Milloin kertoa vauvauutiset?

[Nepeta Cataria]

Voi ei! Äidit kyllä tuntee lapsensa mä uskon myös että mun äiti tietää, mutta ei oo vaan kehdannut sanoo mitään. Oltiin tossa vklp teatterissa ja ravasin kokoajan vessassa, eikä se muka ihmetellyt sitä yhtään..ja ruuan jälkeen meinasin nukahtaa pöytään ja se katto mua just sellasella ilmeellä että joku lamppu sytty päässä

Tämä on syy miksi koitan pysyä just nyt pois oman äitini silmistä.

 

[pienirakas]

Voi ei! Äidit kyllä tuntee lapsensa mä uskon myös että mun äiti tietää, mutta ei oo vaan kehdannut sanoo mitään. Oltiin tossa vklp teatterissa ja ravasin kokoajan vessassa, eikä se muka ihmetellyt sitä yhtään..ja ruuan jälkeen meinasin nukahtaa pöytään ja se katto mua just sellasella ilmeellä että joku lamppu sytty päässä

Joo äidit on äitejä, tuolla ainakin tuntuu olevan toisinaan haukan katse. Varmaan sunkin äiti enää vaan odottaa paljastusta.

Mun mama taas eilen viimeksi höpötteli että menishän meillä vielä muutama poika ja ehdotteli poikanimiä. Olin vähän että jaaha, kumpihan esittää enemmän yllättynyttä kun kerrotaan uutiset.

 

[Lilanka]

Me ollaan menossa viikonloppuna porukoiden kanssa keikalle ja pelkään kans et siellä alkaa äidillä epäilykset, kun oon holittomalla ja varmaan kans pitää vessassa ravata ja vähän väliä syödäkin jotain ettei tuu paha olo

 

[annana]

Me mennään myös viikonloppuna mun vanhemmille ja voi olla, että jos on viiniä ruuan kanssa tarjolla ja kieltäydyn niin herättää hieman epäilyksiä täytyy keksiä joku hyvä selitys joka menis läpi

 

[Sysisiipi]

Oltiin viikonloppuna sukujuhlissa ja oli melkein sormin kosketeltavissa miten vaikeaa äidillä oli olla kyselemättä yhtikäs mitään muiden sukulaisten läsnäollessa Hän on kamalan onnellinen meidän puolesta, ja haluaisi olla enemmänkin tukena kuin mitä kaipaan, niin hänellä on nyt kamalan vaikeaa

 

[Selmiina]

Oon kertonut vasta mun parhaalle ystävälle. Varattiin varhaisultra rv 7+0 ja sen jälkeen voisi perheenjäsenille kertoa, jos kaikki on hyvin. Muille varmaankin sitten nt-ultran jälkeen.

 

[pienirakas]

Mua niiiin polttelis kertoa jo vanhemmille ja anopille huomisen neuvolan jälkeen, jos siellä vaan on kaikki hyvin. Oon edelleen sillä kannalla, että en voi vaikuttaa asioihin sen enempää ja jos jotain sattuisi, niin todennäköisesti he on myös ne henkilöt kenelle kerrottaisiin. Sisarukset ja ystävät saavat pysyä vielä tiedonjaon ulkopuolella, ja töissä en aio kertoa ellen paljastu ennen kun jään toukokuun lopulla taas kotiin pienemmän kanssa.

 

[Tuulinen]

Meillä ajatuksena pitää tieto itsellämme mahdollisimman pitkään.
Töistä jouduin tällä viikolla jäämään saikulle uupumuksen vuoksi ja kun pomo soitteli niin kerroin sitten sivuheittona että johtuu lisäksi myös raskaudesta. Pomo onnitteli mutta mulle jäi sellainen fiilis että hän ei ottanut sitä hyvin. Mainitsin että kerron nyt avoimesti sinulle kun tiedän että voin puhua luottamuksellisesti. Hän kuitenkin sanoi että joutuu asiasta kertomaan nyt heti omalle pomolleen... Mua jäi puhelun jälkeen todella paljon harmittamaan että menin kertomaan raskaudesta vielä mitään, kun on niin alussa. Jos tämä meneekin kesken niin tuntuu kiusalliselta että asia menee ison pomonkin tietoon.
Oikeasti olen tästä vieläkin niin kiukkuinen. Jos palaan töihin niin en varmasti mainitse halaistua sanaa pomolle ennen kuin on ihan pakko eli 2 kk ennen vapaata. Voi silti olla että joudun tämän uupumuksen vuoksi olemaan sairauspoissaololla pidempäänkin.

