23. Luukku
Taneli onnitteli itseään hyvästä ideasta jakaessaan jälleen kutsuja postiluukuista. Tänään vietettäisiin taloyhtiön yhteistä joulujuhlaa. Tällä kertaa Taneli sanoi juhlan olevan nyyttärihengessä ja pienen lahjankin sai tuoda. Lahjat sitten jaettaisiin kaikkien kesken. Talvirieha oli onnistunut yli odotusten, joten Tanelilla oli hyvä tunne tästä juhlasta. Hän oli keksinyt, että näin jokainen saisi varmasti viettää joulujuhlaa tuntematta yksinäisyyttä. Seija ei olisi vain yksin kotonaan, Lumin äiti saisi aikuista seuraa, Emilia pääsisi taas tekemään tuttavuutta muiden talon lasten kanssa. Kenties Emilia löytäisi ystävän. Tarkemmin ajatellen useammallekin talon lapsista olisi mukavaa jos he löytäisivät toisistaan ystäviä. Useimmille kuitenkin löytyi suunnilleen saman ikäisiä kavereita. Taneli oli harkinnut ensin juhlan järjestämistä jouluaatoksi ja -päiväksi, mutta arvellut sitten että perheet saattoivat haluta viettää joulua ihan oman perheen kesken tai lähetä jopa jonkun sukulaisen luokse, vaikka Taneli ei ollutkaan kuullut siitä viitteitä.
Illan lähestyessä Taneli sai taas yllättyä iloisesti. Joku oli laittanut taloyhtiön pihassa kasvavaan kuuseen joulukoristeita ja -valoja. Vai oliko se ihan tavallinen käytäntö täällä? Oliko taloyhtiö hoitanut sen? Joka tapauksessa se sopi tähän yhteiseen joulujuhlaan loistavasti.
Pian asukkaita alkoi tulla paikalle mukanaan glögiä, pipareita, joulutorttuja, kuivakakkua, riisipiirakoita… Kaikki näyttivät tuovan jotain herkkua ja lahjakin näytti kaikilla olevan mukana. Osalla vain yksi, osalla, kuten Seijalla useampi. Kaikki veivät lahjat kuusen alle ja ihastelivat sitä yllättyneen oloisina. Joku oli tuonut mukanaan pienen palikan, jonka tarkoitusta Taneli ei ymmärtänyt ennen kuin siitä alkoi kuulua joululauluja.
Taneli ei ollut uskoa kuinka upeasti juhla onnistui. Kaikki söivät yhteisiä herkkuja, juttelivat ja leikkivät yhdessä. Aikuisetkin innostuivat mukaan kuusen ympärille piirileikkiin. Leikin jälkeen Seijan piti istahtaa lepäämään. Muut alkoivat tutkia sillä välin kuusen alla olevia paketteja. Suurimmassa osassa luki, minkä ikäiselle lahja sopi ja pian ne saatiin jaettua hyvässä yhteisymmärryksessä. Ja kaikki näyttivät ilahtuvan lahjoista. Taneli huolestui hieman nähdessään vanhan neidin silmäkulmassa kyyneleen, mutta sitten hän huomasi neidin hymyilevän.
"Kiitos tonttu", hän sanoi niin hiljaa ettei kukaan muu kuullut.
Miten teillä vietetään joulua?
Ihanaa seuraa, lahjoja ja tunnelmaa. Se riittää.
