Minkä ikäisenä olisi syytä alkaa rajoittaa tutin käyttöä? Vinkkejä tutin vähentämiseen/siitä luopumiseen?

[mollamilla]

Meidän pian 1 v 11 kk ikäinen tytär on pikkuvauvasta asti rakastanut tuttia. Tutti ollut paljon käytössä. Viime keväänä, eli lapsen ollessa 1,5 v hujakoilla, tutin käyttö omalla painollaan väheni niin, että käytti sitä enää päikkäreillä ja yöunilla, ei oikeastaan ollenkaan valveilla. Pidettiin tätä hyvänä ja ajateltiin, että tutti jatkuisi nukkumiskaverina, kunnes aikanaan sen käyttö kokonaan loppuisi.

Nyt kuitenkin loppukesän/syksyn mittaan tutin käyttö on lipsahtanut taas päiviinkin ja tuntuu, että siitä on tullut lapselle yhtäkkiä ihan äärimmäisen tärkeää. Viime aikoina tilanne on mennyt siihen, että hän haluaa pitää tuttia 24/7. Jos ei saa sitä, niin seuraa itku ja kiukku. Ihmisten ilmoilla tutin saa paremmin jätettyä autoon/kassiin, varmaan kun on niin paljon muuta ihmeteltävää (tosin sielläkin saattaa yhtäkkiä tulla tutti mieleen ja surku jos sitä ei saa), kun taas kotona sekä ulkoillessa tutti olisi nyt oltava ihan koko ajan. Haluaa usein kaksi tuttia, joista toista pitää suussa ja toista kädessä, samalla kun leikkii ja touhuaa Tutti on siis ihan kaikki kaikessa nyt ja kiintymys siihen voimakas.

Meille syntyi 2,5 kk sitten vauva ja arvelen, että isosiskon voimistunut "tuttiriippuvuus" saattaa liittyä ainakin osaltaan tähän muutokseen. Uusi arki on lähtenyt hyvin pyörimään, huomioin tytärtä koko ajan niin paljon kuin pystyn ja hän suhtautuu vauvaan tosi myönteisesti, mutta onhan tämä silti iso mullistus pienelle. Varmasti tutti tuo turvaa. Vauva-arki on myös yksi syy, miksi tähän esikoisen tutinkäytön lisääntymiseen ei ole tullut hanakammin puututtua aiemmin: mulla on useimmiten aika täynnä kädet, kun yksin olen päivät lasten (+koirien) kanssa, niin on tullut tässä asiassa mentyä vähän sieltä missä aita matalin ja pidettyä lapsi tyytyväisenä antamalla vaan se tutti.

Googlen mukaan tässä iässä olisi syytä jo tuttia vähentää/joidenkin lähteiden mukaan jopa lopettaakin. Tuntuu aika kaukaiselta meidän tilanteessa. Toisaalta myös sanotaan, ettei tuttia kannata yrittää vähentää/lopettaa silloin, kun lapsen elämässä on meneillään isoja muutoksia. Kuinka kauan pikkusisaruksen syntymän jälkeen katsotaan olevan iso muutos meneillään?

Olisi mukava kuulla ajatuksianne ja kokemuksianne aiheesta. Minkä ikäisenä mielestänne tuttia on syytä vähentää/lopettaa? Milloin näin on omilla lapsillanne tapahtunut ja menikö vähennys/lopetus omalla painollaan vai vaatiko erityisiä toimia? Vinkkejä siihen?

 

[Pilkki24]

Muistelisin, että tuossa alle parivuotiaana jätettiin yötuttikin pois. Voi olla aiemmin tai myöhemminkin. Kuka näitä enää muistaa.

Meillä tutin käyttö oli tarkkaan rajattu unille menoon. Mies oli jostain saanut vinkin, että leikkaa kolon tutin päähän, niin se ei enää kelpaa lapselle. Aloitettiin sillä ja käytiin sitten vaan kerralla heittämässä tutit roskiin ihan lapsen kanssa. Ehkä viikon ajan oli pientä harmitusta öisin, mutta yllättävän helpolla se sitten meni ohitse kuitenkin.