 

[pienirakas]

Mua myös ärsyttää jo etukäteen töissä kertominen ja yritän myöskin pitää asian salassa siihen pakolliseen rajaan saakka, tai ainakin tämän työpätkän yli. Töissä sanoivat talvella, kun puhuin vauvoista, että et kyllä tee kolmatta. Vastasin yhtä tökerösti että asiapa ei onneksi teille kuulu.

Kerrottiin tosiaan eilen mun vanhemmille ja tänään anopille. Mun äiti on pidempään jo vihjaillut kolmannesta ja muukin perhe kyllä tietää että lapsiluku ei ollut vielä täynnä, eli tuskin kukaan varsinaisesti yllättyy - ilahtuvat kyllä varmasti. Äiti höpötti vielä tälläkin viikolla että mikä olisi hyvä poikanimi mikä kulkee suvussa ja kyseli milloin meinaan palata täysin takaisin työelämään ja heitti vielä meille tyypilliseen tapaan vitsillä, että olenko raskaana. Eilen sitten läväytin ultrakuvan kahvipöytään ja sanoin että hyvää joulua, siinäpä sulle vastaus kysymykseen. Molemmat ryntäsi heti onnittelemaan ja halaamaan. Anoppi reagoi omaan tapaansa, onnitteli ja ilahtui, todennäköisesti illalla yksinään itkee ilosta.

 

[Sysisiipi]

Meillä ajatuksena pitää tieto itsellämme mahdollisimman pitkään.
Töistä jouduin tällä viikolla jäämään saikulle uupumuksen vuoksi ja kun pomo soitteli niin kerroin sitten sivuheittona että johtuu lisäksi myös raskaudesta. Pomo onnitteli mutta mulle jäi sellainen fiilis että hän ei ottanut sitä hyvin. Mainitsin että kerron nyt avoimesti sinulle kun tiedän että voin puhua luottamuksellisesti. Hän kuitenkin sanoi että joutuu asiasta kertomaan nyt heti omalle pomolleen... Mua jäi puhelun jälkeen todella paljon harmittamaan että menin kertomaan raskaudesta vielä mitään, kun on niin alussa. Jos tämä meneekin kesken niin tuntuu kiusalliselta että asia menee ison pomonkin tietoon.
Oikeasti olen tästä vieläkin niin kiukkuinen. Jos palaan töihin niin en varmasti mainitse halaistua sanaa pomolle ennen kuin on ihan pakko eli 2 kk ennen vapaata. Voi silti olla että joudun tämän uupumuksen vuoksi olemaan sairauspoissaololla pidempäänkin.

Olipa ikävä reaktio Toivottavasti kykenee toimimaan asiallisesti tulevaisuudessa. Itse olen sitä mieltä että sinänsä sekin on hyvä, että tietää nyt, vaikka menisikin kesken, koska ainakin itse otan sen sattuessa sairaslomaa.

 

[Sinertävää]

Itse olen töissä aika avoimesti puhunut, kun oli pakko kertoa hoidoistakin. Ja pakko oli jotain sanoa muutenkin kun iltavuorossa juoksin parin tunnin välein syömässä hedelmää. Ja siksikin piti sanoa lähipomolle, että ei tarvitse enää öitä tehdä.

