanhana on helpompaa! Nuorena aikakäsite oli erilainen ja jokainen lapsen hankala vaihe tuntui kestävän kauan ja oma kärsivällisyys oli koetuksella. Tunteiden käsittely oli myös vaikeampaa ja siksi lapsen tahtomiset ja muut haasteet tuntuivat suuremmilta. Nuorena olin myös epävarmempi. En tiedä, olisiko tilanne sama, jos olisin saanut kaikki lapset vasta 40+ iässä. Nyt kuitenkin, kun ensimmäiset lapset ovat aikuisia ja heistä on tullut hyviä ihmisiä, vaikka varmasti tein paljon virheitä, niin olen luottavainen, että eiköhän tästä iltatähdestäkin ihminen tule, vaikka en aina osaa tai jaksa.

    Olen aina ollut väsynyt, joten siinä ei suuria eroja ole ollut iän myötä. Toisaalta olen myös aina ollut hyvä nukkumaan. Sekään ei ole muuttunut.
    • Tykkää Tykkää x 7
  3. Eclipse Ihastunut foorumiin Toukomammat 2016

    Ei ole täälläkään kokemusta kuin 40+ äitiydestä. Mutta uskon, että jaksaminen on suht samaa. Johtuu lähinnä siitä, että olen aina ollut iltavirkku enkä ole varmaan koskaan nukkunut riittävästi. Joten kestoväsymys on ollut jo ennen äitiyttä. Kun pääsin eroon siitä, että mun ei ole pakko suorittaa nyky äitiyttä, niin jaksaminen on ollut parempaa. Vauvavuoden aikana luin liikaa mitä kaikkea pitää olla ollaksesi hyvä äiti ja sain jo itseni burnoutin partaalle äitiydessä. Sittemmin työelämän alettua asioihin alkoi suhtautua oikein ja niin sanotusti haistatin pitkät kaikille "kyllä kaikkien nyt pitää tehdä sitä ja tätä tai olet paska äiti" jutuille. Nyt vihdoin me eletään oman näköistä elämää muista välittämättä. Samalla stressi on poistunut ja jaksaminen parantunut. Tosin pysyn kaukana muista äideistä koska sietokyky on todella huono millekään omasta mielestä nykyvouhotukselle.
    • Tykkää Tykkää x 4
    • Voittaja Voittaja x 1
  4. Ulkosuomalainen Tuttu foorumilla

    Nuorempana kun sain lapseni 4kpl 5 vuoden sisällä niin kyllä jaksaminen oli välillä aika kovilla, toki silloin ei osannut stressata/pelätä asioita samalla tavalla kuin nyt. Silloin ei myöskään ollut sosiaalisen median paineita ja sai kohtuullisen rauhassa hoitaa omat lapsensa ilman suurempia arvosteluita.

    Nyt ehkä raskainta on ihmisten arvostelun kuunteleminen,nyt vanhempien päätöksiä, imetyksestä,ruokinnasta, vaippamerkeistä,sängyistä ym kehdataan arvostella todella suureen ääneen ja kaikesta mahdollisesta varoitellaan (tulee aivovaurio, kehitysviivästymä,adhd, moniallergia ym.) Itseäni ei juuri muiden mielipiteet paina,mutta koska lapsi on miehelleni ensimmäinen niin hän kuuntelee kaiken ja minä sitten saan kuulla häneltä kuinka näin tai noin ei saisi tehdä tai miten joku asia pitäisi ehdottomasti tehdä.

    Valvotut yöt myös rasittavat nyt ehkä enemmän, mutta nyt osaa ottaa aika rennosti ja nukkua silloin kuin vauvakin nukkuu jos sattuu väsyttämään.
    • Tykkää Tykkää x 8
    • Sympatiaa Sympatiaa x 1
  5. KaarinHa Naimisissa foorumin kanssa Lokamammat 2017

    Luen itse paljon kaikenlaisia juttuja netistä liittyen lasten kasvatukseen, laidasta laitaan. En oikeasti ahdistu juuri mistään, kun iän tuoman elämänkokemuksen kautta tuntuu, että maalaisjärki on juurtunut aika syvään. Eli vaikka luenkin paljon aiheesta, mietin asiat meidän kantilta, että kannattaako joku asia toteuttaa meillä vai ei. Totta on kyllä tuo, että some ja media varmasti vaikuttaa joillain paljon toimintaankin, jos ei ole kunnollista suodatinta, eikä oteta selvää asioista paremmin. Joskus tuntuu myös siltä, että ne, jotka eivät asioista mitään tiedä, huutavat kovimmin.
    • Tykkää Tykkää x 7
    • Olen samaa mieltä Olen samaa mieltä x 1
  6. Yölento Ei muuta elämää Marrasmammat 2016

    Itseni kanssa jaksaminen on hetkittäin hankalaa! Jos jollain olisi vaihdossa lähettää minulle vasen puoli kropasta tai vahva selkä, niin saisi puutuvan pökkelön tilalle. Onko kiinnostuneita?

