Avuttomien ensiodottajien tyhmien kysymysten palsta

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Rouva L.
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Komppaan muita et sitä ei voi tietää 😅 esikoisen kanssa olin 10kk kotona, se oli samalla hienointa ja ihan sairaan raskasta. Mut mä en pitänyt siitä et piti yhtäkkiä olla pois töistä kokonaan ja rakentaa melkein vuodeksi joku äitihahmo itsestään. Laihduin lähes sairaalloisesti, oli masennusmaista oloa ja vauva oli aivan järkyttävän intensiivinen.

Nyt tokan kanssa tehtiin suunnitelma et mä nautin miettimättä mitään muuta sen 3kk kotona (raskauden lopun ja pari kuukautta vauvan kanssa pesien), sen jälkeen molemmat aloitettiin osittainen vvapaa, mies tekee 67% js mä 60% töitä eki jaetaan vähän työ- ja vauvanhoitoaikojßa per pvä. Kelan ehto on et max 5h saa tehä per haettu puolikas vvapaa pvä. Näin me itse asiassa saadaan enemmän rahaa kuin 100% työllä. Mutta myös tämä toinen vauva on aivan esikoisen vastakohta, hän nukkuu eikä ole liian intensiivisesti tissin perään.
 
Itselläni oli ajatuksena vielä toistaiseksi, että imetys tapahtuu siten, miten oma maidontuotanto onnistuu. Joillakin tulee huonosti maitoa, joillakin hyvin. Äitikin ja yksi kaveri (ainoa lapsiperhekaveri) on sanonut, ettei imetyksestä kannata ottaa stressiä. Mikäli maitoa tulee hyvin niin imetystä ja pumppausta. Mikäli huonosti, nii imetystä ja maidonkorviketta ja jos tule ollenkaan, nii eipä sille voi mitään. (Jännityksellä odotan, millainen maitoemo minusta tulee.)

Joka tapauksessa idea olisi, että kumppanikin pääsisi heti ruokintaan mukaan ja esim. yöt jaotellaan. Itse olen yleensä aikaisin nukkumaan menossa ja kumppani paljon myöhemmin, niin senkin takia tämä saattaa onnistua.

Muttas, kuten kaikki sanoo, nii moni asia on vaikeasti ennustettavissa. Sen takia täällä kyselenkin, miten muilla on mennyt ja hyviä vastauksia olen saanut. Kiitosta!

Meillä kummallakin on 9-17 toimistotyötä, jolloin molemmat ovat samaan aikaan poissa kotoa, joten jaetut alle 5h päivät ei oikein onnistu. Sen takia koko työpäivät mielessä. Rahan puolesta myös ihan mielenterveys on syy, miksi ajattelisin nopean vaihdon tai osittaiset viikot olevan meille hyviä. Minulla on tapana passivoitua ja masentua, mikäli tunnen olevani jumissa elämässä tai kotona. Töissä pääsisi päätä tuulettamaan hetkeksi ja tuntemaan, että tekee jotain.

Plus ollaan molemmat yhtä kokemattomia vauvoista / pikkulapsista, että yksin olo tulee aluksi olemaan molemmille yhtä vahvaa "pärjäämistä" vauvan kanssa. :Smiling Face With Open Mouth And Open Eyes: Yhdessä lapsi saadaan, yhdessä opitaan. :red-heart:
 
@Iltasade

Päivien laskemisesta kannattaa olla yhteydessä kelaan ja varmistaa asia. Oletteko myös työnantajan kanssa keskustelleet miten vanhempainvapaat voi pitää? Kaikkialla ei taida olla ihan läpihuuto juttu, että voi tehdä osittaista viikkoa tai pätkiä mielensämukaan vapaita. Työnantajan täytyy tietysti antaa pitää vapaat, mutta jotain ehtoja saattaa olla (toki työpaikasta ja tehtävästä riippuen). Mutta se kannattaa varmistaa.

Meillä on ihan juuri 6kk ikäinen vauva. Itse en oikeastaan ensimmäisiä 3-4 kuukautta kokenut erityisen rasittavana. Vauva nukkui yöt hyvin, päivät sujuivat omalla painollaan, imetys onnistui mallikkaasti eikä ollut koliikkia tms. Itselleni ensimmäinen lapsi, toki jonkin verran kokemusta on siskon ja kavereiden lapsista, muttei siinä mittakaavassa mitä oman lapsen hoitaminen on. Miehellä pari isompaa lasta, joiden vauva-ajoista yli 10v, eli pölyn peitossa jo ne ajat.