Meillä ei toki ollut pikkusisarusta ja tutitkin olivat päivisin korkealla hyllyn päällä olleet jo pitkään. Sen sai tosiaan vain nukkumaan mennessä. Itsellä on hampaat ja purenta olleet kaikin puolin ihan hirveät (saanut pienenä jo karieksen ja tuttiakin annettiin syödä yli kolmevuotiaaksi), niin olen itse ollut aika tarkka hammasterveyteen liittyvistä asioista.

Voisin kuvitella, ettei muutama kuukausi sinne tänne vaikuta tilanteeseen, mutta ehkä voitte aloittaa sillä, että tutit ovat jossain lapsen ulottumattomissa päiväsaikaan, niin ei heti kokonaan viedä sitä toisen lohtua pois?

 

[mollamilla]

Muistelisin, että tuossa alle parivuotiaana jätettiin yötuttikin pois. Voi olla aiemmin tai myöhemminkin. Kuka näitä enää muistaa.

Meillä tutin käyttö oli tarkkaan rajattu unille menoon. Mies oli jostain saanut vinkin, että leikkaa kolon tutin päähän, niin se ei enää kelpaa lapselle. Aloitettiin sillä ja käytiin sitten vaan kerralla heittämässä tutit roskiin ihan lapsen kanssa. Ehkä viikon ajan oli pientä harmitusta öisin, mutta yllättävän helpolla se sitten meni ohitse kuitenkin.

Meillä ei toki ollut pikkusisarusta ja tutitkin olivat päivisin korkealla hyllyn päällä olleet jo pitkään. Sen sai tosiaan vain nukkumaan mennessä. Itsellä on hampaat ja purenta olleet kaikin puolin ihan hirveät (saanut pienenä jo karieksen ja tuttiakin annettiin syödä yli kolmevuotiaaksi), niin olen itse ollut aika tarkka hammasterveyteen liittyvistä asioista.

Voisin kuvitella, ettei muutama kuukausi sinne tänne vaikuta tilanteeseen, mutta ehkä voitte aloittaa sillä, että tutit ovat jossain lapsen ulottumattomissa päiväsaikaan, niin ei heti kokonaan viedä sitä toisen lohtua pois?

Näin jälkiviisaana meidänkin olisi ollut parempi olla tarkempia jo paljon aiemmin siinä, että tutti olisi vain unikäyttöön. Ei vain osattu näin esikoisen kohdalla nähdä, että tutista tulisi näin supertärkeä vielä tässä kohtaa. Luulen, että siitä on tullut tapa ja nyt lapsi haluaa sen jo ihan tottumuksesta kaikenlaiseen tunteidensäätelyyn: lohduksi, turvaksi, tylsyyteen jne. Tämän tokan lapsen kohdalla (joka kylläkään ainakaan tässä kohtaa ei edes välitä tutista samalla tavalla kuin siskonsa) tehdään varmasti vähän eri tavalla!

Tuo hammasterveys on se asia, mikä itseänikin on alkanut mietityttää ja minkä takia haluan alkaa vähentää lapsen tutin käyttöä. Olisi kamalaa, jos tulisi jotain purentavirhettä tämän takia. Vähän mieltäni rauhoitti, kun luin, että kunhan tutin käyttö loppuu ennen 3 v ikää, niin ei pitäisi tulla mitään pysyviä vaikutuksia hampaisiin tai purentaan.

Tuo on varmasti hyvä eka askel, että tutti takaisin vain nukkumiskäyttöön Mietin josko aloitettaisiin tämä tulevana viikonloppuna, kun mieskin on vapaalla, niin en joudu yksin taklaamaan niitä ekoja suruja ja kiukkuja

 

[problemsolved]

Hammaslääkäri sanoi meille 1v käynnillä, että tutista olisi unikäytössä luovuttava kahteen ikävuoteen mennessä, jottei se vaikuta hampaisiin meillä 1v3kk. Tutti ollut jo 9kk asti käytössä lähinnä öisin. Yksivuotiaaksi asti todella suuren hädän keskellä saattanut saada hetkeksi. 1v 2kk kohdalla alkoi nukkumaan päikkärit sisällä ja sai sen myös yön lisäksi päikkäreille vahvistamaan uniassosiaatiota. Meille syntyy helmikuussa kuopus ja ajattelin, että tutti otetaan pois vuodenvaihteen tiennoilla kokonaan, kun lapsi on 1v 5kk. Tämä tosin vasta suunnitelma isomman lapsen kanssa varmasti koko ajan vaikeampaa, oma tahto ja muisti tutin olemassa olosta lisääntyy jatkuvasti. Itse tekisin varmaan niin, että leikkaisin tosiaan tuttiin reiän ja jos se ei riitä, niin karusti vain roskiin. Uuttahan ei tule jos ette hanki. Kuten yllä, niin varmaan viikon kaipailee ja sitten tasoittuu

