Aiemmat raskaus- ja synnytyskokemukset

rozie

Sanaisen arkkunsa ammentaja
FB:n puolella on jaettu näitä ja minä muistelin että täällä olis ollut jo aiheelle ketju mutta en löytänyt. Aloitetaan siis uusi, en jaksa lyhennellä omaa kertomustani jonka voin suoraan kopioida tammikuun 2011 ketjusta :D



Maanantaina 10.1 illalla tuntui selässä aika paljon painetta, olinkin aika varma että huomenna mennään mutta silti typeryyksissään alettiin kattoo leffaa ja vasta yhden aikaan unille... Kolmen aikaan alkoi kipuilut, pystyin kyllä nukkumaan mutta tajusin kivun. Viideltä nousin ylös ja aloin seurailemaan oloa, suppareita tuli aina välillä ja selkää pakotti. Annoin miehen vielä nukkua.

Puoli kuuden aikaan soitin synnärille että milloin kannattaa tulla, sanoi ettei ole kiirettä ja ensisynnyttäjällä voi mennä vaikka päiviä vielä, ja että tiedät sitten kun vedet menee... (eihän ne kaikilla mene!) Tule sitten kun supistukset tulee tasaisesti 10 minuutin välein.

Vedet sitten meni kesken tänne raportoinnin klo 6.50 ja lähdettiin siitä puolen tunnin päästä, supistukset tuli niin etten osannut sanoa välejä, mutta matkalla tuli 6 minuutin välein.

Perillä 7.45 ja oli sentin auki. Kateltiin käyrät ja otettiin peräruiske, sanoi että katsotaan pitääkö hakea osastolta vauhtia kun salissa on täyttä mutta ne joilla on tosi kyseessä pääsevät kyllä heti saliin, ja näin sitten meille kävikin että siirryttiin saliin odottelemaan.

klo 9.10 sain lämpötyynyn, supistukset säännöllisiä, käyrälle.
klo 10 aloitin ilokaasun, josta oli apua vain alussa, myöhemmin en huomannut muuta kuin oli tekemistä supistuksen tullessa..

klo 11 menin ammeeseen, ihana olo supistusten välissä mutta ei auttanut voimistuviin supistuksiin sen kummemmin, rentoutti kyllä. klo 11.45 pois ammeesta ja kohdunsuu 2 cm auki, jatkoin ilokaasua ja koitin vähän syödä. Mies kävi kanttiinissa tässä vaiheessa syömässä.

klo 14.40 Supistukset ihan tajuttoman kipeitä, huusin ja kouristelin kiikkutuolissa. ks 3 cm auki, laitettiin pinni vauvan päähän (ei pysynyt ja varmaan 6 kertaa piti uus laittaa). Lupa puudutukseen ja anestesialääkäri tulikin melkein heti.

Epiduraali on maailman paras keksintö, en olisi oikeasti jaksanut enää hetkeäkään ilman sitä!! Kipu taittuikin nopeasti ja sain kerättyä voimia muutaman tunnin ajan.

n. klo 19 alkoi yhtäkkiä taas tuntumaan supistukset, lähinnä kakkahätä ja tarve ponnistaa, kipu nousi aika nopeasti. Kohdunsuu täysin auki joten passiivisen ponnistuksen aika.

19.20 Aktiivinen ponnistus alkaa, sattui ihan sairaasti ja meinasin oikeasti menettää toivoni homman suhteen, neiti kävi näytillä ja isikin näki pään jo monesti mutta palasi aina takaisin. Voimat oli ihan lopussa.

19.55 Hyväkuntoinen tyttö syntyi :Heartred Kovasti äänekäs ja virkeä oli heti.

Emättimessä hematooma, lääkäri tuli paikalle. Istukka erittäin tiukassa ja kovennettiin supistuksia, näytti jo että joudutaan leikkaussaliin mutta 40 minuttia synnytyksen jälkeen istukka lopulta tuli ulos kun vauva imi hetken rintaa. Lääkäri ompeli repeämän emättimessä ja leikatun välilihan, pari kertaa piti laittaa lisää puudutusta.