Kuormitus lisääntyi mielestäni siinä vaiheessa, kun lapsen tietoisuus ympäristöstä ja havaintokyky lisääntyi 4kk jälkeen. Hereilläolot venyvät, vauva kaipaa enemmän ja enemmän seuraa ja viihdytystä, kaikki pitäisi nähdä mutta kun liikkeelle ei itse pääse, päiväunet olivat vaikeampia kun ei malta nukahtaa, tyytymättömyys ja kitinä lisääntyivät jos ei ole seuraneitiä saatavilla. Mutta ei tämä silti mitään älyttömän raastavaa ole, joskus on vaikeampia päiviä ja sitten taas helpompia. Se kitinä ja nurina on itselleni vaikeimpia sietää, yleensäkin kuormitun ylinääräisestä mölystä.

Olen täysimettänyt, joten mies ei ole vauvan ruokintaan oikeastaan ensimetreillä osallistunut. Kyllä lapsi tarvittaessa pullostakin juo, mutta ei olla sille koettu tarvetta muutamia kokeiluita enempää, kun eväät kulkee kätevästi tississä mukana. Toki nyt kun on kiinteitä aloiteltu, niin mies on päässyt syöttelemään. Muuten kyllä isä on lastaan hoitanut ja luonut suhdetta ihan alkumetreiltä alkaen. Itse hän kokee jotain pientä epävarmuutta, mutta mallikkaasti lapsi saa vaatteet ja puhdasta vaippaa päälleen ja pääsee isän viemänä kylpyyn tai suihkuun.

Meillä mies odottaa innolla omia vanhempainvapaitaan, mutta ei halunnut kuitenkaan 50/50 niitä pitää vaan luovutti paria päivää vaille maksimit minulle. Itse pidän melkein 8vk vuosilomia oman vanhempainvapaan perään pois ja ollaan miehen kanssa molemmat yhtäaikaa kotona lähes 2kk. Sen jälkeen itse menen hetkeksi töihin ja mies on lapsen kanssa kahdestaan kotona. Tämän jälkeen luultavasti minä jään vielä hoitovapaalle ja mies palaa töihin.

Itselläni ei ole kaipuuta töihin tullut ja tuskinpa tuleekaan, sen verran työvuosia on kertynyt jo alle, että ihana tehdä muuta. Jos meinaa välillä hajottaa, niin lähdetään pois kotoa tai kutsutaan joku kylään. Toki myös mieheni tekee työtä, jossa on paljon vapaapäiviä niin puuhaillaan myös yhdessä perheenä kaikenlaista. Ihana katsoa lapsen kasvua ja kehitystä, päivät viikot ja kuukaudet vaan vilahtavat ohi.
 
Tissit tulee tosi kipeiksi jos niitä ei pääse usein tyhjäämään, myös yöllä, ja voi tulla tiehyttukoksia. Ite en oppinut käsin pumppausta ja en voisi kuvitellakaan, miten töissä voisi onnistua konepumppaus. Se on aikaa vievää ja maidot on äkkiä lattialla ja ympäri ämpäri jos ei ole tarkkana.
 
Tissit tulee tosi kipeiksi jos niitä ei pääse usein tyhjäämään, myös yöllä, ja voi tulla tiehyttukoksia. Ite en oppinut käsin pumppausta ja en voisi kuvitellakaan, miten töissä voisi onnistua konepumppaus. Se on aikaa vievää ja maidot on äkkiä lattialla ja ympäri ämpäri jos ei ole tarkkana.
Joillakin aloilla työehtosopimus muuten velvoittaa työnantajaa antamaan yhden 15min palkallisen tauon työvuoron aikana maidon pumppaamiselle/imetykselle, jos on alle 1v lapsi. Muutenkin asiasta kannattaa kysyä työnantajalta, koska saattaa olla paikallisia sopimuksia tai sitten vaan mukava työnantaja, joka mahdollistaa tämän. Ei sitten ole niin kiire tai hätäilyn tarve pumppaamisen kanssa esim oman työn lomassa.
 
Ihmiset on hyvin yksilöitä maidon herumisen kanssa. Ensinnäkään ei kannata etukäteen stressata aihetta, sit toiseksi riippuen työstä se pumppaus voi sujua ihan ongelmitta työn lomassa. Itse pumppasin toimistolla ihan vain laittamalla pumput paidan sisään ja kone hyrrää ja olin samalla työkoneella.

Ja kaikki äidit ei halua pumpata tai täysimettää hyvin monista eri syistä ja kaikki tää on ok.

