6. luukku

[Vargynja]

6. luukku ​

Taavetti oli ymmällään. Perhe jäi keskellä viikkoa kotiin. Hän oli huomannut perheen lähtevän töihin ja päiväkotiin viitenä päivänä viikosta ja pysyvän kotona kaksi päivää eli viikonloppuna. Taavetti meni tutkimaan kalenteria. Oliko hän erehtynyt ajan kulussa? Ei, kyllä nyt oli keskiviikko. Elvi oli aamulla siirtänyt oikeaa päivää näyttävän merkin keskiviikon kohdalle. Oliko tänään siis jokin erityinen päivä? Elvin merkki peitti osan tekstistä, mutta lopulta Taavetti onnistui katsomaan merkin alle. Siellä luki "itsenäisyyspäivä". Taavetti ei oikein tiennyt mitä se tarkoittaa ja päätti mennä tutkimaan pöydälle jäänyttä lehteä, josko sieltä selviäisi enemmän.

Taavetti vei lehden piiloonsa ja alkoi tutkia sitä. Kauaa hänen ei tarvinnutkaan etsiä, kun hän löysi itsenäisyyspäivää käsittelevän tekstin. "Tänä vuonna Suomi on ollut itsenäinen 106-vuotta." Itsenäinen… Taavetti luki hieman tärisevin käsin juttua eteenpäin. Lopulta hänen oli pakko istahtaa. Hänen oli vaikea uskoa tätä, mutta totta sen täytyi olla. Hänen rakkaasta kotimaastaan oli tullut itsenäinen sillä välin, kun hän oli asunut metsässä. Taavetti havahtui mietteistään ja pyyhkäisi onnenkyyneleen poskeltaan, kun kuuli perheen äidin kyselevän keittiössä lehden perään. Taavetti olisi halunnut lukea lehteä pidempään, mutta päätti palauttaa sen heti kun reitti olisi selvä. Hän odotti, että äiti poistui keittiöstä kyselemään lapsilta, missä lehti on, ja vei sitten lehden keittiön pöydän viereen. Siinä se näyttäisi siltä, että lehti olisi vain pudonnut.

Illalla kun lapset olivat jo nukkumassa vanhemmat alkoivat katsella "telkkariksi" kutsumaansa omituisuutta. Taavetti ei ymmärtänyt ollenkaan miten välillä se oli musta ja hiljainen ja välillä siinä näkyi mitä erikoisempia asioita. Nytkin siellä näkyi ihmisiä kättelemässä toisiaan, vaikka eihän tuollaiseen voi ihmisiä mahtua. Vähän aikaa Taavetti ihmetteli asiaa, mutta kun ihmisiä tuli aina vain lisää kättelemään, hän lähti jatkamaan lehden lukemista.

​

Keskustelun aiheena itsenäisyyspäivä. Esim. vietättekö sitä jotenkin?

 

[Kinla]

Eipä oikeastaan vietetä. Joskus linnan juhlia tullu telkkarista katottua ja herkuteltua siinä samalla, mut nyt on kyllä pari vuotta jääny koko juhlat kattomatta.

Veljeni on syntynyt 5. päivä, niin hänen synttäreitä lapsena vietettin yleensä itsenäisyyspäivänä. Ja nyt kun hän on aikuinen, niin siskonpojan synttäreitä on ruvettu juhlimaan 6. päivä, kun on 9. päivä syntynyt.

 

[MinnaM]

Meilläkään ei juhlita mitenkään erikoisesti itsenäisyyspäivää, ehkä syödään astetta paremmin. Itsenäisyyspäivän juhlavastaanottoa saatetaan vilkaista.

 

[mai-]

Ei mitenkään erityisemmin. Linnan Juhlia ehkä vähän tulee vilkaistua - jos esikoisen iltahommilta ja nukkumaanlaitolta joutaa.

 

[harsokukka]

Ei erityisemmin olla tavattu juhlia, jotain vähän parempaa ruokaa on yleensä ollut ja herkkunaposteltavaa Linnan juhlien ajaksi. Tänään ei kyllä varmaan edes katsota juhlia, kun osuu päällekkäin vauvan nukuttamisen kanssa.

 

[litranmitta]

Ei varsinaisesti juhlimalla juhlita. Vietetään rauhallisena kotipäivänä toki, eli eroaa arkisesta menosta hiukan. Miehen kanssa ehkä illalla lapsen nukahdettua katsotaan Tuntematon tai joku muu elokuva. Olisi mukava tehdä jotain juhlavampaa ruokaa, mutta nyt ei ihan irtoa ajallisia ja jaksamisen resursseja laittaa hienoa illallista. Syödään varmaan nakkikeittoa

 

[Nikita_]

Lapsuudessa tuli enemmän juhlistettua itsenäisyyspäivää. Linnan juhlat kuuluivat aina katselulistalle.

Pakko myös myöntää, että en ole koskaan katsonut alkuperäistä Tuntematonta sotilasta. Hävettää. Mutta ehkä tänään?