 

[Sinertävää]

Meidän suvussa on jostain syystä seremoniallisesti luovutettu tutti joulupukille, jonka jälkeen sen syönti on lopetettu.

 

[Emp]

Tutteja on erilaisia. Googlaa "dynaaminen tutti". Ainakin valmistajat lupaa ettei vaikuta purentaan, mutta en tiedä onko tutkimusnäyttöä.

 

[Vargynja]

Meidän lapset kasvoi ilman tuttia, niin en omaa kokemusta osaa niistä antaa. Mutta noin ylipäätään veikkaisin vauvan tulon nyt vaikuttavan isosti. Lapsi hakee tutista turvaa, kuten itsekin totesit. Sitä ajatellen en itse pitäisi asiassa kiirettä vaan odottaisin vaikka muutamankin kuukauden ihan rauhassa. Kiinnostus tuttiin saattaa parhaassa tapauksessa vähentyä itsestään elämäntilanteen tasaantuessa. Tai sitten jos haluaa edesauttaa asiaa, niin voisiko lapselle tarjota jotain muuta turvaksi? (Siis varmaan näin olette tehneetkin ettekä aina antaneet ekaksi tuttia ilman muuta lohdutusta.) Esimerkiksi pehmolelua ja (silloin kun mahdollista) syliä.

 

[mollamilla]

Hammaslääkäri sanoi meille 1v käynnillä, että tutista olisi unikäytössä luovuttava kahteen ikävuoteen mennessä, jottei se vaikuta hampaisiin meillä 1v3kk. Tutti ollut jo 9kk asti käytössä lähinnä öisin. Yksivuotiaaksi asti todella suuren hädän keskellä saattanut saada hetkeksi. 1v 2kk kohdalla alkoi nukkumaan päikkärit sisällä ja sai sen myös yön lisäksi päikkäreille vahvistamaan uniassosiaatiota. Meille syntyy helmikuussa kuopus ja ajattelin, että tutti otetaan pois vuodenvaihteen tiennoilla kokonaan, kun lapsi on 1v 5kk. Tämä tosin vasta suunnitelma isomman lapsen kanssa varmasti koko ajan vaikeampaa, oma tahto ja muisti tutin olemassa olosta lisääntyy jatkuvasti. Itse tekisin varmaan niin, että leikkaisin tosiaan tuttiin reiän ja jos se ei riitä, niin karusti vain roskiin. Uuttahan ei tule jos ette hanki. Kuten yllä, niin varmaan viikon kaipailee ja sitten tasoittuu

Olen itse kuullut 3 v ikärajasta hampaiden kannalta, mutta varmaan aiempi on parempi, jotta minimoi riskin millekään haitallisille vaikutuksille. Tuohon 2 v ikärajaan ehtiäksemme meidän pitäisi toimia aika nopeasti, koska synttärit on 1,5 kk kuluttua. En halua tehdä liian rajua lopetusta, koska meillä on tämä uusi elämäntilanne (isosiskoksi tulo) ja lapsi on muutenkin herkkä luonteeltaan. Olisin ihan tyytyväinen, jos saataisiin ennen 2 v:tä päiväkäyttö lopetettua, ja sitten vaikka muutaman kuukauden kuluessa kokonaan lopetus.

Teillä kuulostaa fiksulta suunnitelmalta, jos saisitte isomman lapsen luopumaan tutista hyvissä ajoin ennen vauvan tuloa. Ette ainakaan päätyisi tähän meidän tilanteeseen Kannattaa varmasti tehdä se just riittävän ajoissa, jotta ei tule ihan päällekkäin/peräkkäin isoja muutoksia, ja jotta lapsi olisi ehtinyt jo riittävästi unohtaa tutinkäytön (ettei ala esim. haikailemaan sitä, kun näkee sitten vauvan mahdollisesti käyttävän tuttia).