    Oltiin silti pulkkamäessä tänään ja heittäydyin parikin kertaa polvilleni, kun saatoin antaa liian kovat vauhdit ja törmäys oli estettävissä syöksyllä. Onneksi kukaan ei ollut videoimassa.
    • Sympatiaa Sympatiaa x 3
  7. Suski75 Addikti Elokuun äidit 2019 Helmikuunmammat 2016

    En koe, että jaksaisin yhtään heikommin asioita kuin parikymppisenä.

    Tosin veikkaan, että parikymppisenä minua olisi ahdistanut se, kuinka paljon lapset vievät aikaa. Parikymppisenä en meinannut malttaa edes mennä nukkumaan, kun maailmassa on niin paljon mielenkiintoisia asioita, joita en ollut nähnyt, kuullut tai kokenut. Nyt olen nähnyt, kuullut ja kokenut ihan riittävästi jo kauan ennen kuin edes aloin odottaa esikoistani, joten menen nukkumaan ihan tyytyväisenä aina kun vähänkin väsyttää. :rolleyes:

    Lasten kanssa tuntuu kuntokin pysyvän hyvänä kuin itsestään. Esikoisen potkupyöräillessä mukana juokseminen tuntuu ihan kevyeltä, vaikka nuorempana oli aikoja, jolloin kotoa bussipysäkille juokseminen tuntui silkalta rääkiltä ja jokainen askel painoi tonnin. Tosin tuokin varmaan johtui siitä, etten malttanut nukkua nuorempana.
    • Tykkää Tykkää x 3
    • Olen samaa mieltä Olen samaa mieltä x 1
  8. Kauno Aloittelija


    Mukava kuulla kokemuksia!
    Minulla tulee lapsilla olemaan ikäeroa 21 vuotta ja olen pohtinut mitenkähän vaikuttaa.

    Sen huomaan nyt, että kropassa on (osin vanhojen tapaturmien kautta) kolotuksia ja kipuja enemmän. 20 vuotta sitten jaksoin ihmeen hyvin valvoa koliikkivauvan kanssa. Nyt pienikin univelka tuntuu maailman lopulta.
    Jospa siihen osaisi suhtautua sitten vauvan synnyttyä järkevästi, sillä univelkaan olen varautunut jo henkisesti. Nyt on tosin rinnalla puoliso joka on innokkaampi ja vastuuntuntoisempi kuin esikoisen isä oli. Vaikka osallistuva ja hyvä isä hänkin oli.
    • Tykkää Tykkää x 5
  9. Kauno Aloittelija

    Helppo samaistua kropan kipuihin. Mut pitää toimintakunnossa vain säännöllinen liikunta, vaikka kivut ovat koko ajan läsnä enemmän ja vähemmän.
    Alkuraskauden pahoinvointi esti urheilun ja selkä otti takapakkia, hermokivut olivat valtavat enkä uskaltanut ottaa lääkkeitä. Lääkäri sanoi ennen raskautta, että panacodia saisin käyttää pieniä annoksia harvoin, mutten uskaltanut.
    Nyt 15. vko menossa ja olen pystynyt pahoinvoinnin helpotettua vähän liikkumaan. Liike on lääke. Suosittelen. Voimia sinulle :Heartred
    • Tykkää Tykkää x 1
  10. lambi Addikti Toukokuunmammat 2014

    Mä taas koen että se on ehkä se tottuminen joka itsellä on auttanut perhearjen jaksamiseen. asiat on jo rutinoituneita, eikä elämän tuskaa koe enää "juuri mistään" :shy:. On vaan mäkistä matkantekoa jossa kuoppanenkin tienpätkä vie eteenpäin-oli myrsky tai paahtava helle. Nuorempana luovutin helpommalla ja olin pakkaamassa kapsäkkejä pienimmistäkin esteistä. Ehkä koska kaikki oli niin uutta ja mullistavaa. En tiedä olisiko sama tilanne nyt jos olisin vasta aloittanut perhe-elämän.
    Sinänsä elämä sen kummempaa ole nytkään, yhtälailla ongelmia tulee -ne vaan on muuttaneet muotoaan ja niihin suhtautuu pitkäjännitteisemmin.

    Suurimmaksi jaksamisvälineeksi koen kuitenkin että on riittävän paljon tekemistä:grin, tekemisen puute ja pitkäveteisyys on tälläiselle levotomalle ihmiselle ahdistavia. "pelkkä" kotiäitiys oli hirmuisen raskasta - kun siihen lisäsi päivittäiset eläintenhoitovelvoitteet alkoi homma rullata. Nykyään ne lasten (tai eläinten) sairastumiset on niitä vuoristoratoja, saa suorastaan voimaa kun selvittää kinkkisiä tilanteita ja huomaa "kaiken" olevan mahdollista kun vaan vääntää menemään. Toisen luontoinen taas saattaa kokea tälläisen elämän hirmu ahdistavaksi, ymmärrän senkin oikein hyvin.
    Tässä näen hirmusti samanlaisuutta omaan isääni joka vääntää seitsemänkymppisenä menemään aamusta iltaan jotain. Auttaa joka paikassa ja ihan jokaista-silkasta tekemisen riemusta. Pääasia kai lienee elämässä löytää se itselle sopivin tyyli matkata!
    • Tykkää Tykkää x 3
  11. lambi Addikti Toukokuunmammat 2014