 

[Kaaho]

Ei mitenkään erityisemmin vietetä. Rentoudutaan ja ehkä puolella silmällä seurataan linnanjuhlia illalla. Ite tykkään sitte jälkikäteen ihastella iltalehtien sivuilta linnan juhlien vieraiden pukuja. Hupinsa kullakin

 

[Ginger]

Eipä erityisemmin juhlisteta. Linnan juhlia katsottiin kun olin lapsi, nykyään en ole erityisen kiinnostunut niistä. Kynttilöitä saatan laittaa palamaan tai sitten en, yleensä leivon jotakin itsenäisyyspäivän kunniaksi ja teen jotakin perinteisen suomalaiseksi miellettyä ruokaa.

Tuntematon sotilas on tullut katsottua, niin -55 versio kuin tämä muutaman vuoden takainenkin. En oikein kummastakaan tykkää tai koe tarvetta katsoa uudelleen.

 

[Jonteere21]

Eipä juuri, tuntematon sotilas ja linnan juhlia yleensä katsotaan ja saatetaan jotain hyvää sapuskaa tehdä :)

 

[Vargynja]

Eipä meilläkään tätä oikein mitenkään vietetä. Joinain vuosina on ollut jotain herkkua, mutta nyt ei ole sitäkään. Tuskin myöskään tulee linnanjuhlia tai Tuntematonta katseltua. Eroaa siis arjesta vain sillä, että on lapsilla vapaapäivä keskellä viikkoa. Mies vei heidät pulkkamäkeen niin sain työrauhan.

 

[O.O]

Lapsuudessa itsenäisyyspäivää ei kummemmin vietetty. Linnanjuhlia aikuiset katsoi.
Itse laitan suomenlipun pöydälle ja poltan sinivalkoista kynttilää ja kuuntelen maammelaulun ja lippulaulun. Näin haluan kunnioittaa ja muistaa veteraaneja. Linnanjuhlia saatan vilkaista. Helpompi seuraavana päivänä katsoa puvut lehdistä

 

[litranmitta]

Vähän kyllä harmittaa, ettei meillä ole (vielä) lipputankoa. Liputus olisi minusta arvokas tapa ylläpitää myös omakotitalojen osalta. Ehkä joskus vielä tilaamme sen tangon ja päästään liputtamaan. Lapsuudenkodissa oli lipputanko, ja sisällä muistan myös olleen pöytäkoristeena minikokoinen lipputanko lippuineen. Voisipa hankkia sellaisen ensi hätään ja käyttää sitä esillä aina näinä itselle arvokkaina liputuspäivinä

 

[Kaaho]

Mä oon katsonut tuntemattoman sotilaan monta eri elokuva-versiota, mutta en kuitenkaan koskaan itsenäisyyspäivänä. Vaikuttavia elokuvia. Juuri elokuvien ja kirjojen kautta olen vasta hahmottanut kuinka paha sota on ja kuinka se on vaikuttanut ihmisten arkeen.

 

[Viherkasvi]

Ei vietetä juuri mitenkään. Syödään ehkä vaan vähän paremmin ja taustalla pyörii Linnanjuhlat, joita seurataan sivusilmällä.

 

[Pingviiniemo]

Käytiin syömässä minun puoleni isovanhemmilla ja lapsilla oli hauskaa leikkiä ja tavata minun siskoani ja hänen puolisoaan, sekä tätiäni.

 

[Aloy]

Jotenkin omasta lapsuudesta muistan itsenäisyyspäivän erityisenä: käytiin haudoilla ja usein naapurin perhe tuli meille katsomaan linnanjuhlia (tai me heille), ja oli kaikenlaisia herkkuja, sytytettiin kynttilät jne. Hieman vanhempana katsottiin Tuntematon. Vietettiin aikaa perheen ja lähimmäisten parissa. Mieluusti siirtäisin samoja perinteitä omillekin lapsille, mutta tällä hetkellä esikoinen on tietenkin vielä liian pieni, ja koska asumme ulkomailla, päivä ei ole vapaapäivä, ellei sitten satu viikonlopulle.

Tänään itsenäisyyspäivää ei siis juhlittu oikein mitenkään, katselin linnanjuhlien kohokohdat (eli asut) Ilta-Sanomista. Jos olisi ollut viikonloppuna, olisin katsonut lähetyksen netistä.

 

[Malttamaton145]

Meillä itsenäisyyspäivän perinteeseen kuuluu joulukuusen koristelu.
Tänä vuonna myös lapset 4&6v odottivat innoissaan milloin linnanjuhlat alkavat (vanhemmalla oli eskarissa ollut puhetta linnan juhlista) ja ihailtiin sitten yhdessä hienoja Elsa mekkoja. Iltapuurotkin syötiin niin nopsaa että pääsi takaisin sohvalle juhlien ääreen

 

[Nellinen]

Meillä itsenäisyyspäivään on useampana vuonna kuulunut ensimmäinen joululounas, vierailu joulutorilla ja Linnan Juhlat
Tykkään itse viettää pyhiä jollakin tapaa, perhepiirissä itsenäisyyspäivä ei ole saanut vakiintuneita perinteitä juhlistaminen osalta.

 

[Helinä84]

Meillä ei ole mitään perinteitä, enkä muista että lapsuudessakaan olisi ollut

Linnan juhlia katsotaan useimmiten kyllä, mutta siinä se.

Voisi olla mukava aloittaa jokin perinne kyllä, esimerkiksi käydä hautausmaalla laittamassa kynttilä sodassa kaatuneiden muistomerkille. Uskon että mies myös tykkäisi tästä ideasta