 

[problemsolved]

Nimenomaan sen takia aluksi ajattelin että käyttäköön yöt 2v asti. Sitten aloin miettimään, että vauvan tutti voi aiheuttaa kateutta, kun itse ei saa, joten aikomus lopettaa ennen vauvan tuloa.

 

[mollamilla]

Meidän suvussa on jostain syystä seremoniallisesti luovutettu tutti joulupukille, jonka jälkeen sen syönti on lopetettu.

Hahah, hauska traditio Pikkulapset on kyllä veikeitä siinä, että heille käy minkälainen tahansa tapa/tarina, kun vanhempi sen tosissaan esittää Tapahtuiko tämä seremonia siis aina joulun aikaan, vai mihin aikaan vuodesta tahansa?

 

[mollamilla]

Tutteja on erilaisia. Googlaa "dynaaminen tutti". Ainakin valmistajat lupaa ettei vaikuta purentaan, mutta en tiedä onko tutkimusnäyttöä.

Kiitos, olenkin näistä kuullut ja luulen, että meillä käytössä olevat tutit ovat jotain tällaisia. Ainakin siis se hampaiden kohdalle osuva osa on todella litteä ja paketissa luki, ettei vaikuttaisi hampaiden kehitykseen tai purentaan. Tosin ihan marketista ostettu, eli ei mitään sen erikoisempia.

 

[mollamilla]

Meidän lapset kasvoi ilman tuttia, niin en omaa kokemusta osaa niistä antaa. Mutta noin ylipäätään veikkaisin vauvan tulon nyt vaikuttavan isosti. Lapsi hakee tutista turvaa, kuten itsekin totesit. Sitä ajatellen en itse pitäisi asiassa kiirettä vaan odottaisin vaikka muutamankin kuukauden ihan rauhassa. Kiinnostus tuttiin saattaa parhaassa tapauksessa vähentyä itsestään elämäntilanteen tasaantuessa. Tai sitten jos haluaa edesauttaa asiaa, niin voisiko lapselle tarjota jotain muuta turvaksi? (Siis varmaan näin olette tehneetkin ettekä aina antaneet ekaksi tuttia ilman muuta lohdutusta.) Esimerkiksi pehmolelua ja (silloin kun mahdollista) syliä.

Ajattelen samoin, että ei mitään kovin äkillistä ja karua muutosta tähän kohtaan... Mutta sitten toisaalta juuri tuo hammasjuttu mietityttää ja siksi vähän painetta lopetella käyttöä. Ollaan yritetty muuta turvan lähdettä ja lapsella yksi erityisen tärkeä pehmolelu onkin. Hänellä vain tämä pehmolelu ja tutti ovat jotenkin nyt assosioituneet yhteen, eli aina kun hakee Tipin (pehmolelun) syliinsä, niin haluaa myös tutin ja toisinpäin. Nukkumaanmennessäkin käy aina läpi tärkeät asiat: "Tipi, tutti, peitto" . Sitten kun kaikki nämä on, niin on asiat hyvin

 

[Sinertävää]

Hahah, hauska traditio Pikkulapset on kyllä veikeitä siinä, että heille käy minkälainen tahansa tapa/tarina, kun vanhempi sen tosissaan esittää Tapahtuiko tämä seremonia siis aina joulun aikaan, vai mihin aikaan vuodesta tahansa?

Jouluna taisi olla. Varmaan se meni siinä kun muutenkin jännitti joulupukkia. Ehkä jostain löytyisi jokin muu kiva hahmo, jolle tutin voisi lahjoittaa?