    Ja tähdennän etten tiedä pitkäaikaissairauksista mitään, se on takuulla ihan oma maailmansa! Siinä tarvitaankin ihan erisortin voimaa jaksaa eteenpäin:Heartred!
    • Tykkää Tykkää x 3
  12. KaarinHa Naimisissa foorumin kanssa Lokamammat 2017

    Liikunta on minullakin selkään lääke, osittain. Keskivartalon lihasten treenaaminen pitäisi saada ujutettua päiväohjelmaan jotenkin. Paljoa treeniä en tarvitsisi, mutta kun tuntuu, etten saa muuta tehtyä kuin töissä sitä "pissanpidätysjännittelyä" vähän väliä, kun satun muistamaan. Olisi varmaan hyvä, jos saisin jonkin toisenlaisen istuimen, esim. jumppapallon tai nojailutuolin töihin. Voin tehdä töitä myös seisten, mutta se kipeyttää selkää hieman, vaikka miten koittaisin liikuskella vähän seistessäni. Liika liikuntakin kipeyttää selkää aikalailla, mutta sopivasti liikkuen, lähinnä kävellen, pystyn paremmin sitten lenkin jälkeenkin toimimaan.

    Selkä vaikuttaa joskus omalta osaltaan myös yöuniin, jos on oikein pahana, onneksi näin ei ole kovin usein kuitenkaan.
    • Sympatiaa Sympatiaa x 1
  13. Yölento Ei muuta elämää Marrasmammat 2016

    Minulla on vaivoja kertynyt, ei iästä johtuen, vaan ihan geeneistä synnynnäisiä vaivoja. Liikkeessä täytyy pysyä, mutta sopivasti ja oikein. Lepoa tarvitsen enemmän kuin muut. Jossain vaiheessa oli kriisi, kun tahdoin enemmän kuin jaksoin. Nyt on ihan hyvä, kun on hoksannut, että rauhallinen elämä ilman mitään ihmeellistä on minulle parasta. Mieskin tykkää tavallisesta arjesta, joten siitäkään ei tule vääntöä.

    Jollekin nuorelle innokkaalle seikkailijalle olen ehkä maailman tylsin ihminen, mutta seikkailkoot muut. Minä lepään.
    • Tykkää Tykkää x 5
  14. MiuMau79 Tuttu foorumilla Heinämammat 2018

    Mä oon tullut äidiksi tosi nuorena sekä nelikymppisenä. Itse koen että nuorempana olin jaksavaisempi ja jollain tapaa rohkeampi. Nykyään kun ikä ja elämänkokemus on opettanut mitä kaikkea kamalaa voikaan tapahtua niin huomaan pelkääväni enemmän kuin nuorena. Tietysti aika on eri kuin kakskymmentä vuotta sitten, ei silloin ennen ollut sellaista tietotulvaa kuin nykyään. Nykyään kun luet ja näet somesta kaikkea mahdollista. Ennen oli sanomalehdet ja Vauva- tai KaksPlus-lehdet sekä kirjaston kirjat joista sai tietoa. Eikä niissä lietsottu kaikkia karmeuksia.
    Myös fyysisesti palauduin paremmin nuorena mm yövalvomisista. Ja nykyään kroppaa kolottelee sieltä sun täältä mikä vaikuttaa kyllä sellaiseen yleiseen ketteryyteen. Huomaa ettei oo enää nuori likka! :wacky:
    Positiivistakin tietty on tässä iässä se, että osaa suhtautua maalaisjärjellä asioihin ja kaiken maailman suosituksiin. Tietää miten toimia ja kasvattaa, luottaa itseensä ja myös mieheensä ja hänen tapaansa olla vanhempi. Ei hötkyä pienistä. :)
    • Tykkää Tykkää x 5
    • Olen samaa mieltä Olen samaa mieltä x 1
  15. Helena80 Naimisissa foorumin kanssa

    Mä oon aina ollut yhtä väsynyt. Osasyy on tuo työ, se kuluttaa.
    • Sympatiaa Sympatiaa x 5
  16. lambi Addikti Toukokuunmammat 2014

    Onnea uudesta raskaudesta!
    Pakko kysyä, miten pian siis onnistuit raskautumaan uudelleen kuopuksen jälkeen? Imetitkö, alkoiko kierto jo? Aivan huikean upeeta että uusi raskaus alkanut niin pian!! :hello2
    Kuinka vanha äitisi oli viimeisen lapsen saadessaan? KIINNOSTAA ..:grin
    • Tykkää Tykkää x 2

Jaa tämä sivu