Anoppi ajaa hermoromahduksen partaalle...

Ymmärrän et ärsyttää. Mut ei kai siinä auta muu kuin ottaa vähän etäisyyttä... vai?
 
Hankala kyllä ymmätyää tilannettasi, koska itse toivoisin osallistuvia isovanhempia. "...ei kuulu tatuoida toisten lasten nimiä vaan omien." Lapsihan ON hänen. Lapsihan on lapsenlapsi, jos siis lapsesi on anopin lapsen lapsi. Samanlainen ilo ja oikeus hänelläkin on nauttia. :confused: Ihanaa, että hän on ottanut noin hyvin vastaan uuden tulokkaan ja tatuointi kertoo sitoumuksesta. Oletkohan liian ankara hänelle? Eihän mikään vie omaa kokemustasi pois. Eihän hän kuitenkaan lopulta huolehdi ja kasvata lastasi.
 
Helppohan se on sitoutua kun kun jää vain lapselle leperetely eikä vaipan vaihdot, yöheräilyt yms....mutta siis mielestäni on aivan eriasia olla äiti kuin mummo. Tämä tatuointihässäkkä oli vain kaiken huipentuma.
Kun minähän en osaa hoitaa lastani (ja kyllä MINUN lapsi ei hänen), vaatteetkin ihan vääränlaisia ja totaalisen pohjanoteerauksen minusta äitinä tekee se, että lapseni saa korviketta (itseltäni loppui maidon tuleminen)....
 
Onko sun mielestä isoin ongelma nyt, että mummo on saanut helpomman osan ja sinulle on jäänyt sekä hyvät että huonot asiat? Mummohan on isoÄITI :rolleyes: Itse olen kyllä ainainen vauvakuumeinen ja voisin kuvitella tulevaisuudessa ottavani lapsenlapsesta tatuoinnin ja lepertelisin aina nähdessä. Joillekkin tulee luonnostaan hössötys päälle. Ei sitä neuvomista kannata ottaa tosissaan tai itseensä. Tuskin hänelle enää lapsia tulee, joten kiva että voi edes jotenki elää vielä vauvakuumetta. Ehkä saat häneltä joskus vielä jonkun hyvänkin vinkin ja tajuaisit ettei hän ole uhka. Tai olisit kiitollinen kun tulee aika, että hän katsoo lapsesi perään kun haluat lähteä kahdestaan miehesi kanssa jonnekkin.
 
Noh minusta nyt kritiikkiä voi antaa myös asiallisesti eikä leimata huonoksi äidiksi....kyllä vain oma äitini on osannut neuvoa asiallisesti eikä syyllistänyt jos jotain en ole osannut. Eikä hän nostanut haloota imetyksestä, koska tiesi, että on minulle arka aihe. Ja kuten sanoin, tatuointi on vaan tämän kaiken huipentuma. Ja lapsi on minun ja mieheni, ei kenenkään muun.
Mutta näköjään maailmaan mahtuu enemmältikin ihmisiä jotka esittävät asiansa hyökkäävästi......
 
Mä oon itse aina kattonut asia näin että mummi on joskus itse valvonnut, vaihdannut kakavaipat ja tehnyt kaikkea "ei niin kivaa" silloin kun hänen lapset on olleet vauvoja joten mun silmiin "mummi"antsaistee just nauttii lapsenlapsestaan silleen että hän saa lapsen leikkii,tehdä kaikkea kivaa. En oleta että kun mun äiti tai anoppi kun tulee kylään alkaa mun taaperon vaippa vaihdaa tai jtn vastaava. Eri asia sitten kun lapsenlapsi menee isovanhemilleen hoitoon niin toki silloin vaipan vaihdot, syöttämiset, yövalvomiset ym. kuulu kanssa tehdä.

Kritiikkin antaminen ei tosiaan ole kivaa, eikä "huonoksi äidiksi" leimaaminen.. jokainen äiti on paras äiti omalle lapselleen.. en itse välittäisi koska sinä itse tiiät miten hoidat lapsesi oikein. Itse jos mua leimataisi tolleen niin ottaisin asian puheeksi ja jos ei aita niin en välitäisi..
Vaikea samaistuu kun mun lapsellaan on sellaiset isovanhemmat jotka ei puuttu mun asioihin ja lapsen kasvatukseen eikä neuvoa minua ellen erikseen neuvoa pyytää. Tsemppia joka tapauksessa ja toivottavastti tilanne parantuu. Lapselleen on isovanhemmat rikkaisuus, kaikilla ei ole isovanhempia :(
 
