Ajanvietettä äitiyslomalla

Feliddzi

Vauhtiin päässyt keskustelija
Tammikuunmammat 2015
En tiedä kaipaako kukaan tämmöstä ketjua mutta ajattelin pistää pystyyn.

Eli minkälaista ajanvietettä kukakin sitte keksiikään vaikka ollessaan yksin kotona tai vaikkei olis yksinkään niin tänne saa kertoo. Jos sitte joku tylsistynyt vaikka sais tätä kautta keksittyä itellensä tekemistä.

Tai mihin suuntaan keskustelu sitte meneekin.
 
Mulla itselläni päivät tällä hetkellä kuluu hyvin paljon yksin kotona varsinkin nyt kun mies sai töitä. Varsinaisesti en lomalla vielä ole kun opiskelutkin kesken ja työnhaku voimassa sinne 12.12. saakka kun loma virallisesti alkaa.

Eli päivisin yritän tehdä viimesiä kesken olevia koulutöitä jotta valmistuisin. Todellisuudessa kuitenkin enemmän aikaa menee käsitöihin, viime aikoina on jonkun verran tullu tehtyä vauvojen villasukkia ja peukalottomia lapasia.

Tällä hetkellä käsitöissä työn alla on villasukat ihan itelle.
 
Mulla on myös käsitöitä tiedossa yksinäisille arkipäiville, kun mies on töissä.
Ompelukone odottaa, että aletaan huristelemaan. Tosin kankaat pitää viel hankkia. Pari unipussia ja lakanasettiä ois tarkotus ainakin tehdä ja sit sellanen peitto sohvalla pötköttelyä varten, vauvalle siis. Ja itelle liivinsuojia.
Ja sit tietty pitää järjestellä Röllin vaatteet ja tavarat paikoilleen.

Just latoin uuden Little Big Planetin latautumaan, eli sen parissa menee myös aika rattoisasti. Ja Supernaturalin kasikausi pitäis kattoa loppuun (uusinta kierros) ennen ysikauden tuloa. Ja ois tuolla koneella pari ifolorkirjaakin kesken...

Viikonloput onkin sit buukattu niin täyteen, et ahdistaa. Pitää käydä Turussa pari kertaa ja Hesassa ja kaikkee muutakin...

Mä kuvittelin, et joudun kärvistelemään tylsyydessä, mut ei tää nyt siltä oikee näytä. :grin Et eiköhän tää sairaus+talvi+äippäloma tästä hurahda, vähä liiakin nopeesti.
 
Tuntuu ettei aika meinaa riittää, vaikka jo kuukauden oon ollut saikulla töistä. Levätä joutuu joka välissä, sit ihan siivoilua ja pyykkäilyä ja jatkuvaa syömistä. Koitan nähdä kavereita, käydä näyttelyissä, teatrerussa, keikoilla, kaupungilla yms. mahd oaljon nyt kun vielä voi :) sit tapaan säännöllisesti viikottain polilla hoitajaa/lääkäriä, kotona tai virastoissa perhetyöntekijää, sit tietty neuvolat ja kättärikäynnit, käyn äitiysjoogassa aina kun voimat sallii.....no, kyllä sitä tekemistä tosiaan riittää!! :)
 
Me liikuttiin kyllä pikkuisen kanssa päivät pääasiassa kodin ulkopuolella koko äitiysloman ja hoitovapaan ajan, että sain päivittäin annoksen aikuista seuraa. Myöhemmin oli sitten kiva siksikin, että lapselle oli virikkeitä. Pari kertaa viikossa perhekahvilaa, kerran vauvamuskari, kerran baby bailatino, muina päivinä vähintään keskustaan lounaalle kaverin kanssa, joko jonkin työssäkäyvän kaverin lounastauolla tai sitten mammaseurassa rauhassa... :) pysyi itselläkin mieli virkeänä kun ei samoja seiniä tuijotellu, kotosalla vietettiin lähinnä ne muutamat sairastelupäivät, ja oli kyllä aika ahdistavaa joskus kolmatta päivää putkeen nyhrätä kotona...:S ja noissa 'harrastuksissa' tutustui kivasti toisiin äiteihinkin.
 
