2v esikoisen koti- vai päivähoito?

[Viliina]

Haluaisin kokemuksia muilta äideiltä, että kumpi on ollut teille toimivampi systeemi ja erityisesti miten kotihoito on sujunut 0-1v vauvan ja 2-3v taaperon kanssa.

Meidän tilanne on seuraava:
2v ehti olla puoli vuotta päiväkodissa ennen vauvan syntymää ja nyt on oltu 3kk kotona kesälomalla. Pitäisi päättää palaako päiväkotiin vai ei. Jos palataan niin ajattelin 2-max 3 pv vk aamupalasta välipalaan ja tällöin mies hoitaisi kuljetukset. Päiväkoti ei ole kaukana, mutta esim 4h aamupäivähoidosta haku saattaisi osoittautua hankalaksi. Rytmi on esikoiselle tärkeää joten pitäisi olla samanlaiset päivät siellä.

Lapsi on tykännyt olla päiväkodissa ja olen aikuisiin ja ryhmään ollut ihan tyytyväinen. Lapsi tosin sairasti keväästä sen 2-3kk, kun oli siellä 5kk, että se ei hirveästi innosta vauvan kanssa.

Jos päiväkoti irtisanotaan niin haen luultavasti eri päiväkotiin kun lapsi täyttää 3 tai 4v. Alustavasti ollaan kotona 2v vauvan kanssa. Tuntuu hassulta laittaa esikoinen päiväkotiin jos itse on kotona. Miehen työpäivät matkoineen kestää useimmiten max 7h, joskus vähemmän ja yhtenä päivänä on 8h päivä.

Meillä on paljon kerhoja lähistöllä joissa voisi käydä. Lisäksi on hyvä takapiha, jossa taapero tykkää leikkiä. Muutama kaveri löytyy joita voi tavata arkena päivisin.

Vauva on nyt 2kk sylivauva, ei vielä rytmiä ja nukkuu lähinnä sylissä. Itkuisuus on nyt tasoittunut. Syö tunnin välein. Vaatii siis paljon huomiota. Itse olen nukkunut ihan ok ja palautunut.
Taapero on ollut kovin mustasukkainen ja yrittää usein satuttaa vauvaa. Nyt oltiin pari vk kotona kolmistaan niin se menikin hyvin yllättäen, mutta jos yrittäisi tällöin satuttaa vauvaa, niin kotona voisi olla aika hankalaa. Kauanko kestää että mustasukkaisuus menee ohi ja miten tuo koti- vs. päivähoito siihen vaikuttaa?

Haluaisin ehkä pitää taaperonkin kotona mutta mietin onko se hyvä ratkaisu. Olisi siksi kiva kuulla kokemuksia muilta. Miten vauvavuosi sujui tällä ikäerolla? Mitä te tekisitte vastaavassa tilanteessa?

 

[Bella Swan]

Me pidettiin 3v esikoinen kotona kun pikkuveli syntyi. Syynä raha ja oli kiva rytmi kotona. En halunnut että päiväkoti sekoittaa meidän omia kuvioita.

 

[litranmitta]

Meillä tasan 2-v ikäero ja molemmat kotona vauvavuodesta muistan että päiviin löytyi omat rytminsä, ja sujuvinta olikin kaikki ne päivät kun oli kerhoa, muskaria, jne. Käytiin myös tunnin vaunulenkki päivittäin, mikä oli parhautta! Isompi istui rattaissa ja katseli maisemia, vauva nukkui päikkärit, mä pystyin kuunnella vaikka podcastia yhdellä kuulokkeella. Niitä lenkkejä jäi kaipaamaan kun lapset kasvoi Mullakin vauvat on syöneet tiuhaan tahtiin. Mutta äkkiä siihen tottui että toinen hengaa tissillä samalla kun toisen kanssa touhuaa muuta. Nuorempi onneksi oli vähän parempi nukkumaan, tunnista kahteen oli ne päivän pisimmät unet. Silloin jos esikoisella ei ollut oma päikkäriaikansa, niin tehtiin jotain spesiaalia, kuten askartelua, kirjojen lukua, duploleikkiä tms. Ja välillä jos oli paha päivä ja vauva kiukkuinen, niin katsottiin yhdessä sit pikkukakkosta vähän extraa :) Mustasukkaisuuteen en osaa oikein ottaa kantaa. Meillä alkoi vasta 1-vee jälkeen tulla normi sisarusten kahnauksia, mutta vauvavuosi selvittiin ilman. Se ilmiö voi kyllä varmasti esiintyä on sitten päikyssä tai ei.

