maarinen
Sukkela juttelija
Taas se on tulossa! Tuo hieno kansallinen, kauniiden laulujen päivä! Miten teillä?
Minulle tämä tuleva on "ensimmäinen" äitienpäivä moneen vuoteen. Edellisllä kerroilla aina odotin, joka vuosi, että mies muistaisi, ihan niin kuin lapsuudessa oma isäni muisti äitiäni. Silloin me sisarukset hiippailtiin keittiöön paljasvarpain aamuvarhaisella kahvinkeittoon. Oli ihanat lahjat ja laulut ja kakut! Nostalgiaa!
Sitten tuli toisenlaiset äippä-päivät. NE omat, kun tuli itse äidiksi. Odotusta sen esikoisen kanssa. Odotusta ja jännitystä. Ja lopulta KAUHEA pettymys. Muistan miten kyseisenä aamuna odotin hieman huomiota, mutta hänpä ei "arvannut" tai osannut "juttuja"! Niin meni monet vuodet....ja siihen odotukseen ja pettymykseen jo kerkesi tottua! Vaikka aina se vaan kirpaisi isontytön pientä sielua!
Vaan nyt, tulee taas! Voi, miten tuntuu lapselliselta! Pitäisköhän sitä rohkeesti vihjata, että vaikka tuo lapsi on vasta vauva, niin minusta olisi silti ihanaa saada "JOTAIN"! Oikeesti, kuulostaa niin hupsulta...
Kertokaapas nyt, rakkaat ihmiset, miten teillä? Onko vakiintuneita tapoja, tai odotuksia tai ihan jonniinjoutavaa kohkausta koko homma? Tai vaikka tarinoita, niin saa yhdessä itkeä taikka nauraa!
Minulle tämä tuleva on "ensimmäinen" äitienpäivä moneen vuoteen. Edellisllä kerroilla aina odotin, joka vuosi, että mies muistaisi, ihan niin kuin lapsuudessa oma isäni muisti äitiäni. Silloin me sisarukset hiippailtiin keittiöön paljasvarpain aamuvarhaisella kahvinkeittoon. Oli ihanat lahjat ja laulut ja kakut! Nostalgiaa!
Sitten tuli toisenlaiset äippä-päivät. NE omat, kun tuli itse äidiksi. Odotusta sen esikoisen kanssa. Odotusta ja jännitystä. Ja lopulta KAUHEA pettymys. Muistan miten kyseisenä aamuna odotin hieman huomiota, mutta hänpä ei "arvannut" tai osannut "juttuja"! Niin meni monet vuodet....ja siihen odotukseen ja pettymykseen jo kerkesi tottua! Vaikka aina se vaan kirpaisi isontytön pientä sielua!
Vaan nyt, tulee taas! Voi, miten tuntuu lapselliselta! Pitäisköhän sitä rohkeesti vihjata, että vaikka tuo lapsi on vasta vauva, niin minusta olisi silti ihanaa saada "JOTAIN"! Oikeesti, kuulostaa niin hupsulta...
Kertokaapas nyt, rakkaat ihmiset, miten teillä? Onko vakiintuneita tapoja, tai odotuksia tai ihan jonniinjoutavaa kohkausta koko homma? Tai vaikka tarinoita, niin saa yhdessä itkeä taikka nauraa!