APUA!! Meille tuli (eka) vauva!!

Meillä ekana yönä sairaalassa yöhoitaja sano et "soita kelloa jos tulee jotain" :) Aamuyöllä meinas usko loppua ku olin valvonu yli vuorokauden, synnyttäny iltapäivällä ja aamuyöllä neiti vaan huuti eikä millään rauhottunu. Sillo tuli "huono äiti fiilis" mut soitin kelloa ja pyysin hoitajalta apua. Kerroin et oon valvonu ja aivan loppu sillä hetkellä.. onneks oli osastolla rauhallista nii hoitaja sano et jos käy nii hän ottaa neidin kaveriks "hoitajien koppiin" ja tuo takas ku vaikuttaa nälkäseltä. Vähän päälle kaks tuntia sain nukuttua mut teki ihmeitä se pien unipätkä. Kyllä kiitin hoitajaa siitä :)
 
Mää oon itkeny ja miehelle aina laittanu viestiä töihin, kun kotona ei oi kaikki ei oo ihan menny nappiin. Ja aina oon ollu omasta mielestä huono äiti enkä osaa mitään. Imetyksen lyhyt taival on ollu yhtä tunteiden vuoristorataa... Mulla on toisessa nännissä ollu nännikoru, joten nänni on muodoltaan niin huono ettei neiti saanu sitä imuotetta.... Joten rintakumi käyttöön. No nythän neiti on alkanu hylkimään myös toista tissiä eikä syö ilman rintakumia. Kateellisena "katon" ko toiset voi imettää huolettomasti ja ilman ylimäärästä säätöä.. Tärkeintä tietenki on, että tyttö kasvaa ja maito riittää. Nyt ollaan välillä koitettu syyä ilman kumia ja muutamia imuja ottaa molemmista! Toivon, että kasvaessa isommaksi neiti osaa syyä ilman mitään apuja :)

Mahavaivojaki meillä on ollut enkä saanut aluksi tyttöä mitenkään rauhottumaan. Yks päivä neiti oli astetta rauhallisempi ja päätin imuroija asunnon, koska koirankarvoja alko olee joka paikassa; harsoissa, vaatteissa, vauvassa... Niin kappas, neiti nukahtaa imurin ääneen. Seuraavana päivänä sähkövatkaimen ääneen. Oon päättäny, että kiukkupäivinä meillä on imuri tms. päällä koko päivän :D
 
Meilläki itketään nyt vatsavaivoja ku hää imee liikaa tissiä, mistähän sitä tietäs sitte et millo on se sopiva määrä
 
meillä kun kysyi että miks vauva itkee mitä sille voi tehdä niin vastaus oli "ei sille voi mitään" . Aha. :eek: siellä oli kymmenistä hoitsuista kaksi tai kolme sellaista jotka jaksoi selittää vauvajutuista kun kysyin, yksi oli ylitse muiden. Harmi että hän oli "hoitsuni" ainoastaan yhden päivän .
Ja kun sain vauvan omaan huoneeseen ja just noi perusjutut näytetty niin oletin että ne on nyt mun vastuulla, myös imetys. Välillä itkettiin ensin vauvan kanssa kilpaa toista tuntia ja sit viimein soitin kelloa ja kerroin etten osaa ni eräskin hoitsu (nimesin hänet yrmy-yököksi kun puhetapa oli vähän sellainen töykeä/pätevä ja ukko kysyi aina että onko se ärtsy hoitsu töissä :D) otti omaan syliin tytön rauhoitti hänet siitä hulluimmasta huudosta ja mm. pari kertaa hörpytti vauvalle maidot. Äimän käkenä siinä kattelin että eihän sitä noin opita tissille kun annetaan maito kupista. En todellakaan uskaltanut sanoa yrmylle vastaan :sorry:
 