Jälkeisvaiheen aikana toinen kätilö hoiti isin kanssa vauvaa ja onnellinen isi pääsi kylvettämään, napanuoran leikkauksen jätti ammattilaiselle :D

Käväsin suihkussa ja saatiin kahvit ja leipiä, sitten siirryttiinkin osastolle kymmenen aikaan illalla.

Tyttö syntyi klo 19.55
Pituus 46 cm
Paino 3275g
Pipo 34 cm
Apgar pisteet: 10/10/10

Aika lapsiveden menosta syntymään 13h5min
I vaihe: 13h45min
II vaihe: 40min
III vaihe: 40 min

Seuraavana yönä ja päivänä tuntui että synnytin vauvan lisäksi myös täysikasvuisen haikaran, mutta pian alkoi parantumaan.
 
Esikoinen syntyi mulla heinäkuussa 2002, synnytys käynnistettiin lapsivesien menon takia. Kestoksi merkittiin 8h, nopeuden lisäksi synnytys oli helppo, kiitos hyvän lääkityksen :wink. Nro.2 tulla tupsahti maailmaan maaliskuussa 2012 viidessä tunnissa lähes kaksiviikkoa yliaikaisena. Hih mua niin naurattaa toi haikaran synnytys :D kieltämättä tässä mun toisessa synnytyksessä jälkisupistukset oli niin kovia että olisin halunnut niihinkin epiduraalin.
 
Joo, sitä haikaraa ei muistele lämmöllä mutta siltä se tosiaankin tuntui :D
 
Täällä kans ääneen naureskeltu haikaraa.. vaikka sinänsä ei kuulostamitenkään kivalta. Huh huh, esikoisen synnyttäminen taitaa olla aikamoinen urakka.. mut tosi kiva ketju, kertokaa muutkin synnytyksen jo kokeneet miten teillä meni!
 
