Äitiysloman jälkeen töihin

siljanäippä

Vasta-alkaja
Tilanne tällä hetkellä on semmonen, vaavi on nyt 6,5kk vanha. Avopuoliso on osa-aikaisesti töissä ja minä olen kotona tytön kanssa. Äitiysloma loppuu toukokuuhun, ja syksyllä minun pitäisi vielä n. vuoden verran jatkaa ammatin opiskelua(ammatiksi leipuri). Vaikka asuntaan pienessä kerrostalokaksiossa, meillä on käytetty auto eikä juuri mitään uutena ostettua, niin raha on erittäin tiukassa.
Minulle on tarjottu mahdollisuus päästä syksyllä n. puoleksi vuodeksi laitoshuoltajan töihin, kun tuttava ei muuten pääse välttämättä toivomalleen vuorotteluvapaalle(tytär aloittamassa koulun.)Se luonnollisesti vain lykkää opiskeluja taas kauemmaksi. Mies tietenkin painostaa ottamaan työt vastaan ja mielellään kesäksi jo pitäisi saada töitä jostain.
Suurin ongelma on, etten haluaisi laittaa tyttöä hoitoon näin pienenä.. Ehkä sitten kolmen vuoden ikäisenä tms, mutta nyt sydäntä särkee ajatuskin. Toki mahdollisuus olisi ehkä saada lähipiiristä joku hoitamaan tyttöä, mikä ei olisi läheskään niin paha.
Olisihan se mukava, kun ei tarvisi kokoajan tapella rahankäytöstä ja olla pyytämässä apua läheisiltä. Minun tavoitteena on kuitenkin ollut ennenkaikkea saada se ammattikoulu käytyä, sillä lukiopapereilla ei paljon juhlita nykypäivänä. Lisäksi olen aina toivonut jääväni lasten kanssa kotiin, jos ikinä lapsia tulee. Jos menen siivoamaan, minulla on hyvä mahdollisuus jäädä sille tielle. Arvostan kaikkia, jotka sitä hommaa ammatikseen tekee, ja elättäähän sillä itsensä, mutta se ei ole kuitenkaan unelma-ammattini. Lisäksi minulla on paljon terveydellisiä haittoja, jotka ovat yleensä pahentuneen noissa töissä(astma, atooppinen iho.)
Kaiken kaikkiaan ahdistaa ja on paha mieli kokoajan, kun en tiedä mitä tekisin. Perheen tulot notkuu miehen hartioilla, joka myös tällähetkellä töissä väärällä alalla(tehtaassa, vaikka tarvitsisi rekkakuskin töitä.)On minun vika, että meillä on niin tiukkaa, kun en kanna omaa korttani kekoon. Raskausaikana olin yhtäaikaa ammattikoulussa, osa-aikatöissä laikkarina, autokoulussa ja hoidin muuton, kun mies oli armeijassa. Ajattelin, että voin sitten taputtaa itseäni selkään edes jostain syystä ja hyvällä omatunnolla rauhassa hoitaa asiat, kun lapsi tulee. Nyt kuitenkin tunnen olevani huono äiti, kun haluaisin itse kasvattaa lapseni.
 
Onpa hankala tilanne! Tietenkin olisi ihan parasta, jos pystyisit opiskelemaan loppuun asti opinnot ja sitten siirtymään oman alan töihin. Kuinka joustavat opinnot ovat ja onko sulla mahdollista tehdä etäopintoja, nostaa opintolainaa ja tehdä vaikka samalla osa-aika työtä kun mies on kotona? Ihan hirveän rankkaahan se on, joten jos mitenkään pystyt, kannattaa varmaan tehdä opinnot altapois. Kannattaa muuten selvittää, että jos keskeyttäisit opinnot vuodeksi ja tekisit sen aikaa töitä, olisiko mahdollista sen jälkeen opiskella koulu loppuun omaehtoisen opiskelun tuella, joka on selvästi isompi kuin opintotuki.

Etkä tosiaan ole huono äiti eikä tilanne ole sun vika. Sinähän oot tehnyt hirveästi ja ollut tosi ahkera! Opiskelijaperheissä on monesti tosi tiukkaa (usko pois, minä tiedän!), mikä kiristää välejä ja väsyttää kaikkia. Toivottavasti opinnot joustavat sen verran, että pystyt hoitamaan lasta kotona! :)
 
Mielestäni ei ole blogisti mainitsemasi "sinun vikasi' että raha tiukilla!! Älä ajattele niin! Olet pienen lapsen äiti ja haluat olla luonnollisesti kotona jotta lapsesi saa parhaan mahdollisen kasvuympäristön. Eli olet hyvä äiti. Tällä hetkellä miehesi saa olla se joka tuo rahan kotiin ja toivon että pienelläkin budjetilla kykenette nauttimaan siitä lyhyestä ajasta kun lapsenne pieni ymmärtäen näin tilanteen. Töitä kerkee tekemään ihan liikaakin...lapsuus on ohikiitävää.
Kannustaisin myös sua opinnot ensisijassa saattamaan loppuun.
Tsemppii hurjasti!!!!
 
Hei!

Itse palasin töihin lapsen ollessa vajaan vuoden. Muuten olisin voinutkin olla vielä kotona lapsen kanssa, mutta talolaina ja pieni kotihoidontuki patistivat töihin. Ymmärrän hyvin tuon tiukan talouden, se painaa helposti mieltä.

Mielestäni olisi parasta, jos pystyisit suorittamaan opintosi mahdollisimman pian loppuun, etteivät jää roikkumaan. Jos löytäisit osa-aikaista työtä kesäksi. Mielestäni sinun ei kannata lähteä työhön, josta voi tulla sinulle terveydellisiä ongelmia.

Tsemppiä ja voimia! Toivottavasti saatte asiat järjestymään parhain päin.
 
Meillä vauva meni päiväkotiin paikallisen käytännön mukaisesti 3,5kk ikäisenä, koska äitiysloma loppui silloin. Näin suomalaisen näkökulmasta noin pienen laittaminen toisten hoitoon on tietenkin ihan hullu ja mahdoton ajatus, ja tietenkin oli aluksi kamalaa jättää pikkuinen sinne. Mutta se oli sitä lähinnä äidin kannalta - vauva oli oikein tyytyväinen. Nyt reilun vuoden ikäinen reipas ja sosiaalinen pieni ihmisemme jää edelleen aamuisin hyvillä mielin päiväkotiin.

Eli vaikka aluksi kirpaisee, niin en usko, että päiväkoti/perhepäivähoito on millään tavalla vahingoksi lapselle, vaikka sinne alle 3-vuotiaana menisikin. Voi olla, että jopa hyväksi, kun saa olla tekemisissä muiden lasten ja useamman aikuisen kanssa.
 
Takaisin
Top