Yritystä...

Tintti'83

Vauhtiin päässyt keskustelija
Heippa!Haluan nyt avautua ja vuodattaa tänne hiukan tuntojani...
Tässä kesällä alkoi tuo biologinen kello tikittämään sen verran,että olen jättänyt pillerit pois tänä syksynä,että olen nyt kolmatta kuukautta ilman..Vielä ei ole sitä uutta elämää alkanut kehittymään..Olenko liian vanha jo (30-vee) vai liian hätäinen..Pillereitä olen syönyt siitä asti kun täytin 17-vuotta tähän päivään...Abortti minulle tehtiin 17-vuotiaana ja nyt kauhulla alan jo epäilemään,että kostetaanko se minulle nyt..??!!
Tässä olemme nyt avopuolisoni kanssa yritetty kolmisenkuukautta tuloksetta,apua..Mitä tässä pitäisi tehdä...Onko kellään samaa tilannetta??!!
 
Meillä vuosi takaperin jätettiin pillerit pois heinäkuussa ja tärppi kävi marraskuussa. Meni siis itselläni noin 4 kk, että raskauduin. Tuttava jätti samaan aikaan pillerit pois ja heillä kävi tärppi vasta nyt syyskuussa eli yli vuosi meni siihen. Kierron tasaantumiseen menee aikaa pillereitten pois jättämisen jälkeen. Oma kroppa ei tuota tarpeeksi hormooneja ja kierrot usein venyvät. Lääkäri sanoi minulle joskus, että pillerit pitää jättää pois ainakin puol vuotta ennen, jos haluaa tulla raskaaksi. Sinun kohdallasi ei syytä ole vielä huoleen. Tärppi käy luultavasti, kun sitä vähiten odotat eli silloin, kun et myöskään ressaa liikaa.
 
Meillä vuosi takaperin jätettiin pillerit pois heinäkuussa ja tärppi kävi marraskuussa. Meni siis itselläni noin 4 kk, että raskauduin. Tuttava jätti samaan aikaan pillerit pois ja heillä kävi tärppi vasta nyt syyskuussa eli yli vuosi meni siihen. Kierron tasaantumiseen menee aikaa pillereitten pois jättämisen jälkeen. Oma kroppa ei tuota tarpeeksi hormooneja ja kierrot usein venyvät. Lääkäri sanoi minulle joskus, että pillerit pitää jättää pois ainakin puol vuotta ennen, jos haluaa tulla raskaaksi. Sinun kohdallasi ei syytä ole vielä huoleen. Tärppi käy luultavasti, kun sitä vähiten odotat eli silloin, kun et myöskään ressaa liikaa.
 
Kiitos paljon..Tämä helpotti jo paljon.. :) Tuntuu vaan tällä hetkellä ainakin siltä,että kaikki muut tuttavapiiristä myös nämä yli kolmenkympin ylittäneet tulevat raskaaksi ja minä vaan jään rannalle ruikuttamaan..Nyt juuri maanantaina alkoi pientä vuotoa ja olin elämässäni varmaan ekan kerran pettynyt,että eikö nyt vieläkään tärpännyt.. :/ Tuntuu vaan niin kovin turhauttavalta..
 
Meillä meni kummankin lapsen yrittämisessä 2 vuotta ja luomuna tuli kummatkin tärpit. Ja ikää nyt just tulee 26 vuotta ja mies 27.
 
Minä oon 29 ja tätä yritettiin 9 kiertoa (7 kuukautta). Älä huolehdi vielä. Itekin olin ihan varma et heti tärppää ja ekat kierrot ja pettymykset oli miulle ne vaikeimmat. Sitten kun siihen alkoi tottua ja osasi jo suhtautua että meillä kestää pidempään tai jopa että lapsia ei ehkä tule niin sitä olikin jo pian raskaana. Alussa vaan aika kului kierrosta toiseen niin hitaasti...