Toki itsekin totesin että oon niin laiska ihminen että se koneen osien putsaus ja maidon säilymisen tarkkailu on liian rankkaa mulle. Tein työpaikan kanssa diilin, missä toin vauvani toimistolle ja imetin samalla kun tein töitä. Ei ollut ongelmaa niin kauan kuin vauva oli alle 6 kk, sen jälkeen oli sen verran paljon menoa ettei työt onnistunut vauva vieressä enää.
 
Pakko lisätä imetyskeskusteluun kun itselle tuli yllätyksenä se älytön maidonnousu. En todellakaan voinut pumpata ylimääräistä (säännölliseen pulloruokintaan) kun se olisi vain kiihdyttänyt tuotantoa, välillä oli pakko kerätä alipainepumpulla kun molemmat rinnat räjähtää ja yritin hillitä sitä imettämällä aina kaksi kertaa peräkkäin samalta puolelta. En osaisi kuvitella miten olisin yöllä voinut jättää imettämättä tästä syystä. Ja olen ihmetellyt myös että eikö se ole miehelle aika paljon kovempi homma nousta sängystä hakemaan maitoa ja lämmittämään sitä kun itse avaan vaan paidan ja nostan vauvan rinnalle, ja jatkan siinä nuokkumista, heräisin jokatapauksessa jos mies alkaa ruokkia. Mutta kai se miehenkin pulloruokkimana imetysvauvalla toimii kun ihmiset tätä järjestelyä tekee. Ja meillä tuli yöimetyksiä aika paljon, ehkä toisilla on harvemmin.

Toki minäkin ihan tahallani olin pois kotoa joinain iltoina, että mies joutui ottamaan yksittäisiä ruokintavastuita.
 
Jos toiveena olisi pumpata sen verran, että mieskin pääsee ruokkimaan alusta alkaen esim. 1krt/päivä, onko riskinä että vauva tykästyy pulloruokailun helppouteen eikä sitten huolikaan enää rintaa? Olen joskus kuullut argumenttina ihan pienen vauvan osittaisimetystä vastaan. Haluan kyllä ehdottomasti imettää, mutta jos on kovin taajaan heräilevä vauva, houkuttelisi saada kuitenkin jokin pidempi jakso yhtäjaksoista unta tai omaa aikaa. Ja toisaalta taas tuntuisi että voisihan se olla kumppanillekin ihana tapa bondata vauvan kanssa kun näkee että toinen rauhoittuu vatsan täyttyessä.
 
Jos toiveena olisi pumpata sen verran, että mieskin pääsee ruokkimaan alusta alkaen esim. 1krt/päivä, onko riskinä että vauva tykästyy pulloruokailun helppouteen eikä sitten huolikaan enää rintaa? Olen joskus kuullut argumenttina ihan pienen vauvan osittaisimetystä vastaan. Haluan kyllä ehdottomasti imettää, mutta jos on kovin taajaan heräilevä vauva, houkuttelisi saada kuitenkin jokin pidempi jakso yhtäjaksoista unta tai omaa aikaa. Ja toisaalta taas tuntuisi että voisihan se olla kumppanillekin ihana tapa bondata vauvan kanssa kun näkee että toinen rauhoittuu vatsan täyttyessä.
Riippuu taas vauvasta. Omani piti olla raskaasti pulloruokittu, käytännössä täysin pulloruokittu, ja mä vain pumppaan, koska mä palasin varhain töihin. Mutta tää tapaus inhosi pulloa niin olikin 95% rintaruokittu ja mun töihin paluu ei oikein sujunut kuten oltiin kuviteltu.

Sit hänen serkkunsa piti olla täysin rintaruokittu, mutta ei alkanutkaan rinnalle kuten oltiin odotettu ja tää lapsi oli sit täysin pulloruokittu pumpatulla rintamaidolla. Kävi päinvastoin kuin meillä.

Eli en liikaa hermoilisi aiheesta. Onhan sekin fakta äidin pitää päästä lepäämään. Jos näyttää siltä että pullo alkaa viehättää lasta enemmän niin lapsen voi houkutella takaisin rinnalle. Olettaen siis että lapsi ei oo rinnan täydellinen torjuja. Ja ei se lapsi mitenkään pilalle mene siitä että joisi rintamaitoa tai maidonkorviketta pelkästään pullosta, vaikka tilanne menisi siihen.

