Raskaaksi 2026

[Toiveikas odottelija]

Huomenta!
Täällä on tilanteeseen vihdoin jotain muutosta. Lämmöt on edeleen 37°, mutta mulla alko ruskee, aika runsaski vuoto. Mitään tavallista menkkamaista oiretta ei vieläkään oo. Maha ei oo mitenkää erityisen kipee, nippailee välillä. Selkä on ihan normaali ja niin on rinnatki. Maha on edelleen kovalla. Alapäässä oon ehkä huomannu jonkilaista juilintaa mut muuten olo on ihan normaali. Katotaan kuinka mieli muuttuu jos/kun tää vuoto tästä yltyy
Että tääläpä tais pyörähtää kp 1

Mä olin niin varma…

 

[Lilanka]

Meillä ois 2 lasta toiveissa, mutta jos nyt edes sen yhden saisi. Kaksi alkiota on vielä pakkasessa, mutta tuskin niistä kahta lasta tulee, tuleeko yhtäkään. Sit jos joutuu uudelle IVF-kierrokselle myöhemmin niin munasolujen laatu taas iän myötä heikempi.

 

[Maana Mannila]

Huomenta täältäkin ja kiva lukea ajatuksianne lapsiluvusta. On totta, että helposti ajattelee, että jos joku on vaikka vähän 30 molemmin puolin, on hänellä vielä runsaasti aikaa saada vaikka sata lasta. Kuitenkin esim. täälläkin mainittu Hanna Tikander oli pitkään puolisonsa lapsettomuushoidoissa, kunnes raskautui yllättäen luomusti 31-vuotiaana. Kenties ivf:n tukena käytetty hormonihoito mahdollisti lopulta raskauden — ken tietää.

Veronica Verhon haastattelu oli hiljattain Hesarissa, ja siinä hän kertoi, että hänellä alkoi vaihdevuodet kaksikymppisenä. Toisaalla sitten tosiaan entinen valtiovarainministeri Annika Saarikko sai nuorimman lapsensa 41- tai 42-vuotiaana. Ja on muitakin, jotka on vastoin kaikkia todennäköisyyksiä saaneet luomuna lapsen pitkälle yli 40-vuotiaana. Eli tosi yksilöllistä on, ja moni asia vaikuttaa.

Itse kuvittelin tosiaan, että raskaus alkaisi nopeasti, vaikka olin yrittämistä aloittaessamme jo 37-vuotias. Mulla on kuitenkin säännöllinen kierto ja terveelliset elämäntavat. Nyt olen 38, eikä tosiaan koskaan ole edes menkat olleet myöhässä.

@Toiveikas odottelija ja @Mäntymetsä toi on tuttu suojautumiskeino itsellekin, että välttää viimeiseen asti edes kuvittelemasta olevansa raskaana, jotta ei sitten putoaisi niin korkealta, kun menkat alkaa. Silti pettymys on valtava, ja henkinen tunnemyllerrys kokonaisvaltainen. Että vaikka odottaa menkkoja, niin silti toivoo, että ”jos kuitenkin”.

Omanapa: Mä mietin nyt, että pitäskö sittenkin käydä ostamassa geleet ja ubikinonit vielä. Lämmitti jotenkin sydäntä, kun mies tänään otti omansa niin säntillisesti. Onhan mun ovisoireet niistä kuitenkin vahvistuneet…

Kp 12 tänään, CB:n lila digitesti toimi ekaa kertaa luvatusti: 3 tyhjää, 2 vilkkuvaa — ja tänään pysyvä hymy. Aamun toisesta pissasta tein kans PC:n analogisen testin, ja ekakertaa testiviiva on tummempi kuin kontrolliviiva. Aiemmin oon saanut parhaimmillaan tasavahvat.

Ehdotin miehelle illal talletusta, ja suhtautui siihen ihan avoimin mielin. Sanoi, että jos tänään on the day, niin ehdottomasti, vaikka olikin väsynyt. Sanoin sitten, että ei oo ihan välttämätöntä, jos huomenna (tänään) sit onnistuu. Viimeksi talleteltu kp 9 siis. Muakin väsytti, ja olin oikeastaan aika helpottunut. Sovittiin sit, että levätään, ja heilutellaan peittoa sit tänään.

Itselle tuli hyvä fiilis, ja helpompi ottaa rennommin, kun mieskin on mukana hommassa eikä mun tarvi kannatella koko valtavaa asiaa yksin. Vaikuttaa nyt siltä, että hänessä on oikeasti syttynyt toive lapsesta tai ainakin sen mahdollisuudesta.