Muokattu viimeksi:
Eli 26.5 tuntui pientä painetta ja vihlontaa siinä iltaselle ennen nukkumaan menoa ja äiskälle mainitsin vähän niistä,mutta en ollut sillee moksiskaan,kun sitä vihlontaa oli tuntunut aijempina päivinä myös. 12 oli kello noin kun uinumaan käytiin ja 10 vaille 2 heräsin menkkajomoihin,ja menin sitten siitä vessaan isommalle käynnille,mutta en siinä kauaa pystyn olee,kun teki vähän vaan tukalaa. En sitten enää mennyt nukkumaan,kun halusin muutenvaan seurailla tilannetta ja tännehän päivitin niitä myös,ketkä ne nyt on lukenut,että supistuksia tuli sen 2-4min välein ja kesti 50sek-1min. Kävin välillä herättelee äiskää,että mua sattuu mahaan ja ne tulee tietyin välein. Äiti kehotti,että kävisin nukkumaan,mutta sanoin etten pysty. Puol tuntia kun oli katellu niitä välejä,soitin synnärille ja kysyin mitä tehdä ja siitäkin kerroin täällä,joten sain ohjeet odottaa vielä se 1,5h ja sitten tulla,ellei aikasemmin jos alkaa pahaa tekee ja pahaahan se teki vaan kokoajan,paheni vaan. Kävin sitten vessassa siinä,en muista aikaa mutta siinä kellotuksen välissä ja housut kun laskin niin semmonen jojo roikkui alapäästä ja otin sen sitten pois paperille ja limatulppahan siinä sitten irtosi. Siinä herätin äitin sitten,että nyt nouse ylös,kun vähän tuntuu siltä että tarvii koht lähtee,kun tulppa irtos. Puin siinä jo pikkuhiljaa vaatteita päälle ja äiskä vähän laitteli hiuksiaan,ettei ihan tukka pystys lähetä. Tunsin lorahduksen housuissa,pienen..ajattelin,että nyt joko valkovuotoa tai lapsivettä lorahti vähän. Kävin siinä sitten pisulla ja silmät siinä pullistu kun housuihin katsoin,ja sellasta rusehtavan punaista vuotoa tuli housuun ja paniikissa äitille sanoin,että "Äiti! Mult tuli verta!" soitin synnärille uudestaan ja sanoin,että olin soittanut 1,5h sitten ja että nyt multa tuli veristä vuotoa ja kätilö sanoi ystävällisesti,että "No sitten voitte sieltä lähteä tulemaan" Mä voivottelin siinä,että sattuu ja nauroin samalla [:D] itkukin tuli vähän. Autossa sitten istuin,kun olis ollu kauhee paskahätä,niin varovasti ja penkistä pidin kiinni ja äiskä rupes loilottaa jotaa humppalauluu linnuista siinä ja mä sanoin,että "Äiti turpa kiinni! Älä laula" ,mutta äiskä vaan naureskeli,että nytkö noi mun ärräpäät alkaaa [:D] Päästiin sitten koksille ja meni kippurassa ovelle soittaa kelloo,kun se oli lukossa ja sieltä tuli sitten vittumaisen topakka täti avaa oven ja kysyi heti neuvolakorttia. Sieltä sitten seurantahuoneeseen pissanäyte,vaatteiden vaihto ja käyrille 30 minuutiksi. Tää vähän vanhahtava kätilö tutki röörit ja kuiviltaa tunkas sormet,ja mulla oli supistukset siinä samalla vielä niin en yhtään pystyny olee rento ja hoin vaan,että au au au ja sitten se sano vaan,että "Ei tästä nyt tule yhtään mitään,kun et osaa olla rentona. En voi katsoa tota sun kohdunsuuta" Ei ees yrittänyt rentouttaa tai mitenkään,jätti vaan kesken. Sitten äiti sai tulla huoneeseen mun kanssa ja mä itkin siinä kipuja ja sitten sen kätilön huonoa käytöstä,kun se puhui niin loukkaavasti mulle..[&o] Käyriltä siirryttiin sitten suoraan saliin,koska lepohuone oli varattu niin salissa sain kaikessa rauhassa makoilla,ja vittupää kätilö neuvoi mulle ilokaasun käytön. Tää on varmaan joistain hauska juttu,mutta minuu ei kyllä vieläkään naurata,mutta..se laitto sen vehkeen täydelle teholle,laitto naamarin omalle naamalle ja näytti miten sitä vedetään ja sitten se olikin siinä ihan pöllyssä! Tyrkkäs mulle naamarin ja sanoi "Rupees nyt ottaa sitä,niin minä selvitän pääni tässä." En ottanut sitä oikein aluksi,koska siitä koneesta ei kuulunut sitä jotain suhina ääntä mitä sen kuuluu pitää,että oikein ottaa sitä. Sitten se kovakourasesti paino sitä naamaria mun naamaan,että mua sattui !![X(] Miten voi kohdella noin? No siinä puol 5 saliin päästiin siis ja odoteltiin äiskän kanssa aamupiirrettyjä [:D] ja sieltä saapuikin muutama kätilö aina välillä kattomassa kohdun tilannetta ja ekan kerran se oli auki 1 sormelle ja kanavaa ei yhtään jäljellä ja loppuaikoja en muista,mutta siinä aina sitten 4-5senttii auki (Olin niin kaasuissa,etten oikeesti muista!) Istuin keinutuolissa naamari naamassa ja saatiin sitten