 

[Misa]

Muistan jostain lukeneeni että parhaat hetket olisi joko ennen 1 vuotta tai sitten 2 vuoden kohdalla. Mutten muista enää syitä siihen eikä ole lähteitä antaa, joten saattoi olla joku ei-luotettavakin lähde. Meillä lopetettiin unitutti 2v 2kk ikäisenä. Yhtäkiä vaan tutista puuttui pää (mies leikkasi sen aiemmin) ja sitä ihmeteltiin lapsen kanssa. Kyllä sen perään välillä kyseli, mutta kuitenkin hyväksyi vastauksen ”tutti on mennyt rikki”, eikä sen isommin sen perään sitten surrut

 

[Selah]

Meillä oli myös vahva assosiaatio pupusta ja tutista, pidin ne tiukasti vaan unillemenoon, tuttejakin oli vain yksi. Kurkkasin purentaa siinä jossain 2v ja huomasin selkeän kolon, mitä vähän säikähdin. Meillä oli uniongelmia ja tutti näytti korvasmattomalta niin vähän pelotti irrottautua tutista. Tein vaan tuon viillon ja taisi toisena iltana todeta ettei enää halua sitä ja yhdessä päätettiin että laitetaan se roskiin koska on rikki. Minähän vielä säilytin tuttia, mutta lapsi ei näyttänyt mitään merkkejä sen kaipaamisesta Hetken päästä pupun kaveriksi tuli nalle. Voisikohan teillä auttaa jos tutin muodostamaan tyhjiöön tulisi uutta kannettavaa

 

[Elsae]

Mites sitten se peukalon syönti? Meillä lapsu tekkee hampaita ja ennen sitä imi peukaloa. En oo muistanna kysyä neuvolasta mitä, jos lapsi siirtää kiinnostuksen imemiseen peukaloon, kun siis tuttia ei koskaan huolinut?

Nyt näyttää siltä, että se peukalo liittyi hampomiseen, kun sitä ei olla nyt ekojen hampaiden jälkeen imetty. Mutta mitä, jos se tuleekin takaisin?

 

[Taateli88]

Mites sitten se peukalon syönti? Meillä lapsu tekkee hampaita ja ennen sitä imi peukaloa. En oo muistanna kysyä neuvolasta mitä, jos lapsi siirtää kiinnostuksen imemiseen peukaloon, kun siis tuttia ei koskaan huolinut?

Nyt näyttää siltä, että se peukalo liittyi hampomiseen, kun sitä ei olla nyt ekojen hampaiden jälkeen imetty. Mutta mitä, jos se tuleekin takaisin?

Kaverin lapsi imi peukaloa lähes 3 vuotiaaksi ja heitä ohjattiin puuttumaan siihen. Samalla tavalla mm. avopurentaa ja muita suun ongelmia aiheuttaa sekin. Peukaloon saattaa vaan olla hankalampi puuttua, jos lapsi tekee sitä esim öisin, kun se sormi on koko ajan saatavilla toisin kun tutti, jonka voi heittää pois. Nopeasti kaverin lapsi sen kyllä lopetti, mutten ole varma oliko heillä muita keinoja asiassa kuin muistuttelu sormen hakeutuessa suuhun.

 

[Elsae]

Jep, näin määkin vähän aattelin, että jotenkin siihen täytyy puuttua sit vanhempana. Nyt toi muksu on 6 kk vasta. En oo kyl huomannut mitään tiettyä kaavaa siinä muuta kuin, että se loppui hampaiden tuloon. Sain tosi hyviä vinkkejä tähän kuin, että lapselle pitäisi tarjota tuttia. Siis lapselle, joka ei oo sitä koskaan syönytkään.

 

[Yönkukka]

Vauvan sormensyönti on ihan ok, se muuttuu ongelmaksi tosiaan vasta 2-3 vuotiaana. Aikoinaan laitettiin apteekin stop-and-grow/kynneli valmistetta sormiin mutta se tapaus jonka minä muistan pääty vaan siihen että lapsi tykkäs sen mausta. Mutta omasta 8kk vauvasta en oo huolissani, hän välillä syö sormiaan, mutta ei mitenkään jatkuvasti. Isompi ongelma on se että hän viihtyy turhankin hyvin rinnalla ja varsinkin yöllä toivois että olis se tutti jonka vois antaa.

 

[Kyfi7]

Mä oon ite imeny peukaloa niin että muistan sen eli 6-7 vuotiaaksi (tai ainakin traumat siitä pahanmakuisesta litkusta jolla sitä yritettiin lopettaa). Ja mulla on avopurenta, josta näkyvin oire on et yläetuhampaat näkyy aina huulten välistä, muuten asia ei oo kauheasti ainakaan haitannut elämässä. Omat vauvat ei oo tuttia eikä peukkua imeneet.