Sent from my iPhone using Vau.fi Foorumi mobile app
 
Meillä meni esikoisen alulle saamiseen 2v. Yrityksen alkaessa ikää 31. Tutkimuksissa käytiin vuoden jälkeen, ei mitään vikaa kummassakaan.
Tuttavapiirissä kun on asiasta juteltu, niin tuntuu olevan yllättävän yleistä että etenkin ekan lapsen kohdalla on yritetty parikin vuotta. Ihan riippumatta siitä onko ikää ollut 25 vai 35v. Ihan niinkuin keho ei tajuaisi, mitä sen tulisi tehdä. Monilla toka lapsi onkin sitten lähtenyt alulle paljon helpommin.
Jos ja kun alkaa kovasti huolettaa, niin kannattaa oman mielenrauhan takia käydä tutkituttamassa perusasiat (hormonitoiminta ylipäätään, munatorvien aukiolo, tapahtuuko ovis normaalisti, onko siittiöt kunnossa). Julkisella vaaditaan vuoden yritys ilman tärppiä jotta alkavat tutkia, yksityisellä pääsee tutkimuksiin missä vaiheessa vaan.
Onnea matkaan :)
 
Sehän on selvä että raskautuminen on yksilöllistä.. Siihen ei paljon voi itse vaikuttaa.
Äitini sanoi minulle aikoinaan että ''jos olet äitiis tullu niin sun ei tarvii kuin kattoa boksereita niin oot raskaana'' Ja näinhän se oli ainakin ekan lapsen kanssa. Eikä se ole pelkästään positiivista, koska kokoajan saa olla tarkkana pillereiden kanssa, että ottaa ajallaan ja toivoa ettei raskaudu vaikka syö pillereitä.
 
Älä huoli :) ystäväni 35v söi 15vuotiaasta asti pillereitä ja tärppäsi melkein heti (eli ei ole pillereistä kiinni :wink ) Itellä aina kerenny tulla noin kolmet menkat ennen kuin on tärpännyt :) (ja mitä kuunnellut ihmisiä niin se on suht vähimmäis aika mitä ollut.) :) Kärsivällisyyttä vain.. Tiedän, se pettymyksen tuoma tuska on tosi ilkeetä kokea joka kuukausi uudelleen ja uudelleen.. Tsemppiä!! :) Toivotaan että pian tärppäisi :)
 
Älä huoli :) ystäväni 35v söi 15vuotiaasta asti pillereitä ja tärppäsi melkein heti (eli ei ole pillereistä kiinni :wink ) Itellä aina kerenny tulla noin kolmet menkat ennen kuin on tärpännyt :) (ja mitä kuunnellut ihmisiä niin se on suht vähimmäis aika mitä ollut.) :) Kärsivällisyyttä vain.. Tiedän, se pettymyksen tuoma tuska on tosi ilkeetä kokea joka kuukausi uudelleen ja uudelleen.. Tsemppiä!! :) Toivotaan että pian tärppäisi :)
Kolmet menkat tässä nyt on mennyt minulla..Tilasin oikeen ovulaatio testejäkin nyt,että tietäisi varmasti paremmin sen otollisen ajan.. :) Tiedä sitten voiko niihinkään orjallisesti luottaa..Foolihappopillereitä olen syönyt nyt kolmisen kuukautta,onkohan niissäkään mitään suurta taikaa..Mene ja tiedä.. :) Mutta kiitos,sitä plussa merkkiä nyt sitten odotellaan kovasti,olishan se hienoa antaa sellainen uutinen joululahjaksi avopuolisolle..
 
Meillä meni esikoisen alulle saamiseen 2v. Yrityksen alkaessa ikää 31. Tutkimuksissa käytiin vuoden jälkeen, ei mitään vikaa kummassakaan.
Tuttavapiirissä kun on asiasta juteltu, niin tuntuu olevan yllättävän yleistä että etenkin ekan lapsen kohdalla on yritetty parikin vuotta. Ihan riippumatta siitä onko ikää ollut 25 vai 35v. Ihan niinkuin keho ei tajuaisi, mitä sen tulisi tehdä. Monilla toka lapsi onkin sitten lähtenyt alulle paljon helpommin.
Jos ja kun alkaa kovasti huolettaa, niin kannattaa oman mielenrauhan takia käydä tutkituttamassa perusasiat (hormonitoiminta ylipäätään, munatorvien aukiolo, tapahtuuko ovis normaalisti, onko siittiöt kunnossa). Julkisella vaaditaan vuoden yritys ilman tärppiä jotta alkavat tutkia, yksityisellä pääsee tutkimuksiin missä vaiheessa vaan.
Onnea matkaan :)
Juu,kiitos! :) Olen kyllä kuullut kanssa puhuttavan tuosta "toisen lapsen ilmiöstä" että toisen raskauden saisi paljon helpommin ja nopeammin alulle.. :) Olen myöskin miettinyt tuota testaamista,että jos tässä puoli vuottakin jaksaisi yrittää,jossei mitään rupee tapahtumaan,sitten tilaan ajan yksityiselle..
 
