Tänään piti olla viikkoja 12+5, mutta nt-ultrassa todettiin kkm. viikoilla 10+4
Ensi viikon torstaina vasta lääkkeellinen tyhjennys polilla. Kamalan pitkä aika odotella
Sain mifegynen otettavaksi tiistaina ja 4 cytotecia torstaiaamuna asennettavaksi.
Kokemuksia kaivataan vastaavilta viikoilta ja haluaisin tietää mitä siellä polilla tapahtuu. Saanko siellä jonku oman huoneen vai missä kaikki tapahtuu? Käsitin vain, että jos päivän aikana ei mitään tapahdu, sitten laitetaan osastolle. Ja kyseessä OYS.
Vastasinkin jo toiseen ketjuun että olen niin pahoillani teidän vuoksi ja toivon kaikki maailman voimat surun keskellä!
Minun kokemus toki hieman erilainen, meidän keskeytynyt keskenmeno todettiin kesäkuussa viikolla 18+6, sain myös mifegynen kotiin mikä piti ottaa seuraavana aamuna (to), käynnistys oli sovittu sairaalalle lauantaiaamuksi.
Mun oli hyvin vaikea ottaa Mifugyneä, koska en meinannut romahdukselta siihen pystyä ja se älytön toivekuva että lääkärit (2kpl tutki) olivatkin väärässä ja tapan lapseni meinasi olla ylitsepääsemätön, vaikka järki sanoikin että ovat oikeassa ja näin itsekin, ettei pieni enää liikkunut tai sydän lyönyt. Pilleri meinasi silti takertua kurkkuun ja särki palasen sydämestä. Olisin halunnut vaan pitää vauvasta kiinni hinnalla millä hyvänsä. Mutta sängystä lopulta pääsin ylös ja lääkkeen otin.
Mifugyne aiheutti lieviä supistuksia perjantai-illasta eteenpäin, mutta ei vuotoa tai muuta kipua, joten en soitellut siitä sitten mihinkään, kun ohjeissa luki että lisää supistusherkkyyttä ja voi joskus aloittaa vuodon.
Pe-la yön nukuin ihan hyvin, en herännyt supisteluihin, la aamuna otin panadol+buranan sekä pahoinvointilääkkeen ohjeiden mukaan. Tunsin koko aamun painetta alapäässä, ajattelin että käyn vielä vessassa ennenkuin lähdetään ajamaan sairaalalle (nkl) ja meidän pieni syntyikin sitten kotivessassa kämmenelleni. Minun synnytys meni hyvin siististi, Tiitiäinen syntyi ehjässä sikiöpussissa. Shokki tosin oli aikamoinen ja verta tuli paljon heti synnytyksen jälkeen. (Tämä yleistä myöhäisessä keskenmenossa)
Mies yritti soittaa annettuun päivystysnumeroon, mutta heillä ontakaisinsoittopalvelu, joten lähdettiin ajamaan sairaalalle. Kun päästiin sairaalalle (nkl), vuoto oli tullut yli äyräiden, naistentautien osastolla ei osattu odottaa meitä vaikka aika oli varattu, mutta saatiin nopeasti huone ja kätilö tutki vuodon määrän mitä nyt pystyi enää. Tippaa ei enää laitettu, kun arvioitiin että kohtu on tyhjentynyt hyvin ja kaikki näytti hyvältä olosuhteisiin nähden.
Saatiin oma huone, mies sai olla kokoajan mukana. Saatiin hyvästellä rauhassa meidän pieni poika. Lääkäri vielä ultrasi kohdun ja sain varmuuden vuoksi 2 cytotecia ja maidonnousun estolääkkeen. Mitään kipuja en kokenut enää synnytyksen jälkeen ja itse syntymähetkikin meni nopeasti ja kivuttomasti. Kotiin päästiin lähtemään iltapäivällä.
Pelkäsin ja jännitin kokemusta kovasti etukäteen, mutta meille osui hyvin empaattinen kätilö, hänestä näki että oli itkenytkin kun toi meidän Tiitiäisen hyvästeltäväksi. Pelkäsin myös että Nkl:llä joutuu ryhmähuoneeseen, mutta meillä oli tosiaan oma huone ja rauha ja kätilön sanojen mukaan "kaikki aika maailmassa".
Jälkivuotoa oli reilummin päivän kaksi, sen jälkeen pyyhittäessä pientä vuotoa pari kolme viikkoa. Kipuja jonkin verran, pärjäsin buranalla ja panadolilla. Sairaalalta pyysin rauhoittaviin pienen reseptin, koska tuska on hetkittäin ylitsepääsemätöntä. Edelleen olen sairauslomalla. NKL kirjoitti saikkua ensin viikon, sitten soittamalla sain toisen viikon. Työterveydestä jatkot.
Luulen, että itselläkin keho yrittää vielä jotain poistaa elimistöstä, eiköhän se aikanaan sieltä tule 
mut eipä voi mitään, kun pala on pois saatava mahdollisimman pian. Toki silloin tässä prosessissa onkin sitten menny jo 8 viikkoa eli koko saakutin kesä 
Inhottavaa, että asia vieläkin venyy 
Voimia 