 

[Harakankello]

Viliina, sinulla on aika hyvin olemassa kokemusta ratkaisun pohjaksi. Teillä on jo kokemus siitä, millainen kyseinen päiväkoti on, miten lapsi reagoi päiväkotiin menemiseen ja miten päiväkodin vaikutus näkyy hänessä kotona iltapäivällä ja illalla.

Miten koet, olisivatko vienti- ja hakumatkat tärkeitä yhdessäolon hetkiä isälle ja lapselle? Vai toteutuuko isän ja 2-vuotiaan yhdessäolo parhaiten isän tultua töistä kotiin?

 

[Matilda-a]

Just tuo aika kun keskimmäinen oli 0-2v ja esikoinen 2-4v on ollut varmaan mun elämän parasta aikaa! Taaperolta tuli jatkuvasti kaikkia hyviä uusia juttuja ja hänen kans oli ihan parasta tutkia maailmaa (=lähiympäristöä ), vauva oli tyytyväinen ja kantorepussa kulki mukana. Nähtiin paljon kavereita ja kuljettiin kerhoissa, esikoinen aloitti lisäksi oman kerhon 2,5-vuotiaana 2x/vko. Mustasukkaisuutta ei ollut joten siihen en osaa sanoa mitään, tandemimetin joten sekin voi vaikuttaa. Ovat kyllä oppineet sitten myöhemmin ottamaan yhteen

Varmasti tärkeää on kuunnella, miltä itsestä oikeasti tuntuu. Meillä on nyt kolmas vauva, ja tuntuu tosi kivalta kun isot käyvät eskarissa/koulussa, niin saa vauvan kanssa rauhalliset aamupäivät. Toisaalta jos olisivat pienempiä niin kodin aktiviteetit riittäisi heille toisin kuin nyt. Sanoit, että tuntuisi hassulta pitää 2-v päikyssä kun itse on kotona. Jos omat voimavarat on hyvät eikä oo mitään erityistä syytä laittaa päikkyyn, niin ehdottomasti kannattaa kuunnella sitä omaa tunnetta 2-vuotiaalle kotiarki äidin ja vauvan kanssa sekä mahdolliset kerhot ja muut tapaamiset tuo virikettä oikein sopivasti, eikä sen puolesta varhaiskasvatukseen ole kiirettä.

 

[O.O]

Meillä oli aikanaan taapero hoidossa muutaman PV/vk kun saatiin vauva. Ja ihan vain sen takia koska pelkäsin että en saa nukuttua jos on yhtä itkuinen kuin ensimmäinen lapsi. Koin järjestelyn hyväksi. Mutta jos omat voimavarat on hyvät niin en laittaisi hoitoon vaan piettäisin kotona. Oman kokemuksen pohjalta lapsi alkaa hyötymään hoidosta kun ikä alkaa lähenemään 3v:tä.

