6v uhma?!

[ellami]

Herrajestas, meidän kiltistä pojasta on syksyn myötä tullut ihan tyranni, uhmaa, puhuu ilkeästi, tekee hiljaista kiusaa pikkuveljelle, ärsyttää, lällättää, hakee huomiota.

Ensin ajattelin tän olevan eron syytä, erosta 1 1/2v, mut ei ole puhunut enää siitä. Aikanaan tahkottiin useasti läpi miksi äiti ja isä erosi jne.

Onko eskari ikäisellä todella joku uhmaikä?
Miten sen kanssa tulee toimeen?

Hampaanpesu on yhtä hutilointia kun aiemmin sujui hyvin.
Ei kelpaa mikään ruoka.
Huomiota hakee. Saa sitä kyllä ja aikaa kahdestaan mun kanssa.
Saa älyttömiä raivareita ja oma tahto on hurja. Sanoilla osaa sättiä.
Olemme aina puhuneet ja keskustelleet, arestipenkkiä käytetty.

Nyt poika on keksinyt ettei halua isän luokse :/
Kesällä alkoi olemaan todella taistelua että lähti isälle.
Meillä viikko/viikko systeemi.
No ajateltiin että liian rankkaa tuo kodin vaihto usein ja poika on nyt isällään vain joka toinen viikonloppu ns. pidennetty vkl.
Asumme lähekkäin eli päiväkoti/eskari ja kaverit on lähellä kumpaakin kotia ja tutut alueet.

Pitääkö nyt vaan yks kaks olla "julma" ja todella tiukka aikuinen eikä antaa yhtään tuon aiemmin niin kiltin pojan nyt jyrätä? Ei helppoa, kun nykyään joka ilta on pskamutsi fiilis :/

Niin ja isän kans yritin keskustella et mites hänen luona käyttäytyy niin ei ollu isällä mitään sanottavaa :0

 

[Mizi]

Onko poikasi aloittanut eskarin nyt syksyllä? Omat lapseni ovat molemmat reagoineet muutokseen ensin eskarilaiseksi ja sitten koululaiseksi käyttäytymällä hankalasti. Käytös on ollut siis aivan uhmaikäisen käyttäytymistä. Tästä on päästy yli keskustelemalla joka ilta ennen nukkumaan menoa siitä, kuinka eskarilaisen ei tarvitse olla tai osata mitään erityistä, vaan kaikki ovat hyviä eskarilaisia juuri sellaisena kuin ovat. Kun keskusteluyhteys kunnolla aukeni, niin selvisi, että pientä 6-vuotiasta huoletti aika paljon se, että pystyykö selviämään asioista itse nyt kun on iso. Käyttäytymisen ongelmat hävisivät lähes kokonaan näiden pienten rauhallisten keskustelutuokioiden myötä.

Suosittelen siis säännöllisiä rentoja ja rauhallisia juttutuokioita pojan kanssa, niin pikkuhiljaa uhman taustalla vaikuttavat tekijät juuri hänen kohdallaan voivat alkaa selvitä.

 

[ellami]

Kiitos Mizi vastauksesta, enpä ollut huomannut! :) Keskusteltu on juu paljon ja hartaasti. Nyt on jo aika paljon parempi tilanne kun pari viikkoa sitten.