syömistä ja juomista siinä. Kivut paheni vaan..paineen tunnetta alkoi tulla ja mulle sanottiin,että heti kun tuntuu siltä,että tarviin sen epiduraalin niin soitan kelloa. Sain oikein kivan kätilön. Se ehdotti ammetta ja suihkua ja suihkussa sitten kävinkin,mutta se paine ja supistukset oli niin kauheita,että oi elämä.Tulin suihkusta pois ja samantien sänkyyn kaasuja vetelee. Sitten tais olla niin kovat kivut,että pyysin sitä epii ja kaasun tuloa vahvistettiin vielä enemmän ja olin niin kanttuvei,etten ees tiiä ketä huoneessa oli. Olin niin itkunen ja välillä purskahin itkuu,kun olin letkuissa kiinni ja kätilö siinä silitteli,vähän rauhoitteli ja anestesialkr tuli sitten laittamaan sen epin ja makasin selkä häntä päin,joten sekin jäi välistä. Pieni pistos tuntui,mutta selkä siveltiin jollain puudutteella vielä niin ei tuntun mitään muuta,kun semmosta viileetä,kun se aine alko menee. Tyypit läks veke sieltä ja sitten mä vaan itkin siinä,kun sattui ja kaikkee sitä menoo. Mun kätilö tuli sieltä sitten vähän ajan päästä kattoo,ja olin auki vissiin 8cm. Kello oli puol 2 päivällä,kun paineen tunne nousi vaan ja makoilin kyljelläni ja juttelin äitin kanssa,kunnes oikein tuntu ja kuulu semmonen poks ja vedet helahti reisille. Äiskälle sanoin taas silmät pullollaan "Mun vedet meni!" ja kätilö sieltä just tulikin ja katsoi tilanteen,olisko ollut 8-9cm auki,mutta joku lärpäke oli siellä eessä,mutta kätilö pyysi pikkusen ponnistamaan,jotta sen lärpäke saa pois sieltä tieltä,vauvan pää tuntui siellä ja se oli vähän siinä edessä,estääs ponnistamista. Ja taas siinä kului aikaa..kunnes oikeesti rupes ponnistuttaa ja kätilölle sanoin,että eikö vois ponnistaa jo,en pysty enää pidättää. Ja sitten hanskat käteen ja pikkuhiljaa siinä aloin ponnistamaan varmaan puol 4 ja tää ränkläs käsien kanssa siellä yritti sitä lerppua ottaa sieltä ponnistuksen yhteydessä. Siinä ensin kylkiasennossa ponnistin,mutta omasta mielestä ponnistin väärin,ponnistin pallealla,en perslihaksilla niin ois pitäny. Vaihdettiin asentoa sitten puolistuvaan. Sitten sain ponnistaa jo kunnolla. Huoneessa ei ollut,kun minä,äiti ja se kätilö. Toinen jalka levällään kätilön kylkeen ja toinen äitin kylkeen ja äiti tuki myös mun niskaani,koska piti leuka rinnassa alkaa pusertaa. Ja jumankauta,kun olis pusannut isoa paskaa,mutta mitään sitä sieltä ei kuitenkaan tullut. Rääkäsin ja karjuin aina ponnistuksen lopussa ja huusin,että sattuu! Kätilö lohdutteli,että "Tiia tiedän,että se sattuu,mutta kun näin hienosti ponnistat niin kohta ei enää satu. Kohta on ohi,vauva hiuksia näkyy jo.." Sitten mä taas purskahin itkuun ja nauruun,koska tajusin sitten siinä,että sieltä oikeesti tulee kohta vauva ja äitiltä kysyin,että minkä värinen tukka,niin äiti sanoi,että vaalea ja taas itkettiin! [:D] Sitten huusin,että "Nyt perkele ulos sieltä! Joko se tulee sieltä?!" Pää vaan näkyi,semmosen kananmunan verran! NICE! Mä huusin,että mua sattuuu ja kätilö hoki samaa ja aattelin jo,että eikö se ikinä tuu ulos,vaikka kokoajan sanottiin,että ihan just tulee. Tosi kannustava se kätilö oli "Hienosti ponnistat,anna mennä. Anna meen vaan,kohta tulee!" Ponnasin,ponnasin,ponnasin ja 17.20 tyttö putkahti ulos ja luoja kun ne kivut hävis heti! [:)] Näin tytön siellä haaroissa,kun putsasvat ja tyhjensi suun,kun vesi oli vihertävää. Siitä sitten pipo päähän ja tyttö paidan alle rinnan päälle köllöttelee ja kyllä siinä itku tuli! "Hei pieni..." oli ensimmäinen mitä sanoin,kun se mulle annettiin. Ihania onnen kyyneleitä. Ja äitikin siinä tirautti. Äiti otti kuvia ja kätilö rupes istukkaa ottaa pois,mikä vähän tuntui,muttei paljoa ja sitten...nii joo unohin. Väliliha multa leikattiin,koska niin tiukat paikat oli ja pieni repeemä tuli emättimeen. Ne kursittiin siinä sitten. Oltiin siinä,ihmeteltiin,vauva punnittiin ja mitattiin ja sitten saatiinkin syötävää ja juotavaa. :) Kävin pikahuuhtelussa suihkussa,kun saliin oli tulossa toinen äiti ja siitä yläkertaan toisten äitien seuraan.

Tämmöinen. Ja 15h kesti,ja ponnistusvaihe se 1h tosta.
 
OYSissa ei saa valita asentoa vaan perinteisellä mennään. En tosin ois jaloillani varmaan pysynytkään :D
 
Takaisin
Top