23. luukku

[Vargynja]

23. luukku ​

Taavetti nakersi piparia piilossaan ja katseli kun perhe koristeli joulukuusta. Hän ei ollut lainkaan yllättynyt, kun monet kuusen koristeet oli hänelle ihan outoja. Monia vanhoja kunnon koristeita, kuten olkitähtiä ei taas näkynyt lainkaan. Taavetin täytyi kuitenkin myöntää, että kuusesta tuli kaunis. Olkootkin että siinä oli kaikkia mahdollisia värejä eikä siihenkään tullut oikeita kynttilöitä. Aikamoinen vahtiminen kuusessa olevissa kynttilöissä kyllä oli aikoinaan ollut, mutta olivat ne myös tunnelmallisia. Sentään kuusi oli oikea ja talossa tuoksui nyt ihan joululle - kuuselle ja piparin mausteille.

Taustalla soivat koko koristelun ajan joululaulut. Nekin suurin osa sellaisia, mitä ei ollut silloin kun hän asui aiemmin ihmisten kanssa, mutta Taavetti huomasi jo tottuneensa uusiin ja heilutteli nytkin jalkojaan musiikin tahdissa. Sen sijaan hän ei pitänyt kuulemastaan kuunnellessaan perheen keskustelua kuusta koristellessa. Kaikki neljä vaikuttivat jotenkin kärttyisiltä. Lapset kinastelivat ja kilpailivat siitä, minkä koristeen kumpikin sai laittaa. Vanhemmatkin olivat kireitä ja toisinaan puuttuivat lasten tapaan koristella, mikä taas harmitti lapsia. Taavetti huokaisi mielessään. Ei häntä enää suuresti harmittanut se, kuinka eri tavalla asiat nykyisin oli. Hän alkoi tottua uuden ajan tavaroihin ja tapoihin. Mutta tästä kiistellystä hän ei pitänyt. Hän harkitsi ties kuinka monennen kerran takaisin metsään muuttamista. Missä oli joulun henki? Ihmisethän karkoittivat kaiken joulumielen riitelyllään. Taavetti ei muistanut tällaista olleen koskaan silloin kun hän viimeksi asui ihmisten kanssa.

Myöhemmin kun isä peitteli lapsia nukkumaan ja luki heille tarinan joulupukista, Taavetista tuntui että siellä oli sittenkin ihan mukava asua ja viettää joulua. Hän oli saanut nähdä molempien vanhempien halaavan kumpaakin lasta ja sanovan hyvät yöt. Hänestä he vaikuttivat kaikki läheisiltä toisilleen ja onnellisemmilta kuin ne ihmiset, joiden kanssa hän oli muinoin asunut. Taavetti jäi katselemaan nukkuvia lapsia yövalona toimivan jouluvalon loisteessa ja mietti, että ehkä se joulun taika täälläkin löytyi aina pienissä mukavissa hetkissä.

​

Keskustelun aiheena joulumieli ja joulun henki. Esim. Onko sinulla joulumieltä? Mikä sen tuo sinulle?

 

[Kaaho]

Koen että on joulumieltä mutta kyllä väsyttää ja uuvuttaakin. Kun aloittaa glögi- ja joulukarkkikauden ajoissa niin joulumieli on taattu lisäksi joululaulut auttaa joulumieleen pääsemisessä.

 

[Sudensylin]

On joulumieltä! Yleensä oon vähän pihtaillut sen kanssa, ettei kauheasti ennen itsenäisyyspäivää tarvis joulusta vouhottaa, mutta tänä vuonna oli vauvan syntymän vuoksi pakko alkaa tehdä joululahjahankintoja hyvissä ajoin ja siitä se sitten lipsui glögin juontiin jne. Tykkään myös ihastella pimeällä jouluvaloja.

 

[mai-]

Tänä vuonna ei oo erityisemmin joulumieli löytynyt, töissä ollut sen verran hektistä että väsynyt niistä

 

[litranmitta]

Oon yrittänyt tänä vuonna kaivella joulumieltä laittamalla kotia jouluiseksi, mutta vielä vähän fiilis tuntuu vajaalta. Ehkä tänä vuonna ei tämän enempää tule erityistä joulufiilistä tulemaankaan, mutta koitan nauttia pienistä kivoista jutuista silti.

