Äitiys tekee omituiseksi :)

Bellatrix

Oman äänensä löytänyt
Pöllein idean törkeästi toukokuulaisilta eli mitä outoa/hauskaa on tullut tehtyä äitiyden myötä ?

Mä hölötän jatkuvasti pojalle, esim. saatan sanoa kun kaveri pötköttää lattialla että odota siinä äiti hakee kahvia. Ihan niinkun se siittä nyt johonkin lähtis :D Sitte mä oon opettanut yhden koirista tönimään lelukaaressa olevaa apinaa kuonollaan jos poika ei meinaa muuten viihtyä ja mulla on joku akuutti homma kesken. Melko älykäs olo tulee kun juoksen pitkin kämppää ja hoen koiralle " Läpsy. Hieno, hyvä tyttö. Läpsy ." Läpsy on siis käsky lelun heiluttamiseenemoticon

Sitten mä herätän hilpeyttä kaupassa heijaamalla ostoskärryjä, eikä mulla välttämättä ole edes vauvaa mukana !! Ja sitten mä keinun ihan keskenäni tuolilla esim iltapalaa syödessäni. Mies aina kysyykin että ketäs nukutat :)

Miehen hauska tapa on vauvan syötön yhteydessä sanoa aina välillä että "Tauko paikalla. Saa puhua ja polttaa." kun pitää siis välillä pienen naaman pyyhkimis tauon. On vissiinkin armeija termi ja mun mielestä jokseenkin koomisen kuuloista :)
 

Mä en nyt ainakaan näin äkkiseltään muista mitään kummallista mitä oisin tehnyt...paitsi ns tehosteäänet: esim joka askeleella tai joka harjanvedolla tms pitää pitää joku ihme ääni töks töks, tömps tömps.... Mistä lienee johtuu koska tarkotuksella en sitä kyllä aina tee!

Muutoin äitiys on tehnyt musta totaalisen muistamattoman!! Mä en muista enää yhtään mitään.. Laitan tän kyllä väsymyksen piikkiin... 

 
Samoja juttuja täälläkin! Mä oon heijannut noita ostokärryjä kohta neljä vuotta emoticon . Ja täysin muitamaton olen minäkin. Mä hukkaan tavaroita ihan solkenaan ja niin, että en todellakaan löydä niitä. Eikä kysymys ole pienistä tavaroista vaan nyt on hukassa mun salikengät sekä kahvakuulakirja. Oon penkonut kaikki paikat, eikä löydy mistään. Sitä mä puhun ihan älyttömiä siis ihan päättömiä asioita.
 
Dementikko on mustakin tullut. Jätän avaimet oven lukkoon ulkopuolelle tullessani kotiin, menen oman äitini luokse ompelemaan paitaa mutta unohdan tämän ommeltavan paidan kotiin. Nolointa oli kun mentiin hotelliin, kirjauduttiin sisään, mentiin huoneeseen ja noin kymmenen minsan päästä tajusin et jätin mun matkalaukun respaan. Voi luoja! :D
 
Samat oireet =D. En muista mitään normaalielämästä! Samoin en saa mitään aikaiseksi. Joku ihan pienikin arkipäiväinen juttu kun pitäisi tehdä, niin en saa tehtyä! Esim. vaatekaapin siivous tai joku puhelu johonkin! Kaikki aika menee vauvan kanssa ja perussiisteydestä huolehtiessa...
 
Mua välillä ihan hävettää, ku tapaan ihmisiä, niin ajattelen vaan omia vauvajuttujani enkä keskity muiden sanomisiin :/ Siis vahingossa tietenkin. Yritän jutella varsinkin lapsettomien kavereiden kanssa kaikesta muusta ja kyselen aina kuulumiset, mut sit ku toinen kertoo, mulla lähtee ajatus harhailee ja saatan kysyy hetken päästä tyhmiä argh. Musta ei pitäny tulla semmosta :)
 
myttö, täällä myös luvattiin ittelle, ettei musta sitten tule sellaista rasittavaa ihmistä, joka koko ajan höpöttää vaan tenavastaan... No joo kuinkas kävikään. Ei malta olla selittämättä muille, mitä kaikkea ihanaa tuo on tehny. Ja onhan se kuitenkin koko tämän hetkisen elämän keskipiste :) 

Sitten myös ihan samalla tavalla kuin tekin, niin juttelen koko ajan Leeville ja sanon, että odota siinä ja älä karkaa jne. No juu, mihinköhän tuo siitä pötkis, mihin mä sen lasken :) Ja juu muitakin teidän mainitsemia asioita on ollu ilmassa. Mm. olen huomannu, että musta on tullu yltiö herkkä ja aina aattelen, ettei vaan sattuisi jotain.. 

Tämmöistä tämä äitiys on, parasta mitä voi olla <3
 
Takaisin
Top