Mä kyllä kans tykkäisin käydä kodin ulkopuolella kahvittelemassa ja lounailla kavereiden kanssa, mutta valitettavasti mun ainoo kaveri asuu ihan toisella paikkakunnalla. Sitä tässä vähän jo odottelen et jos sitte vauvan syntymän jälkeen tulee käytyä jossakin ns. vauvaharrastuksissa jos sitä kautta sais uusia kavereita.
 
Täällä oltu jo reilu 2kk saikulla ja nyt lauantaina alkais äippäloma :) aika on menny kyllä tosi nopeesti, vaikka päivät menee hitaasti.. Mies on armeijassa ja pääsee joulukuussa pois, joten päivät vietän aikalailla yksin.. Asuntoa siivoilen, ruokaa teen, nyt oon alkanu leipoo pipareita ja torttuja, kirjastossa olen käynyt , kahvitellut kavereitten kanssa, viettänyt aikaa oman äitini kanssa, silittänyt vauvan lakanoita, että olis sit pehmeet, kierrelly kauppoja ja selannu nettiä :)
 
Mulla on ehkä 10 vuoden ajalta valokuvat vaan sähköisiä. Olis siis loistoaikaa koittaa tehdä niistä ifolorkirjoja, tai sitten tilata paperikuvia, ja liimailla ihan itse noihin perinteisiin albumeihin, joita on aiemmin tullut tehtyä. Viereen aina jokunen sana tilanteesta. Oppinut noiden isomummien perintöalbumeista, että sitä mukaa kun vanha ikäpolvi häviää, niin häviää myös tieto siitä, että ketä valokuvissa on. Jossitten itse pistäisi jo nyt kuvien oheen henkilöt, niin voi sitten jälkipolvet joskus 60..80 vuoden päästä päästä helpommalla =).

Tai tästä vinkkinä niille, joilla vielä iäkkäämpiä ihmiä on elossa, niin käy kylässä tai soittaa. Itseä ainakin harmittaa se, että välilä oli niin kiirettä, että ei heitä ehtinyt muistaa, ja nyt se on jo sitten myöhäistä, kun tapaamaan voi mennä vaan hautausmaan suuntaan.
 
Mulla on kans ihan kaikki valokuvat tietokoneella, ja niitä on paljon kun valokuvausta harrasta. Vaikkakin tosi paljon kuvia on myös hävinny kun vanha tietokone menny rikki. Joihinkin kuviin oon kyllä tietokoneella kirjottanu missä kuva on otettu ja ketä siinä on. Mutta musta ois kiva kans laittaa kuvia ihan kansioon tai tilata vaikka muutama kirja. Ite kasattu "leikekirja" ois ehkä kans kiva.
 
Nyt kun loma koitti, niin reissun jälkeen odottaisi työhuoneen verhojen ompelu, tai no taitaa siitä suht nopeesti tulla lapsen huone, mutta tulevan talven ja kesän se ainakin on vielä mulla työhuoneena niin pysyy ompelukset sun muut yhdessä paikassa. Kankaitakin on kaapeissa sen verran, että voi halutessaan selailla käsityölehtiä ja keksiä kankaille käyttöä.

Pakkaseen pitäisi tehdä jotain perusruokaa, että sitten laitokselta kotiutuessa olisi helppo saada vatsan täytettä.

Kirjoja on jonkin verran hyllyssä vielä lukematta, eli iltavirkkuna saa rentouduttua kirjan kanssa sänkyyn.

Pölyjen ja karvojen poisto on jatkuvaa operaatiota, kun toi karvakasa tahtoo pudottaa karvoja jatkuvalla syötöllä. Tähän asti on enemmän menty imurointilinjalla, mutta kyllä huomaa tasoilta että pölyrätin heilutuskin olisi suositeltavaa nykyistä tiheämmin.

leffassa pitäisi käydä, vielä nyt kun sinne pääsee suht helposti.

