20. luukku Taavetti ei ollut varsinaisesti yllättynyt, kun perheen isä tuli lasten kanssa tavallista aikaisemmin kotiin. He eivät muutenkaan tulleet aina ihan samaan aikaan. Taavetti ei kiinnittänyt huomiota isän touhuihin vielä sittenkään, kun hän meni keittiöön. Hän oli jo huomannut, että isä teki usein perheen ruuat.
“Isi, mihin sinä tarvitset noin paljon porkkanoita ja lanttua”, Taavetti kuuli Elvin kysyvän.
Kysymys kiinnitti tontun huomion.
Hän hipsi keittiöön ja livahti siellä piiloon tarkkailemaan tilannetta. Ettei vain ollut perinteisiä jouluruokia valmisteilla.
“Teen porkkana- ja lanttulaatikkoa jouluksi”, isä vastasi.
“Yyh, onko jouluna pakko syödä pahoja ruokia”, Elias vaikeroi.
Taavetti ei ymmärtänyt tätä lainkaan. Hänestä jouluruuat oli mitä parhaita ja hän oli iloinen, kun edes joitain tuttuja ruokia oli tarjolla.
“Ei ole pakko syödä niitä ruokia, mitkä ei maistu”, isä sanoi. “Voisit kuitenkin maistaa kaikkia ruokia - ja puhua nätimmin. Kaikki ruuat ei ole kaikkien mieleen, mutta voisit sanoa että ne ei maistu sinulle.”
“No saadaanko jouluna jotain ruokia, mitkä maistuu meille?” Elias kysyi ja laittoi kädet puuskaan.
“Kyllä teillekin jotain löytyy”, isä lupasi. “Katsotaan mitä äiti tuo kaupasta. Ja pakkasessahan on jo makaronilaatikkoa odottamassa.”
Ennen ruoka-aikaa äiti tosiaan tuli kaupasta mukanaan isot kassilliset ruokaa. Taavetti kurkisteli uteliaana piilostaan ja luki mitä pakkauksia luki. Monia ruokia kun ei olisi pakkauksen takia ilman nimeä tunnistanutkaan. Pöydälle ilmestyi maksa- ja perunalaatikkoa, joille lapset nyrpisti nenäänsä sekä nakkeja, lihapullia, kananmunia, piimälimppua, riisiä, luumumarmeladia ja paljon juureksia ja kasviksia, joista Taavetti pani merkille erityisesti punajuuren. Pakastimeen siirtyi nopeasti kinkku ja paketti, jossa luki torttutaikina.
“Ajattelin että ostetaan kalat lähempänä joulua. Maitoa ja leipää pitää kuitenkin ostaa lisää”, äiti sanoi siirtäessään ostoksia kaappiin. “Ja rosollia teen itse huomenna tai ylihuomenna. Samoin kastike voidaan tehdä lähempänä joulua.”
“Saadaanko jouluna riisipuuroa?” Elvi kysyi. “Päiväkodissa sanottiin että se kuuluu jouluun.”
“Totta kai”, äiti vastasi, “tehdään sitä jouluaattona lounaaksi.”
“Saako sitä syödä myös päivällisellä?” Elias kysyi.
“Etköhän sinä syö vatsan täyteen kinkkkua, nakkeja ja makaronilaatikkoa”, isä vastasi. “Ja kananmunia ja lihapullia.”
“Tehdään myös tavallista salaattia”, äiti lisäsi.
Taavettia ilahdutti huomata, kuinka paljon tuttuja jouluruokia perheen pöytään oli tulossa. Hänellä nousi ihan vesi kielelle niitä ajatellessa. Riisipuuro kuulosti todella hienolta. Oli Taavetin vanhassa kodissakin joulupuuroa syöty, mutta ei talon väellä ollut varaa riisiin. Taavettia hämmästytti kuinka jotkin sen ajan ylellisyydet oli nykyisin ihan arkipäivää.
Keskustelun aiheena jouluruuat. Esim. Mitä jouluruokia teillä syödään? Onko lapset kaikkiruokaisia vai valikoivia jouluruokien suhteen?
tehdään joulupöytää yhdessä anoppilaan, joten ihan tarkkaan menua en tiedä 
mutta uskoisin että perinteisiä juttuja löytyy. Ensimmäinen joulu kun taaperokin voi maistella kaikkea ruokaa joulupöydästä, ja koska hän on yhtä ruokaa rakastava kuin minäkin, niin uskon nauttivan! Laatikot, kinkku ja lohi ainakin maistuvat. Multa jää tänä vuonna taas raskauskielletyt kalat väliin, plääääh. Lasimestarin silliäkään ei saa "oikeanlaista" valmiina, ja itsevalmistettuun ne fileet tulee vakuumista eli menee kielletyn puolelle kun ei kuumenneta. Sinappisilliä aion sitten syödä muun "raa'an" kalan edestä.
tuli oma isoäiti mieleen, hän kun varsinaissuomessa elelee ja samalla termillä puhuu 
omaan suuhun on jo vakiintunut ymmärretyksi tulemisen takia termiksi rosolli, kun sitä joka paikassa täällä käytetään, mutta tunnistin termin. Kuuluko teidänkin reseptiin perunaa? Mut tähän hämäläiseen sukuun kun on naitu, niin nää ei laita perunaa ja jotain muutakin siitä taitaa puuttua. Joka joulu mietin että seuraavaksi teen vähintään kotiin omanlaista. Ehkä tänä vuonna, ja alan puhua siitä sallattina 
. Ja ainiin äitini keittää myös herkullisen kasvisliemen ruokien kaveriksi. Juomana on usein viiniä ja kotikaljaa