 

[Kinla]

Ei oo vielä. Alku viikko meni plörinäks, kun esikoinen sairasteli. Ja kun oltiin vaan kotona, niin laiskuus iski, ”kerkeen mä tän huomennakin”. Ja nyt on kämppä äärettömän sekaisin, kun aamun valmistellut huomista jouluateriaa, että huomenna sais vaan olla mahdollisimman paljon. Ja voitte vaan kuvitella, miten paljon tuhoa aikaan saa 1v ja 2,5v, kun saavat ”keskenään” leikkiä. Samassa ja viereisessö huoneessa siis, mutta en tietenkään heti huomaa esimerkiksi, kun talouspaperirulla (onneksi vajaa) on otetti pöydältä ja revitty riekaleksi ympäri lattiaa.. tiukka tavote, että kämppä ois kondiksessa 16.00 mennessä, ni josko sit se joulumielikin rupeis löytyy..

 

[Viherkasvi]

Kai vähän. Koristelut ja kuusi tuo tunnelmaa, ja kinkunpaisto ja leipomiset levittää joulutunnelmaa taloon. Kai joululla alkaa olla sit enemmän merkitystä ja joulumieltäkin löytyy helpommin kun kotona on muitakin kun me kaksi aikuista.

 

[MinnaM]

Tänä vuonna on ollut joulumieli vähän hukassa, en oikein tiedä mistä johtuu.. Ehkä siitä, että tänä vuonna ei ole oikein tarvinnut valmistella joulua varten oikein mitään, kun ollaan menossa valmiiseen pöytään vieraassa ympäristössä.

Tykkään siitä tietynlaisesta hössötyksestä, mitä jouluun liittyy. Lahjojen miettimisestä, ostamisesta ja paketoinnista. Kausivaloista, joulukoristeista ja joulukuusesta. Joululeivonnaisten leipomisesta ja jouluruokien valmistamisesta. Erilaisista jouluun liittyvistä tuoksuista ja glögin siemailusta. Siitä kutkuttavasta tunnelmasta, kun on jotain mitä odottaa ja valmistella. Tänä vuonna oon missannut aika paljon tästä jouluhössötyksestä niin joulumielikin on jäänyt vähän vaisuksi. Ehkä se löytyy huomenna, kun on aatto.

 

[Satsu29]

Vähän aina välillä on tunnelmaa, lähinnä musiikista sitä saan. Mutta sitten se kans katoaa välillä ihan kokonaan. Jospa huomenna olisi

 

[AnnMarii]

Mulle joulumieltä tuo yhdessä oleminen ja jouluun rauhoittuminen. Myös perinteet tuovat aina joulumieltä. Ne voivat muuttuakin, mutta tietyt tuoksut ja maut tuovat joulun. Ja nyt huomaan haluavani antaa meidän lapselle samanlaisen joulun kuin itsellä oli lapsena. Kaikki kliseiset joulujutut vaan kuuluu jouluun. Tänä vuonna ajoittain väsymyksen takia ollut hukassa, mutta toisaalta odotan jo huomista kun ei ole enää mitään hössötettävää

 

[Jonteere21]

Joulumieltä löytyy, välillä stressi vie vallan kun pitää huolehtia niin monesta asiasta ja monen ihmisen mukavasta joulusta

 

[Aaltokukka]

Joulumieltä löytyy, välillä stressi vie vallan kun pitää huolehtia niin monesta asiasta ja monen ihmisen mukavasta joulusta

Mahtavaa kun uskalsit pukea tekstiksi ajatuksesi. Sujukoon joulusi juuri niinkuin sinä haluat!

 

[Aaltokukka]

Mulle joulumieltä tuo yhdessä oleminen ja jouluun rauhoittuminen. Myös perinteet tuovat aina joulumieltä. Ne voivat muuttuakin, mutta tietyt tuoksut ja maut tuovat joulun. Ja nyt huomaan haluavani antaa meidän lapselle samanlaisen joulun kuin itsellä oli lapsena. Kaikki kliseiset joulujutut vaan kuuluu jouluun. Tänä vuonna ajoittain väsymyksen takia ollut hukassa, mutta toisaalta odotan jo huomista kun ei ole enää mitään hössötettävää

Hössötettämyys, voi kun se leviäisi laajalle...ja voisimme nauttia joulun ajasta kaikkine pienine mausteineen.