Haha, yrmy yökkö :D mut kyl ne kätilöt on tosiaan sitä varte et niiden pitää auttaa
 
meilläkin oli yksi yrmy-yökkö, sattu vielä kaikille neljälle yölle.. toisena yönä vauva ei herennyt itkemästä joten soitin kelloa että neuvoisi mitä tehdä. tämä tuli, otti vauvan syliin ja tyrkkäsi sille pullon suuhun (olin nimenomaan kertonut että ei tutteja, ei lisämaitoja), laski vauvan takaisin koppaan ja totes että "se on joskus pienestä kiinni". olin niin äimistynyt etten osannut sanoa mitään. tämä ainut kerta kun saanut pulloa, eikä määrä ollut onneksi iso. vaivaamaan kyllä käytös jäi. muutenkin oli aika töykeä, ensimmäisenä yönä töihin tullessaan tuli meitä katsomaan, sanoi että sullahan oli se radi, sanoin että ei, ei ole mitään ongelmia ollut sokereissa raskausaikana, totesi että "kannattaa varmaan ens kerralla katsoa vähän että mitä sitä syö niin ei tarvi tällasta päälle nelikilosta synnyttää". olin tullut leikkurista 2 tuntia sitten, siitähän sai sitten isot itkut yöksi hormoni- ja lääkehuuruissa aikaiseksi, kiitoksia oikein paljon. onneksi kaikki muut hoitaja oli tosi mukavia :)
 
Omg mikä super yrmy windy sattunu sun kohdalle :facepalm: varmaan sukua tolle "mun"yrmylle :hungover:
 
Onhan tää vaan niin uutta ja jännää tää ekan vauvan kanssa elo. Eilen meinas epätoivo iskee ku vauva (huomenna 3vko) ei suostunut muuta ku oleen tissi suussa ja ei nukkunu ku lyhyitä pätkiä (10min) kerrallaan ja nekin sylissä. Sit kolmen aikaan iltapäivällä otti kahden tunnin unet kopassa ja sit taas tissittely jatkui.. Syömistä ja puklaamista vuorotellen koko päivä! Yöllä onneks nukkui kolmen tunnin pätkät.
Tänään sit on tissitelty vähemmän mut ei silti pieni nukkuis ku sylissä, nyt kohta tunnin nukkunu kopassa ja välillä parahtanut itkemään mut on rauhoittunut hyssyttelyyn ja tuttiin. Jopa vaunutellessa aamulla oli hereillä 45 min ja sit nukku puol tuntii kunnes oli oli niin nälkä et melkein juostiin kotiin syöttämään
Jokohan me ollaan sössitty toi nukkuminen itsekseen ku öisin aina nukahdan enkä siirrä vauvaa omaan sänkyyn syötön jälkeen. Heijastaako jo päivällä kopassa nukkumiseenkin? Vai onko läheisyyden kaipuuta?
 
Eilen meinas epätoivo iskee ku vauva (huomenna 3vko) ei suostunut muuta ku oleen tissi suussa ja ei nukkunu ku lyhyitä pätkiä (10min) kerrallaan ja nekin sylissä. Sit kolmen aikaan iltapäivällä otti kahden tunnin unet kopassa ja sit taas tissittely jatkui.. Syömistä ja puklaamista vuorotellen koko päivä!
Eikös kolmen viikon iässä tule tyypillisesti eka tiheän imun kausi?
 
Meil on eka 3viikkoa ollu yhtä tiheän imun kautta ja silti painoa tulee vaan nipin napin riittävästi. Mut tulee kuitenkin. Mut oon valmis tekemään kaikkeni et tää tällä kertaa onnistuis ❤️
 
Meillä ollut aika helppoa sen suhteen, että lapsi nukkuu pitkiä unia, jolloin ehtii kaikkea. Mutta en pidä sitä niinkään mun onnistumisena vaan vauvan piirteenä. Aattelen, että vauvoja on erilaisia. Meillä myös niin isokokoinen tyttö, että pärjääkin pidempään yhillä ruoilla.

Itellä se on kyllä helpottanut, kun oon aika tottunut pieniä hoitamaan. Siltikin löytyy kaikkea ihmeteltävää ja mietittävää. Onneks on perhettä, jolta voi kysyä.
 
Takaisin
Top