 

[Toiveikas odottelija]

En oikeen tiedä mihin muuallekkaa itkisin nää tunteet niin olkaa hyvä, kiitos ja anteeks.

Vuoto siis alko nyt ihan kokonaa ja kunnolla. Ku mä olin niiiin varma En tiedä kauanko sitä jaksaa itelleen uskotella ja valehdella ennenku vaan uskoo ettei mua ehkä oikeesti oo tarkotettu äidiks. Menin sit viel vetämään tän pahan olon ihan äärirajoille sillä, et tajusin et sen -25 syys-lokakuisen kesken menneen raskauden laskettu aika olis ylihuomenna 10.5. äitienpäivänä. Tää jos joku tuntuu henkilökohtaselta. Sunnuntaista tulee elämäni hirvein ja kivuliain päivä henkisesti.

Nyt on ehkä hyvä hetki vetäytyä näistä asioista vaikka kesän yli ja parannella haavansa. Nyt tais ihan oikeesti tulla viimenen halkeama tähän sydämmeen. Nyt mä vaan oon niin loppu ja pirstaleina etten halua ajatella yhtään vauva asiaa, ainakaan pariin kuukauteen. Vietän stressittömän ja huolettoman kesän ajatellen itteeni ja keskittyen vaan itteeni ja omaan hyvinvointiin

Luultavasti käyn täälä lueskelemassa teidän päivityksiä taustalla sillon tällön ja ehkä kommentoimassakin jos niikseen tulee. Toivon teille ihan hirveesti plussa onnea ja onnistumisia täs kivisellä tiellä

Ja tietysti tuun päivittään omantilanteeni jos se sattuu tässä muuttumaan kesän aikana positiiviseksi

Rakkaudella: ei enää niin Toiveikas odottelija

 

[Zebra]

En oikeen tiedä mihin muuallekkaa itkisin nää tunteet niin olkaa hyvä, kiitos ja anteeks.

Vuoto siis alko nyt ihan kokonaa ja kunnolla. Ku mä olin niiiin varma En tiedä kauanko sitä jaksaa itelleen uskotella ja valehdella ennenku vaan uskoo ettei mua ehkä oikeesti oo tarkotettu äidiks. Menin sit viel vetämään tän pahan olon ihan äärirajoille sillä, et tajusin et sen -25 syys-lokakuisen kesken menneen raskauden laskettu aika olis ylihuomenna 10.5. äitienpäivänä. Tää jos joku tuntuu henkilökohtaselta. Sunnuntaista tulee elämäni hirvein ja kivuliain päivä henkisesti.

Nyt on ehkä hyvä hetki vetäytyä näistä asioista vaikka kesän yli ja parannella haavansa. Nyt tais ihan oikeesti tulla viimenen halkeama tähän sydämmeen. Nyt mä vaan oon niin loppu ja pirstaleina etten halua ajatella yhtään vauva asiaa, ainakaan pariin kuukauteen. Vietän stressittömän ja huolettoman kesän ajatellen itteeni ja keskittyen vaan itteeni ja omaan hyvinvointiin

Luultavasti käyn täälä lueskelemassa teidän päivityksiä taustalla sillon tällön ja ehkä kommentoimassakin jos niikseen tulee. Toivon teille ihan hirveesti plussa onnea ja onnistumisia täs kivisellä tiellä

Ja tietysti tuun päivittään omantilanteeni jos se sattuu tässä muuttumaan kesän aikana positiiviseksi

Rakkaudella: ei enää niin Toiveikas odottelija

Olen niin pahoillani Sulla oli tosi lupaavat oireet, niin ei ihme, että toiveet oli korkealla. Täällä jännitettiin sun kanssa. Sun kesäsuunnitelma kuulostaa hyvältä, keskity itseesi ja nauti kesästä! Ja muista, että tää ei oo merkki siitä, etteikö sua ole tarkoitettu äidiksi. Toisille sen haaveen saavuttaminen vain valitettavasti on haasteellisempaa kuin toisille.

Me kuullaan susta mielellään sitten, kun aika on oikea. Ja tietenkin toivotaan, että tulisit kertomaan tänne iloisia uutisia! Tsemppiä

 

[Rouva W]

En oikeen tiedä mihin muuallekkaa itkisin nää tunteet niin olkaa hyvä, kiitos ja anteeks.

Vuoto siis alko nyt ihan kokonaa ja kunnolla. Ku mä olin niiiin varma En tiedä kauanko sitä jaksaa itelleen uskotella ja valehdella ennenku vaan uskoo ettei mua ehkä oikeesti oo tarkotettu äidiks. Menin sit viel vetämään tän pahan olon ihan äärirajoille sillä, et tajusin et sen -25 syys-lokakuisen kesken menneen raskauden laskettu aika olis ylihuomenna 10.5. äitienpäivänä. Tää jos joku tuntuu henkilökohtaselta. Sunnuntaista tulee elämäni hirvein ja kivuliain päivä henkisesti.

