Ajatuksia raskaudesta? :)

Henrietta

Henrietta

Satasella mukana keskusteluissa
Mitäs ajatuksia teillä on raskaudesta ja tulevasta? Mua jännittää tosi paljon vaikka viime elokuussa syntyi jo ensimmäinen. Ja nytten tällä viikolla kun sain tietää raskaudesta oon lukenut taas kauheesti kaikkia vauvapalstoja. Luulis että viime raskaudessa olisi tullut luettua jo tarpeeksi ;) Mutta tämä on uudestaan jännittävää aikaa. Jotenkin niin ihanaa :) Taas sitä odottamista. Katsellut paljon jo tuplavaunuja vaikka on vasta tosi alussa ettei tiiä mitä tässä ehtii vielä käydä :( Olen niin onnellinen <3 
 
Mua jännittää ja samalla hieman kauhistuttaa miten sitä tulee pärjäämään kahden vaippaikäisen kanssa. Esikoinen syntyi viime kesäkuussa ja ikäeroa lapsille tulee puolitoista vuotta. Tämä raskaus on kyllä tosi toivottu yllätys ja olen tosi onnellinen. Välillä on kyllä outoa olla taas tässä "odottavassa" tilassa, kun tuntuu, että vasta hetki sitten odotin esikoista. Aika kyllä menee niin nopeasti eteenpäin. Luulen, että tämä raskausaika hujahtaa nopeammin, kun päivät on täynnä puuhaa esikoisen kanssa. Mäkin olen katsellut jo tuplavaunuja vaikka raskaus on vielä alkumetreillä :)
 
Täälläkin on koko yrityksen ajankin ollut vain mielessä vauva(joululta asti) vaikka kotonakin pyörii semmoinen, tosin jo 10kk niin ei se enään tunnu vauva vauvalta, kohta jo taapero sarjassa. JA nyt kun plussasi niin mielessä on paljon ehkä myös kauhun sekaisia tunteita, kun miekkonenki oli silleen ettei uskalla paljoa viellä hurrata. Jospa kaikki menisi hyvin. Miekin jo kattelin tuplia..ja vkoja vasta 5. Mut ihana se on kaikkea suunnitella emoticon
 
Meillä tulossa ensimmäinen 3 vuoden yrittämisen jälkeen. Viikkoja on niin vähän etten juurikaan vielä uskalla ajatella tulevaa. Silti tekisi mieli jo kaikille kertoa ja suunnitella tulevaa. Eli hyvin ristiriitaiset tunteet meneillään. Voiko nyt jo olla raskausoireita oikeasti, vai onko tää outo maku suussa ja hengästyminen todella helposti ihan vain päästä kiinni?
 
Täällä odotetaan pelonsekaisin tuntein päivä kerrallaan. Keskenmenotx2 on opettanut sen, ettei raskaudet olekaan niin itsestäänselviä, mitä sitä untuvikkona kuvitteli.
En tiedä, miten kestän, jos tämänkin menetän. Lisäksi puolen vuoden aikana olen menettänyt kaksi isoäitiäni näiden elämänalkujeni lisäksi. Parisuhde on repeillyt kaikista koetuksista, mutta yhdessä edelleen ollaan, vaikka luovuttaminenkin on ehtinyt olla hyvin lähellä.

Nyt yritän olla positiivinen. En halua rypeä pelossa vaan nauttia tästä päivästä, raskaana!
 
Hei kiva että täällä on myös samassa tilanteessa olevia kun minä =)  Siis että lapsilla tulee olemaan pieni ikäero :) Ja tietenkin muutkin. 

UskoToivo: Hyvin se menee. Nyt mullakin on tullut vähänristiriitaisi tunteita. Viimeks kun olin raskaana oli vielä pakko tehä neuvolan ja ultran välillä testi kun ei ollut mitään oireita raskaudessa. (paitsi väsymys). Mutta sitten ultran jälkeen helpottaa :) Ja sen jälkeen jo uskaltaa kertoakin sukulaisille :) Mun mielestä joillakin voi olla jo nyt jotain oireita. Mulla huomasin että olin raskaana(ennen menkkoja jo) Kun tuli ihan järkyttävä uupumus :D Ei jaksanut puristaa kättä edes nyrkkiin. En tiiä mitä silloin tapahtuu kropassa kun tulee noi oireet mulla :) Nyt taas oon meinannut melkeen unohtaa tän raskauden :D No ehkä sitten sen ultran jälkeen tajuaa kunnolla että on raskaana. :) 

 
Vähän kaikilla taitaa olla samanlaisia pelkoja mutta toivotaan ja tsempataan että asukit kulkee joululle asti matkassa!! Onkin mahtavaa, että voi oikeasti jonkun kanssa jakaa tätä asiaa ja on joku joka jaksaa "kuunnella" tai siis lukea tätä kun miekkoselle viiti tätä koko ajan hehkuttaa!
Mäkin varmaan joka kuukausi yrittämisen ajan kuvittelin jos minkälaisia oireita minulle, mutta nyt sitten alkoi tosissaan väsyttään ja koko aika saa ravata vessas..en ees meinannu uskoo et ootan. Ja näky nuo testitkin tulevan niin täytyy taas testata uudelleen..sitten soitella sinne neuvolaan. Onneks on nuo kaks muksua kotona niin on tosiaan välillä muutakin ajateltavaa..muuten tulis hulluks aatellessa koko ajan tätä..Mukavaa päivää kaikille!
 
Poutis: Hieno asenne, varmasti ollut teille raskasta aikaa. Ja toisaalta tässä ei muuta järkevää vaihtoehtoa ole, kuin iloita tästä hetkestä. Mitä hyödyttää tulevaa murehtia.
Salamasu: Tää on ihan loistopaikka, kun voi kertoa tunteista ja ajatuksista vapaasti. Ja ihan taatusti kaikille masuasukki on jo muodostunut hyvin tärkeäksi, vaikka se olis miten pieni solumöykky vielä. Mä totesin ettei mies ymmärrä puoliakaan näistä fiiliksistä mitä nyt päässä pyörii, vaikka ihan yhtä onnellinen se on positiivisesta tuloksesta, se pystyy kuitenkin vielä pitämään asian ajatuksen tasolla. Mulle tää on nyt totisinta totta ;)

Jos alas tullaan niin tullaan rytinällä...
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top