 

[Kalamataoliivi]

Ihana kun täällä on niin paljon hyviä kokemuksia kotihoidosta
Meillä lapsilla on ikäeroa 2,5 vuotta, ja vauvan ekat puoli vuotta olin molempien kanssa kotona. Sitten kuukausi kesälomilla koko perheen kesken ja nyt elokuussa esikoinen aloitti päiväkodissa. Esikoinen oli monta kuukautta ennen vauvan syntymää käynyt kerhossa kahtena aamuna viikossa, kolme tuntia kerrallaan. Kerho jatkui vauvan syntymän jälkeenkin. Eli kokemusta itsekseen hoitoon jäämisestä ja ryhmätoiminnasta oli. Kevät kotona vauvan ja taaperon kanssa oli tosi rankka minulle, kun olin itse jostakin syystä tosi paljon kipeänä ja mielen kanssa oli haasteita. Vauvakin oli alkuun aika itkuinen. Ajassa oli kuitenkin tosi paljon hyvääkin: esikoinen ja vauva saivat tutustua, helpotti mustasukkaisuutta ehkä paljon kun molemmat olivat kotona ja esikoinen aika nopeesti huomas, ettei tässä ole mitään hätää, äiti on tässä ja myös hän saa paljon huomiota. Olihan siinä kuitenkin sitä säätöä, sitten kun vauvaa täytyi alkaa ihan nukuttamalla nukuttaa päikkäreille varsinkin

Päiväkodin aloitus on mennyt tosi helposti. Me pidetään jo ihan 6-7 h päiviä, neljänä päivänä viikossa, joskus vähemmän toki. Nyt tuntuu että 3-vuotiaana oli oikea aika hänelle aloittaa, tykkää olla siellä ja ennen kaikkea helpottaa mun arkea ja jaksamista just nyt. Enterorokkohan mulle ja vauvalle pamahti tässä neljän päiväkotiviikon jälkeen että tätä tautisyksyä en kyllä innolla odota Mutta jostain niitä tauteja tuli keväälläkin...

Vaikka päiväkodin aloitus on sujunut hyvin, en vieläkään usko että päiväkoti tarjoaa yhtään mitään sellaista, mitä pieni lapsi erityisesti tarvitsee, jos kotona kaikki on hyvin. Meillä arki on aina ollut sopivalla tavalla aktiivista, on ulkoiltu vauvasta huolimatta koko ajan paljon, nähty kamuja, käyty muskareissa, kerhoissa, metsässä, museoissa... Ja sitten hengähdetty kotona, sylitelty ja luettu paljon kirjoja Nyt vain on aika antaa tälle kuopuksellekin vähän omaa aikaa, mennä hetki hänen ehdoillaan vauvatouhuissa. Mulla on lisäks sellaisia työjuttuja tulossa, joissa vauva kulkee mukana, mutta 3-vuotias ei menis enää.

Te tiedätte teidän perheen ratkaisun, ja kokeilemalla myös selviää!

 

[Aaltokukka]

Täällä muksut parin vuoden ikäerolla ja molemmat "yhä" kotona. Enkä usko kummankaan jääneen mistään paitsi mikäli tod.näk sairastelukierrettä ei tappioksi lueta.
Etenkin se eka tokan vauvan 9-14 kk iän talviaika eli viime talvi oli niin helppo, kun ei tarvinnut häntä herättää, pukea ulkovaatteita, kuljettaa ja riisua paria kertaa päivässä, jotta tuo isompi olisi päässyt päiväkotiin ja sieltä pois.
Ollaan kyllä jaksamisen mukaan käyty avoimissa tapahtumissa kuten esim perhekerhoissa...ja nyt syksyllä alkoi sisarusmuskari.
Nyt hain isommalle osa-aikaista kerho paikkaa eli 3.5h 2-3 krt viikko ensi vuoden alusta alkaen. Mikäli se ei järjesty saa hän olla kotona eskariin saakka ja jatketaan avoimissa touhussa.

 

[Almagirl]

Minulla 1v. 9kk kaksoset kotona ja menevät päikkyyn vasta 2v. 8kk iässä. On ihanaa, että ei ole kiireisiä aamuja, saa tarjota läheisyyttä ja lohdutusta aina, kun he tarvitsevat ja voi itse päättää, onko kotipäivä vai käydäänkö jossakin. Huomaa, miten pieniä he oikeasti ovat. Olen erittäin kiitollinen, että heidän hoitonsa kotona onnistuu niin pitkään. Itselleni tämä on myös tärkeää, saada olla läsnä nämä ekat vuodet.