Sehän on selvä että raskautuminen on yksilöllistä.. Siihen ei paljon voi itse vaikuttaa.
Äitini sanoi minulle aikoinaan että ''jos olet äitiis tullu niin sun ei tarvii kuin kattoa boksereita niin oot raskaana'' Ja näinhän se oli ainakin ekan lapsen kanssa. Eikä se ole pelkästään positiivista, koska kokoajan saa olla tarkkana pillereiden kanssa, että ottaa ajallaan ja toivoa ettei raskaudu vaikka syö pillereitä.
Mä olen ollut aina tosi tarkka pillereitteni kanssa,aina ottanut miltei jopa samalla kellon lyömälläkin ne..Mutta nyt tässä suhteessa,jossa olen olen voinut ihan täysin unohtaa ottaa pillerit ihan parina päivänäkin.. :) Mutta kaippa nyt kun tosiaan olen kolmatta kuukauta ilman niin ehkäpä tämä "hormooni taso" tasaantuu..Sitä odotellessa.. :)
 
Minä oon 29 ja tätä yritettiin 9 kiertoa (7 kuukautta). Älä huolehdi vielä. Itekin olin ihan varma et heti tärppää ja ekat kierrot ja pettymykset oli miulle ne vaikeimmat. Sitten kun siihen alkoi tottua ja osasi jo suhtautua että meillä kestää pidempään tai jopa että lapsia ei ehkä tule niin sitä olikin jo pian raskaana. Alussa vaan aika kului kierrosta toiseen niin hitaasti...


Sent from my iPhone using Vau.fi Foorumi mobile app
Ei kyllä voi muuta sanoa,kun että odottavan aika on pitkä.. :) Yleensä se,että saa sen plussan siihen tikkuun ja sitten vielä 9kk päälle.. :D Mutta odotus palkitaan. :)
 
Heippa!Haluan nyt avautua ja vuodattaa tänne hiukan tuntojani...
Tässä kesällä alkoi tuo biologinen kello tikittämään sen verran,että olen jättänyt pillerit pois tänä syksynä,että olen nyt kolmatta kuukautta ilman..Vielä ei ole sitä uutta elämää alkanut kehittymään..Olenko liian vanha jo (30-vee) vai liian hätäinen..Pillereitä olen syönyt siitä asti kun täytin 17-vuotta tähän päivään...Abortti minulle tehtiin 17-vuotiaana ja nyt kauhulla alan jo epäilemään,että kostetaanko se minulle nyt..??!!
Tässä olemme nyt avopuolisoni kanssa yritetty kolmisenkuukautta tuloksetta,apua..Mitä tässä pitäisi tehdä...Onko kellään samaa tilannetta??!!


Itsellä ollut vähän samanmoinen tilanne aikoinaan. Söin pillereita yli 12 v. ja yksi abortti nuorena takana. Kolmekymppisenä aloitettiin esikoisen yrittäminen ja siihen meni n. 1 1/2 v. kunnes tärppäsi.

Nyt toista yritetään,enkä ole syönyt pillereitä esikoisen jälkeen. Kumilla menty eteenpäin. Nyt yritystä kierron verran,eikä tärpännyt. Toinen kierto menossa ja katsotaan. Mutta epäilen. Eiköhän siihen mene aikaa kun ikääkin jo alkaa mittarissa olla
 
Aivan Myrskytuuli..Tuntuu tääläpäin,että rupeeko ikä painaan.. :/ Itse olen 30 ja avopuoliso 35..
 
Muokattu viimeksi:
Pientä updatee tännekkin...Eli 8pvä tätä kuuta (kalenterin mukaan) otollisin päivä..Nooh,mulla oli iltavuoro ja myöhään vasta kotona olin..Meni se sänky touhu sitten hiukan tämän vuorokauden puolelle.. :) Tänään ollut (ja on edelleen) todella inhottava vihlonta alavatsan seudulla oikealla puolella.. (jos se nyt mitään tarkoittaa..) Tänään tein aamulla ovulaatio testin,kaksi viivaa tuli näkyviin.. T-viiva aika minimaalisen vähän tummempi kuin C-viiva...
 