Joululaulujen ystävänä voisi vaikka käydä useemmassakin paikassa kauneimmissa joululauluissa.

Keittiön kaapit kaipais järjestelyä, mutta kiipeily ei ihan houkuttele. on kyllä tukeva toi mun keittiöporras, mutta silti. Jos kohdistaisi tarmon vaan alakaappeihin, niin voisi istua lattialla, kiskoa tavarat ympärilleen ja pyyhkiä hyllyt ja latoa tavarat yhtä sekaisesti takaisin =).

Koiran kanssa pitää ulkoilla, ja nyt voisi jopa ajan kanssa hipsutella hiljaa pitempiäkin lenkkejä. Tässä on ainakin tosi hyvin penkkejäkin kaikilla normilenkkireittien varrella, joilla voi levähtää, jos alkaa liikaa suppailemaan.

Jalkahoito voisi tehdä hyvää, kun tietää että kohta ei sellainen tule ainakaan omaan mieleen.

Tyynyjen pesu, ja peittojen pesulamutkat, vielä varmaan ehtisi ennen joulua saada kaikki puhtaaksi.

Jep jep. Jos kaiken tuon ehdin tehdä ennen muksun tuloa, niin aika teholeidi oisin =)
 
Täällä kans sais joka päivä olla imuroimassa ettei ois karvamattoo lattialla. Mikäli siis oikein oletan että teillä on koira. Ootko tipunen kokeillu laittaa ruuan sekaan lohiöljyä, pitäis vähentää karvojen tiputtelua ja parantaa karvanlaatua muutenkin, me otettiin muutama päivä sitte käyttöön nii vielä ei tiiä auttaako, toivottavasti.
 
tää mun karvatassu on syöny tässä syksyn mittaan nappuloiden seassa kuivattua lohta. vähintään kerran viikossa, alussa taisin antaa melkein joka päivä toisella aterialla.

Oon todennut, että noita nukkamattoja ei ees kannata alkaa imuroimaan, vaan karvat poistuu kätevimmin herran omalla varrellisessa harakammalla eikä tartte imuria jatkuvasti pyöritellä ja pusseja tyhjennellä. Eli käyn aina välillä kampaamassa koiran turkin ohella mattoa, ja sit ei ole pakko sitä imuroidakaan muutoin kuin tietty pölyt pois.
 
Mun suunnitelmiin kuuluu hissuksiin joulusiivous, koska jouluaatto vietetään kotona ja meille tulee mun äiti ja sen avomies sekä veljeni. Ensimmäinen joulu mun luona ikinä! Samasta syystä vähitellen pakkaseen jouluruokia, sekä tarjoiltavia sitten kun vieraita saapuu tutustumaan vauvaan. Tämän päivän saldo oli pari pellillistä korvapuusteja omenasosetäytteellä. Eikä huono idea olis tehdä ihan arkiruokaakin itselle :)

Tän lisäksi mullakin ois muutama kirja, jotka haluaisin lukea. Myös muutama elokuva on tullut joskus tallennettua digiboxille, ne vois katsoa pois. Eipä sit oikein muuta ookaan suunnitelmissa. Kuvittelin joskus et nyt lenkkeilisin joka päivä koiran kanssa pitempiä kävelylenkkejä, mut ei supistelut oikein anna lupaa siihen. Joululahjashoppailukin tapahtuu varmaan aika pitkälti tänä vuonna netissä, tai on oikeestaan jo tapahtunukin. Kaikille ois jo lahja hankittuna, mut tulee silti edelleen surffailtua eri liikkeiden sivuilla...
 