Mä tiedän miltä susta tinasormus tuntuu!!! Mun anoppi ei musta tykkää ja sen on hyvin selväksi tehnyt! Mun lapsia kutsuu omakseen, toimii vastoin mun ja miehen pyyntöjä, epäonnistujaksi on haukkunut hyvin monta kertaa kun en ole lapsiani imettänyt(ei maito noussut) jnejne... Joten et ole yksin!
Onhan se niinkin että isovanhemmat on myöskin vanhempia, ovat rikkaus lapsenlasten elämässä mutta ei sekään oikeuta ketään varsinkaan lapsen OIKEUTA vanhempia lyttäämään... Voimia sulle tinasormus! Ootteko te jutelleet isovanhempien kanssa mitä odotatte ja mitä ette halua isovanhempien tekevän? Keskustelu yleensä auttaa ratkaisemaan monta solmua... Itse sitä kokeillut mutta mun "rakas" anoppi ota mitään kuuleviin korviinsa :(
 
Äippä x4 sanoi:
Mä tiedän miltä susta tinasormus tuntuu!!! Mun anoppi ei musta tykkää ja sen on hyvin selväksi tehnyt! Mun lapsia kutsuu omakseen, toimii vastoin mun ja miehen pyyntöjä, epäonnistujaksi on haukkunut hyvin monta kertaa kun en ole lapsiani imettänyt(ei maito noussut) jnejne... Joten et ole yksin!
Onhan se niinkin että isovanhemmat on myöskin vanhempia, ovat rikkaus lapsenlasten elämässä mutta ei sekään oikeuta ketään varsinkaan lapsen OIKEUTA vanhempia lyttäämään... Voimia sulle tinasormus! Ootteko te jutelleet isovanhempien kanssa mitä odotatte ja mitä ette halua isovanhempien tekevän? Keskustelu yleensä auttaa ratkaisemaan monta solmua... Itse sitä kokeillut mutta mun "rakas" anoppi ota mitään kuuleviin korviinsa :(
Click to expand...
"ihanaa" kuulla etten ole ainoa!!! Tuntuu ettei mun pointtini tullut oikein selväksi :/. En missään nimessä oleta, että isovanhempien pitäisi kyläillessä vaihdella vaippoja yms. Lähinnä hain sitä, että helppo se on tossa tilanteessa käyttäytyä kuin lapsi olisi oma.
Mies puhui hänelle jo raskausaikana tulevasta, ei mitään hyötyä -.- Ja haluan enemmän kuin mitään muuta, että lapsemme saa kokea mummolat ja muut. Ja ymmärrän sen, että mummot hössöttää, mutta rajansa kaikella!
Etenkin tää imetysasia oli musta jo aika härskiä. Mun mielestä sellainen aihealue joka ei kuulu kenellekkään muulle kun äidille itselleen
 
Juu-u meilläkin mies on äidilleen yrittänyt sanoa että minä olen meidän lapsien äiti ja anoppi on mieheni ja sen siskon! Ja että sen pitää kunnioittaa mua äitinä ja vaimona niinkuin sitäkin on aikanaan (ja nytkin) kunnioitettu... Mut ei! Sen kanssa on saanut olla sotimassa kohta jo 10-vuotta:( pakko vaan yrittää lasten takia, mutta kun ei vaan jaksais! Jospa se joskus tosta rauhoittuu, tai edes pitäis mutinat mahassaan.... Paljon voimia tilanteeseen ja toivottaavasti saatte homman ratkeamaan! ❤️
 
Tinasormus sanoi:
Noh minusta nyt kritiikkiä voi antaa myös asiallisesti eikä leimata huonoksi äidiksi....kyllä vain oma äitini on osannut neuvoa asiallisesti eikä syyllistänyt jos jotain en ole osannut. Eikä hän nostanut haloota imetyksestä, koska tiesi, että on minulle arka aihe. Ja kuten sanoin, tatuointi on vaan tämän kaiken huipentuma. Ja lapsi on minun ja mieheni, ei kenenkään muun.
Mutta näköjään maailmaan mahtuu enemmältikin ihmisiä jotka esittävät asiansa hyökkäävästi......
Click to expand...

Maailmaan mahtuu vaikka minkälaisia ihmisiä. :laughing002 Tuolla mustavalkoisella "lapsi on vain minun ja mieheni" -asenteella tulet varmasti saamaan riitaa aikaan, koska kaikki eivät välttämättä asiaa noin näe. Sinä olet aina lapsesi äiti vaikka vuosien aikana isoäitien ym. rinnalle tulisi vaikkapa äitipuolia. Kukaan ei voi riistää äitiyttäsi pois. Omalla asenteellasi ja itsetunnon/huumorin kohotuksella voit paljolti muuttaa tilannetta. Vanhempina teillä on oikeus olla vastaamatta puheluihin jne.. Jos et tule toimeen niin yksinkertaisesti laita mies lapsen kanssa menemään ja jättäydy itse pois. Tunnen tapauksia joissa 20-vuoden jälkeenkään tuttavani ei mielellään mene anoppilaan. Antaa toisten elää ja härväillä, itse voi nauttia elämästä. Onneksi lapsenlapsen tatuointia ei tarvitse peittää niin kuin monesti entisten puolisoiden.
 
Takaisin
Top