Lapseni serkku vaikuttaa etenevän normaalia oppimisvauhtia aiheissa ja on tosi leppoisa kaveri, joka kuuntelee tosi hyvin. Täydellinen peilikuva omalleni, joka keuli muutaman aiheen oppimisessa, jätti osan jutuista oppimatta ja ei kuuntele vieläkään. Että yksilöitä ne lapset on kaikki ja imetys vs pullo ei oo oikeasti oikeaa tai väärää. Tekee miten perheessä asiat rullaa parhaiten.
 
Meillä oli pakko antaa lisäruokaa pullosta ensimmäiset 2kk. Annettiin aina imetyksen jälkeen. Ei vaikuttanut imetykseen. Siinä alussa oli välillä kyllä vaikea saada vauva imemään tissiä nälkäisenä, mutta siihen löyty sitten aina jokin keino.
 
Mun vauva ei lopulta huolinut pulloa, vaikka sai ekan kerran sillä harjoitella jo synnärillä vuorokauden iässä ja kotona sitte seuraavan kerran alle kuukauden iässä. Kieltäytyi lopulta pullosta kokonaan, mikä oli itselleni ja vauvan hoitajille vaikeaa, sillä jos olin reilun tunnin poissa kotoa omalla lenkillä, niin vauva oli saattanut puoli tuntia vain itkeä ennen mun tuloa, kun ei pullo kelvannut, vaikka oli ilmeisen kova nälkä. Onneksi tuo aika lopulta meni nopeasti ohi, kun sai aloittaa kiinteät, ja lapsi ei ollu niin riippuvainen enää maidosta.

Jos saan toisen lapsen, pitää varmaan säännöllisemmin harjoitella tuttipulloilua, jotta onnistuu stressittömämmin vauvan jättäminen hoitajalle. Ja kun ihan tuttavien luona kyläillessäkin olisi ollut helpompaa, jos olisi saanut vauvaa ruokkia pullosta, mä en siis koskaan oppinut imettämään istuaalteen, piti kylässä ollessakin mennä makuulle imettämään ja oli se vaikeaa 🙈Ja sitten osa ihmisistä selkeesti vaivaantuu julkisesta imettämisestä, niin senkin takia pullo ois ollu helppo.
 
Itse oon myös vahvasti kokenut et isä kyllä löytää sen tasa-arvoisen tavan olla vauvan kanssa ilman että pakolla syötetään puoliksi. Mutta pulloruokinnalla on tietenkin paikkansa monista muistakin syistä. Ekan kohdalla vähän yritettiin jakaa, mut olihan se tissistä syöttö niin paljon helpompaa ja kätevämpää, kunhan alun haasteet selätettiin. Tokan kanssa isä syötti ekaa kertaa vauvan kun alkoi maistella kiinteitä. Yöt olen myös aina hoitanut ite, koska tissille nukahtavat vaan niin hyvin eivätkä välttis ees herää.
 
Muokattu viimeksi:
Tissi/pullo keskusteluun voin lisätä omakohtaisen kokemuksen siitä että lapset ovat hyvin erilaisia. Meillä on siis kolme lasta joista jokainen on hieman erilainen syömiseen liittyen. Esikoinen inhosi tissiä ja siirryttiin lopulta täysimetyksestä korvikkeeseen. En olisi jaksanut pumppailla syöttämisen lisäksi. Lapsi oli tyytyväinen pullolla ja se oli itsellekin helpotus jatkuvan rintaraivon jälkeen. Kakkonen olikin sitten ihan toista maata. Hän oli aikamoinen tissitakiainen ja pullolle sai tosissaan suostutella. Suostui onneksi, jotta pääsin välillä yksin pois kotoa. Tämä kolmas onkin sitten tosi helppo kun sekä tissi että pullo kelpaa hyvin. Ja mitään ei olla erikseen jouduttu treenailemaan. Eli ei välttämättä liity millään tavalla omaan maidontuloon tai siihen onko jotain asiaa harjoitellut paljon vai ei.😊 Kotona mun ollessa paikalla ei olla kyllä jaettu syöttövastuuta paitsi korvikevauvan kanssa. Oon vain rehellisesti niin laiska maidon pumppailija/keräilijä plus se tiski ja pullojen sterilointi..🙈 Se pullosta ruokittu maito kun pitää myöd kuitenkin korvata pumppaamalla jos haluaa ylläpitää riittävää maidontuotantoa. Toki sitten jos osittaisimettää niin asia on kai eri. 🤔 Ja isät rohkeasti mukaan hoitamaan. Me ei olla huomattu yhdenkään lapsen kohdalla että isä ei olisi kelvannut. Toki voi olla tuuriakin😊
 
Takaisin
Top