Nyt on ehkä hyvä hetki vetäytyä näistä asioista vaikka kesän yli ja parannella haavansa. Nyt tais ihan oikeesti tulla viimenen halkeama tähän sydämmeen. Nyt mä vaan oon niin loppu ja pirstaleina etten halua ajatella yhtään vauva asiaa, ainakaan pariin kuukauteen. Vietän stressittömän ja huolettoman kesän ajatellen itteeni ja keskittyen vaan itteeni ja omaan hyvinvointiin

Luultavasti käyn täälä lueskelemassa teidän päivityksiä taustalla sillon tällön ja ehkä kommentoimassakin jos niikseen tulee. Toivon teille ihan hirveesti plussa onnea ja onnistumisia täs kivisellä tiellä

Ja tietysti tuun päivittään omantilanteeni jos se sattuu tässä muuttumaan kesän aikana positiiviseksi

Rakkaudella: ei enää niin Toiveikas odottelija

Paljon haleja ja tsemppiä sinne! kävin saman läpi tänä keväänä, oireet oli täysin raskausoireet monta päivää ja niin ne menkat alkoivat silti tuo on ihan hirveä tunne mitä käyt nyt läpi, ota itsellesi aikaa jos tuntuu niin kannattaa puolisolle kertoa asiasta, omalla kohdalla se ainakin helpotti vähän oloa.

 

[Toiveikas odottelija]

Kiitos kaikille tsempeistä, eiköhän tästäki nousta vielä nyt parannellaan haavat ja uuteen yritykseen sitte syksymmällä

Kumppanille kerroin kyllä pahasta mielestä ja hän ihanasti tsemppas. On myös valmis adoptioon jos ei tämä etene omalla painollaan tai avustuksella ja kerto että oon silti hänelle maailman rakkain vaikkei me saataiskaa meidän toivomaa perhettä.

Ollaan suunniteltu, että kesän jälkeen katottais meille koiraa. Saan ainaki oman karvavauvan sit (mun tuurilla mulla on varmaan sit vauva ja karvavauva huolehdittavana samaan aikaan) siinäpä täyttyis sit kaks unelmaa kerralla.

Tänään sain vielä vähän avaria universumilta kirkkaalla viivanpaikalla meidän kaikkien tykkäämään rfsun testiin jes hyvä kiva kiitos.

Tässäpä vielä kuvan kerran tämä pikku ”haistavittu” -viiva

 

[Maana Mannila]

@Toiveikas odottelija sydän särkyy puolestasi. Muistan edelleen niin kirkkaasti omat tunnelmat viimeisen parin kuukauden ajalta. Suunnitelmat huolettomasta kesästä ja koiranpennusta kuulostaa hyvältä. Jos vaan pystyy, kannattaa välillä yrittää mahdollisuuksien mukaan ottaa vähän iisimmin. Tärkeintä on pitää omasta jaksamisesta huolta.

Ota aikaa rauhassa, ja luen mielelläni kuulumisia, jos haluat ja jaksat niitä tulla jakamaan.

 

[Kali]

@Toiveikas odottelija Eihän tuo kivaa ole kuukaudesta toiseen pettyä, varsinkin kun toiveet sullakin oli korkealla. Hirveän raskastahan tämä yrittäminen on kun ei onnistu vaan millään. Ja ymmärrän ton keskenmenneen lasketun ajan tuskan, mäkin oon aika varma että heinäkuusta tulee mulle vaikea kun se mun viimeisimmän keskenmenon laskettu aika silloin 10 päivä.

Ja kannattaa hankkia se koira jos yhtään siltä tuntuu, itsekkin miettinyt toista kissaa nyt kun ei meilläkään tämä esikois asia tunnu onnistuvan. Mies vaan pitäisi vielä vakuuttaa. Mutta ainakin mua on auttanut että on 1 kissa jota helliä kun ei vauvaa ole vieläkään.

 

[Pikkuviikuna]

@Toiveikas odottelija kaikkea lempeää nyt sinne oireet kuulosti kyllä niin varmoilta toivottavasti löydät jonkun jolle purkaa ja kesä sitten myöhemmin palauttaa!