 

[Runotar]

Mä kerron töissä vasta joskus kesällä. Mä olen aloittanut puolisen vuotta sitten nykyisessä paikassa ja vähän jännittää se kun näin nopeasti jään pois

 

[Puputupu]

Työkavereille kerron vasta jos tulee pakko tilanne eli esim täytyis tehdä järjestelyitä työnjakoon lääkehoidon tms vuoksi. Esihenkilölle pitää kertoa viimeistään siinä vaiheessa ku haen syksylle vajaata työaikaa näillä näkymin siis siihen raskausvapaaseen asti

 

[Puputupu]

Jos ehditään varhaisultraan ennen äitienpäivää niin kerrotaan tuleville isovanhemmille silloin Joka tapauksessa he saa tietää aika pian. Muu perhe sit vähän myöhemmin.

 

[Tikkuli]

Tää kertominen onkin sit itelle yllättävän vaikeaa..en tahdo kertoa ennen kuin näen onko kaikki hyvin. Lisäksi jännittää,koska itsellä on jo ikää ja aiemmat lapset isoja,kaksi aikuista. Yksi alaikäinen kotona. Olen eronnut ja nyt uudessa parisuhteessa. Oikeastaan emme yrittäneet lasta, kuitenkin raskauduin ja sain keskenmenon. Mentiin vähän ajatuksella että olisko lapsi meille ollutkin tervetullut ja yhdistänyt meitä. Yhteinen lapsi ajatuksissa alkoi tuntua hyvältä eli saa tulla jos on tullakseen. Jännitän nyt sitä kertomista läheisille ja töissäkin. Moni ajattelee täällä päin, että ei tuon ikäinen enää "aloita alusta" Näin ihan ääneen ovat sanoneet. Tämä on meille iloinen ja onnellinen asia, vaikka jännitän reaktioita kun ihmiset saa kuulla töstä. Tuntuuko muista hankalalta kertoa uutisia lähipiirille tai työpaikoilla? Onko joku tilanteessa jossa on aiemmat lapset jo isoja ?

 

[Sadfigure]

Tää kertominen onkin sit itelle yllättävän vaikeaa..en tahdo kertoa ennen kuin näen onko kaikki hyvin. Lisäksi jännittää,koska itsellä on jo ikää ja aiemmat lapset isoja,kaksi aikuista. Yksi alaikäinen kotona. Olen eronnut ja nyt uudessa parisuhteessa. Oikeastaan emme yrittäneet lasta, kuitenkin raskauduin ja sain keskenmenon. Mentiin vähän ajatuksella että olisko lapsi meille ollutkin tervetullut ja yhdistänyt meitä. Yhteinen lapsi ajatuksissa alkoi tuntua hyvältä eli saa tulla jos on tullakseen. Jännitän nyt sitä kertomista läheisille ja töissäkin. Moni ajattelee täällä päin, että ei tuon ikäinen enää "aloita alusta" Näin ihan ääneen ovat sanoneet. Tämä on meille iloinen ja onnellinen asia, vaikka jännitän reaktioita kun ihmiset saa kuulla töstä. Tuntuuko muista hankalalta kertoa uutisia lähipiirille tai työpaikoilla? Onko joku tilanteessa jossa on aiemmat lapset jo isoja ?

Mulla oli ennestään 16v ja 13v lapset ja meidän suvussa lapset tehty aina nuorina. Joten oli erikoista, että sain viime vuonna 37vuotiaana vielä lapsen ja aloitin alusta. Siihen suhtauduttiin kuitenkin hyvin.
Töissä tuntuu, ettei oikein osata suhtautua asiaan mitenkään. En tiedä johtuuko siitä, että olen miesvaltaisella alalla töissä, joten työpaikalla ei varmaan kauheasti ole kokemusta tästä. Palaan hoitovapaalta töihin ensi kuussa, vähän jännittää kun aika pian pitäisi sitten kertoa tästäkin raskaudesta.