Ei kyllä voi muuta sanoa,kun että odottavan aika on pitkä.. :) Yleensä se,että saa sen plussan siihen tikkuun ja sitten vielä 9kk päälle.. :D Mutta odotus palkitaan. :)

Itse asiassa se odottamisen odottaminen oli kyllä elämäni pisintä aikaa. Ja sen jälkeen ekan kolmanneksen meno että ollaan "turvallisilla viikoilla." Sit nt-ultrasta rakenneultraan ja sen jälkeen on aika lentänyt ja nyt tajusin jo että apua, ei oo enää ku neljä kuukautta laskettuun aikaan. Vastahan siihen oli yli puoli vuotta ja se tuntui niin pitkältä ajalta ja nyt se 4kk on oven takana jo ihan kohta.

Kuulostais Tintti siltä että on ovis juuri tuloillaan, vielä vaan heiluttamaan peittoja :)

Niin ja siis mie oon 29 nyt ja mies on 43. Toiveena olis miulla antaa tulla juuri niin monta lasta kuin meille vielä haluaa tulla. Tuurilla tietty toinen tärppää sit heti mut en kyllä pidättelis hengitystäni odotellessa. Jos seuraava ei tulekaan niin nopeasti... Eikä oo pitkä aika et mie oon yli 35 ja mies yli 50. Tässä oon kyllä miestä kiusannu että jos miulla vaan hedelmälliset vuodet riittää niin se raasu vaihtaa vaippoja vielä eläkkeelläkin. Onneks oikeesti realistisesti sillä on eläkepäivien ratoksi lähinnä äkäisiä teinejä, toivottavasti useampi kuin tämä nyt uunissa oleva pulla.
 
Itse asiassa se odottamisen odottaminen oli kyllä elämäni pisintä aikaa. Ja sen jälkeen ekan kolmanneksen meno että ollaan "turvallisilla viikoilla." Sit nt-ultrasta rakenneultraan ja sen jälkeen on aika lentänyt ja nyt tajusin jo että apua, ei oo enää ku neljä kuukautta laskettuun aikaan. Vastahan siihen oli yli puoli vuotta ja se tuntui niin pitkältä ajalta ja nyt se 4kk on oven takana jo ihan kohta.

Kuulostais Tintti siltä että on ovis juuri tuloillaan, vielä vaan heiluttamaan peittoja :)

Niin ja siis mie oon 29 nyt ja mies on 43. Toiveena olis miulla antaa tulla juuri niin monta lasta kuin meille vielä haluaa tulla. Tuurilla tietty toinen tärppää sit heti mut en kyllä pidättelis hengitystäni odotellessa. Jos seuraava ei tulekaan niin nopeasti... Eikä oo pitkä aika et mie oon yli 35 ja mies yli 50. Tässä oon kyllä miestä kiusannu että jos miulla vaan hedelmälliset vuodet riittää niin se raasu vaihtaa vaippoja vielä eläkkeelläkin. Onneks oikeesti realistisesti sillä on eläkepäivien ratoksi lähinnä äkäisiä teinejä, toivottavasti useampi kuin tämä nyt uunissa oleva pulla.
Juu,Elmiina..Tarttis varmaan hiukan pöyhäyttää peittoja tänään..Tuli nimittäin ovis-testiin tänään kaksi täysin saman väristä viivaa..Että nyt vissiin olis aika otollinen.. :)
On tämä odottaminen kyllä,(että siis tapahtuis jotakin varmaa) niin aika henkisesti rankkaa ja minä olen ainoa,kuka tästä asiasta "ressaa",mutta onneksi saa purkaa tänne tuntojaan..Helpottaa aikalailla.. :)
 
Näinpä hauskan unen viime yönä..Oltiin avopuolison kanssa jossain joulujuhlissa ja mulla oli iso lasi punkkua..Maistelin ja siemailin sitä ja tokaisin,että onpa tää todella hyvää punkkua,mitähän tää on en ikinä ole maistanut näin hyvää.. :D (ja tarinan kliimaksi on se,etten oikeassa elämässä voi sietää punaviiniä,oikeastaan inhoon jo hajuakin!!) :D
 
Teinpä tuossa vähän aika sitten raskaustestin (vaikka tiedän,että aamu pissasta pitäis ottaa ja päiviä vielä jäljellä).. Clearblue näytti,että testi toimii ok ja iso paksu vaakaviiva tuli näkyviin,mutta en tiedä että näenkö näkyjä,mutta aivan kun oils ihan olematonkin pystyviiva myös näkyvissä..Varmaan toiveajattelua täysin..Pitää vaan jaksaa ootella tämän viikon lauantaita,millon aikasintaan vois testata.. :) En vaan voinut vastustaa ennen aikojani... :)
 
Takaisin
Top