Niin ja kavereita ois tarkoitus tietenkin nähdä! Kaikki mun kolme parhainta ystävää on juuri nyt äitiyslomilla, kaksi heistä saanu viime kuussa poikavauvat ja kolmannen tytär täyttää sunnuntaina vuoden! :) Ihanaa kun on ystäviä samassa elämäntilanteessa, esikoisen kohdalla olin aika yksinäinen kun ei juuri ikätovereita ollut jakamassa kokemuksia. Yksi koulukaveri kuitenkin, joten täysin yksin en ollut silloinkaan, mut sydänystävä hän ei kuitenkaan ollut. Tällä kertaa on siis tiedossa ihan erilainen vauva-arki :) Odotan niin innolla!
 
Niin ja kavereita ois tarkoitus tietenkin nähdä! Kaikki mun kolme parhainta ystävää on juuri nyt äitiyslomilla, kaksi heistä saanu viime kuussa poikavauvat

Tästä olen kyllä kateellinen, itsellä on yksi tuttava joka synnytti kuukausi sitten ja toinen sai toisen lapsensa vuosi sitten. Kaikki muut ovat joko lapsettomia tai lapset on vähintään kolmevuotiaita.

Tarisa, en tiedä teenkö pakkaseen ruokia (pakkanen on aika täynnä). Periaatteessa pitäisi olla jotain laatikkoruokia tai kastikeruokia.

Voi olla, että keväällä suosin pataruokia. Ruskistan karjalanpaistilihat valurautapannussa, lisään vettä, perunaa ja ehkä porkkanaa, maustan ja laitan vähintään 2 tunniksi 125-asteiseen uuniin, joskus 3-4 tunniksi. Pidän kannen päällä, niin vesi ei haihdu. Kestää kauan tehdä, mutta aktiivisia työvaiheista todella vähän, jos vertaa edes lasagneen tai makaronilaatikkoon. Tavallaan tuo on padan ja keiton välimuoto.

Samalla tavalla saa tehtyä mitä vain. Olen laittanut kanankoivet pataan, joskus ruskistunut, joskus en. Lisään riittävän paljon vettä, riisiä ja vaikka pakastevihanneksia, uuniin miedolle lämmölle ja odotan sen 3 tuntia. Liha irtoaa luista ja koko ateria on samassa paketissa. Valkosipulia näihin ei voi laittaa, koska siitä tulee pahaa pitkällä haudutusajalla, mutta muuten maustaminen on ihan ok. Ei ehkä gourmet-ruokaa, mutta helppoa!
 
Tein juuri viimeviikolla kanaa ja riisiä uunissa ensimmäistä kertaa :) kun haluisin mahdollisimman helpolla päästä ruuanlaitossa, kun vauva syntyy :) mies ei kumminkaan osaa tehä kun makaroonijauheliha mössöä ja kinkkukiusausta :D
 
Tarisa - täällä on ihan samat ajatukset ollu viime aikoina, mitä kummaa laittaa että on helppoa ruokaa lämmitettäväksi, eikä mee pakastuksessa mössöksi. Ainakin joku makaronilaatikko ei aina pakkasesta otettuna ole kovinkaan herkullista - riippuu siitä kuin kypsäksi on ehtinyt.

KoBe - meillä on ollut tapana heittää valkosipulit loppuvaiheessa pataan perään, niin tulee oikeanlaiset aromit. Eli riippuen kuin pehmeetä haluaa, niin esim. puoltatuntia ennen uunista ulosottoa valkosipulit pataan.

Tällä hetkellä mielessä on jotkut tällaset ruuat: kaalilaatikko/keitto, (karjalan)paisti, possusuikalekastike, kiusaukset (meetvurstipalat odottais jääkaapissa), ja kasvispaistokset kunnon juusto/kermakostukkeilla. Jos on niin "kiire", ettei ehdi kastikkeille tai paistille makaronia, riisiä tai perunoita keitellä, niin voi sitten kasvishöystöä käyttää niiden sijaan, ja tietty muulloin lisäkkeenä.

niin ja voihan sitä koittaa varata just jotain kanasuikaleita tms. nopeesti sulavaa ja kypsyvää raakana pari pakettia pakkaseen hätävaraksi.
 
Takaisin
Top