3 vuotiaiden vuosi <3

Meillä vietettiin viikonloppuna synttärit vaikka 9pv on virallinen :) oli kahen päivän kekkerit ja mulla on takki ihan tyhjä. Tällä viikolla olis 3v neuvola ja hammaslääkäri aikakin pitäis varata :D
 
meillä vietettii kans 3 v kekkerit tolloin synttäri viikonloppuna 5&6.11 ☺ virallinen on se 6.päivä. Meijän 3v on ihana kotiapulainen, lempi puuhaa on imurointi ja tiskaaminen :Heartred. Isoveli sais ottaa mallia. Neuvolassa kehuttiin kuinka sana valmis hän on.... Joskus tuntuu että liiaksikin. Pari päivää sitten poju uskalsi ekan kerran laittaa käden mun mahalle ja tunnustella tuon masukin potkuja :Heartred . Jännityksellä odotan miten hän ottaa sitten pikku sisaruksen vastaan maaliskuussa... Isompi lapsi odottaa kovasti ja kyselee koko ajan milloin se vauva potkii yms miten mä voin :Heartred. Veikkaan että hetki menee sitten taas rutiinien etsimisessä kun olen kolmen lapsen kanssa yksin likimain kaiken ajan... Onneks omat vanhemmat lähellä niin pääsen välillä lepäämään ja mummo saa touhottaa lapsien kanssa.
 
Meidän 3v pääsee vähitellen uhmakohtauksista eroon..mutta voi kamala mikä tottelemattomuus on tullut tilalle. Mitään ei voi poika tehdä niin kuin pyydetään ja joka asiasta pitää uhkailla, kiristää ja lahjoa, jos haluaa asian tapahtuvan tämän vuoden puolella. Onpa rasittava vaihe tämäkin, heh.
3v synttärit meni kivasti kotona ja lempparilahjat oli leluhelikopteri, -työkone ja -betoniauto. Eipä tuo paljon muilla leiki kuin autoilla/junilla/lentsikoilla, joten lahjanantajat tunsivat hyvin kohteensa. :)
 
Ja mielikuvitusleikit on muuten niin hauskoja. Meillä asuu pupu nimeltä Ponk ja nyt jouluna myös tonttu. Ponk tulee usein mukaan vierailuille ja vaihtaa myös villisti väriä välillä. Saa nähdä kehittyykö Ponk mielikuvitusystäväksi asti, mutta toistaiseksi pupu on aika vieraileva tähti, jolle ei tarvitse kattaa omaa lautasta ruokapöytään. :) Kovasti tykkää kyllä käydä meidän muiden lautasilta syömässä ruokia kuulemma. :) Ihan parasta.
 
Hei taas pitkästä aikaa. Ei ole tullut pitkään aikaan kirjotettua, ko koneen johto on ollut rikki ja nyt sain vasta uuden tilalle. Meillä kolmevuotias (silloin kyllä vielä kaksi) aloitti syksyllä isosiskonsa kanssa päivähoidon, kun minulla alkoi itselläni koulu. Hyvin on mennyt ja päivähoidossa on vielä viihdytty. Puhetta tulee hyvin, vielä aika lyhyitä lauseita, mutta ei kai siinä, jos ei ole paljoa asiaa. :D Päiväkodissa on eteen tullut paljon uusia asioita ja on siellä oppinutkin paljon kaikenlaista. ^_^ Syöminen on sitä, että annetaan ruuan jäähtyä ja odotetaan kunnes muut ovat syöneet, sitten vasta itse aloitetaan, kun muut ovat poissa pöydästä. :D Muutenkin syöminen on välillä vähän huonoa, mutta hyvin tuo on nyt kasvanut. Pikku Kakkosen peli on ihan lemppari ja sitä tykkääkin meidän tabletilla pelata.

Onko teidän kolmevuotiailla jo harrastuksia? Meidän ei, kun olen ajatellut, ettei noin pieni vielä niin hirveästi kaipaa ja nyt on kuitenkin päiväkodissa. Isompana sitten ehkä. :)
 
Ei oo harrastuksia :D Eiköhän nuo terapiat riitävä ohjelma viikossa..

Päiväkodissa on oltu yhdessä harjoittelemassa, jos vaikka joskus kevään aikaan löytyisi avustaja niin voisi jäädä ilman minuakin sinne edes muutamaksi tunniksi päivässä :)
 
Me käydään uimassa koko perheen voimin kerran viikossa. Vauvauinnin sisarryhmä vaihtui nyt keväällä perheuinniksi. Molemmat lapset tykkää tosi paljon siitä ja kesäksi varattiin taas matka Espanjaan, missä pääsee uimaan vaikka joka päivä. Puolison vanhempien kämppää ei onneksi vielä myyty ja päästään pikkulapsiaikana ainaskin yks kesä vielä nauttimaan tutusta paikasta ja hyvin varustellusta kesäasunnosta (matkasänky, syöttötuoli, leluja, matkarattaat). Muita harrastuksia ei ole, mutta ollaan aika liikunnallisia, joten lapset pääsee mukaan fudistreeneihin ja käydään liikuntatapahtumissa Espoossa (ilmaisia kaupungin). Samuli tykkää myös laulaa. :) Päiväkodissa hän käy kolme päivää viikossa ja se on ollut jokaisen satasen arvoista (ihan pirun kallista, kun menettää Espoo-lisän 200e/kk kuopukselta). Itsenäisyyden lisääntyminen on ollut tosi tarpeen ja jukuripäästä lepopäivät tekevät hyvää mulle ja pikkusiskolle. Meillä jatkuu edelleen vaativa luonne..onneksi pikkusisko tuntuu olevan täysin eriluonteinen. Sani leppyy helposti, on ihan huimapää, ei välitä pikkukolhuista, kokeilee kaikkea, väsää itsekseen, nukkuu yöt, rakastaa herkkuja ja syö muutenkin kaikkea. Samuli puolestaan loistaa kognitiivisissa taidoissa ja hänen tarinansa ovat aina päivän piristyksiä.
 
Kiitos kaikille! Poistan apin..ei välttämättä tule enää käytyä täällä.
 
Takaisin
Top