Omalla kohdalla nyt varmaan ekaa kertaa on kuukautiset oikeasti myöhässä. Dpo15 meneillään ja toiveet nousee... Viimeksi alkoi dpo13 vuoto. En oo testannut vielä, meinasin jo eilen mutta tässä on semmosia menoja joissa haluan pitää pokan oli tulos mikä tahansa. Siis ootan testiä vielä hetken! Ja koitan pitää odotukset niin alhaalla kuin mahdollista, mutta se on helpommin sanottu kuin tehty onneksi sitten jos vuoto alkaa voidaan ilmoittautua ivf:ään, eli jotain hyvää nyt joka tapauksessa luvassa.

 

[Kali]

Mulla helvetin pahan migreenin ilmeisesti laukausi ovulaatio, kun ennen ovulaatiota oli pää kipeä ja eilen kun todennäköisesti oli ovulaatio oli pää kipeä ja tänään kun ovulaatio ilmeisesti ollut niin pää helvetin kipeä. On niin paha päänsärky/migreeni että ihan oksettaa. Joka ei ihan uusi juttu kyllä ole, mutta harvinainen on ei usein ole tätä migreeninkään kanssa. Ei mua ikinä raskaana ollessakaan kun ne hetket oon ollut raskaana oo oksettanu missään vaiheessa, mutta nyt kun migreeni niin tietty nyt ironisesti oksettava olo. Ärsyttävää... Panadolikaan ei sitten yhtään nyt auta.

Ovulaatio kyllä lämpöjenkin puolesta eilen, mutta oli sen verran kovat kivut oikealla puolella munasarjojen kohdalla että ei voi erehtyä. Tai ainakin ajattelisin niin että nyt dpo1 eli ilmeisesti sunnuntaina pitää aloittaa lugesteronit taas. Ja luultavemmin taas aivan turhaan... Meinasin kyllä että tällä kertaa en pitkitä lopetusta dpo15 asti, vaan lopetan dpo13 iltaan ja dpo14 aamulla vielä testaan sen todennäköisen negan. Hyvä tälläisiä negatiivisia juttuja puhua dpo1 jo, kun ei mitään ole voinut edes tapahtua..

 

[Aurinko88]

@Maana Mannila kokeilepa huviksesi se Donaferty noiden gelee royale ja ubikinonin tilalla? Tiedän, että voi olla sattumaa eikä mun yritys niin pitkä ollut, mutta 6kk yrityksen jälkeen tulin raskaaksi ekasta Donaferty-kierrosta, vaikka koenkin, että myös geleet auttoi ensin saamaan mun kierrot kuntoon ja ovulaation voimakkaammaksi. En nyt taas muista ja jaksa tarkistaa et mitä siinä Donafertyssä oli ja miksi toimii, mut mulle on jääny se muistikuva et etenkin meillä "vanhemmilla" yrittäjillä (ite -88) toi Donaferty voi olla hyvinkin hyödyllinen.
Nyt mulle tuli vahva deja vu -fiilis et oon lähettäny tän viestin sulle ennenkin. Joten jos joskus oon tästä kirjottanut jo, niin ignore me

 

[Toiveikkaana]

@Toiveikas odottelija ikävää että kuukautiset alkoivat ja korkeista toiveista huolimatta ei raskautuminen omnistunut tässä kierrossa. Kuulostaa hyvältä suunnitelmalta jättää yritys hieman taka-alalle hetkeksi ja keskittyä muuhun. Ehkä pian saatte kutsun tutkimuksiinkin?

 

[Ninspi]

@Toiveikas odottelija Tässä taustalla seuraillut kuulumisiasi ja todella ikävä kuulla, että raskautuminen ei onnistunut, vaikka oireet olivat ihan muuta. Varmasti hyvä ajatus ottaa hetki aikaa tämän asian läpikäymisessä.

Mielenkiintoista keskustelua on myös käyty lapsiluvusta. Itselläni olisi toive 2-3 lapsesta. Tässä kohtaan kun yrittää ensimmäistä lasta, niin useamman lapsen perhe tuntuu vielä kovin kaukaiselta ajatukselta.

Omanapa: Yk 5 on menossa. Ovulaatiot ovat olleet joka toinen kierto oireettomana ja tämä herättänyt hämmennystä. Geleetä ja inositolia käytin yhden kierron, jolloin kierto piteni muutaman päivän kp 31. Seuraava kierto olikin sitten vain 21 päivää Geleen lopettamisen jälkeen. Nyt on menossa kp 19 ja toivon, että kierto olisi hieman pidempi kuin edellinen. Mikäli raskautumista ei tapahdu tässä kierrossa, niin ajattelin kokeilla ovulaation tikuttamista. Pohdin myös Geleen ottamista ensi kiertoon mutta en tiedä onko siitä haittaa jos sitä ei käytä joka kierrossa. Itsellä ainakin vaikutti selvästi kierron pituuteen.