 

[Tikkuli]

No joo ja ehkä se vaan itsellä on tunne, et tähän suhtaudutaan jotenkin erilailla. Toisaalta uskon tän tuottavan iloa monelle itsekin sanonut sen ääneen joskus,et lapset on nyt tässä kaikki mutta elämä yllättää näköjään

 

[Savannah]

Meillä ajatus kertoa tuleville isovanhemmille tässä lähiaikoina, kerrottaisiin varmasti heille myös jos menisi kesken niin minun vanhemmille ei ole ensimmäinen, mutta miehen vanhemmille eka lapsenlapsi. Tällä hetkellä kaksi mun kaveria tietää, tiesivät myös yrityksestä.
Sisarukset yms kaikkein läheisimmät ehkä varhaisultran jälkeen, ehkä ekan kolmanneksin jälkeen, ei olla vielä päätetty. Töissä kerrotaan varmasti sitten vasta kesällä kun eka kolmannes ohi ja julkisesti joskus sen jälkeen, ehkä vasta kun rakenneultra ohi.

 

[Miwja]

Tää kertominen onkin sit itelle yllättävän vaikeaa..en tahdo kertoa ennen kuin näen onko kaikki hyvin. Lisäksi jännittää,koska itsellä on jo ikää ja aiemmat lapset isoja,kaksi aikuista. Yksi alaikäinen kotona. Olen eronnut ja nyt uudessa parisuhteessa. Oikeastaan emme yrittäneet lasta, kuitenkin raskauduin ja sain keskenmenon. Mentiin vähän ajatuksella että olisko lapsi meille ollutkin tervetullut ja yhdistänyt meitä. Yhteinen lapsi ajatuksissa alkoi tuntua hyvältä eli saa tulla jos on tullakseen. Jännitän nyt sitä kertomista läheisille ja töissäkin. Moni ajattelee täällä päin, että ei tuon ikäinen enää "aloita alusta" Näin ihan ääneen ovat sanoneet. Tämä on meille iloinen ja onnellinen asia, vaikka jännitän reaktioita kun ihmiset saa kuulla töstä. Tuntuuko muista hankalalta kertoa uutisia lähipiirille tai työpaikoilla? Onko joku tilanteessa jossa on aiemmat lapset jo isoja ?

Mulla 16v, 13v ja 8v lapset. Miehellä 9v. Eli vauva-ajoista on jo aikaa. Oon saanut monta kommenttia siitä, että luultiin olevan jo valmis lasten kanssa ja hullua aloittaa alusta. Myös huomautettu, kuinka vanha olen sitten, kun tämä on teini. Ihan niinku en ois itse tiedostanut, että olisin ollut 45v kaikki lapset täysi-ikäisinä ja nyt niin ei ole, koska oikeasti haluttiin vielä lapsi.

Silti olen saanut, myös paljon iloisia kommentteja ja kuinka tätä osa on jo odotellut. Mutta juu kyllä on hyvin sekava vastaanotto ollut verrattuna edellisiin. Johtuuko lasten lukumäärästä, lasten iästä, omasta iästä vai kaikesta.

 

[Tekevällesattuu]

Tää kertominen onkin sit itelle yllättävän vaikeaa..en tahdo kertoa ennen kuin näen onko kaikki hyvin. Lisäksi jännittää,koska itsellä on jo ikää ja aiemmat lapset isoja,kaksi aikuista. Yksi alaikäinen kotona. Olen eronnut ja nyt uudessa parisuhteessa. Oikeastaan emme yrittäneet lasta, kuitenkin raskauduin ja sain keskenmenon. Mentiin vähän ajatuksella että olisko lapsi meille ollutkin tervetullut ja yhdistänyt meitä. Yhteinen lapsi ajatuksissa alkoi tuntua hyvältä eli saa tulla jos on tullakseen. Jännitän nyt sitä kertomista läheisille ja töissäkin. Moni ajattelee täällä päin, että ei tuon ikäinen enää "aloita alusta" Näin ihan ääneen ovat sanoneet. Tämä on meille iloinen ja onnellinen asia, vaikka jännitän reaktioita kun ihmiset saa kuulla töstä. Tuntuuko muista hankalalta kertoa uutisia lähipiirille tai työpaikoilla? Onko joku tilanteessa jossa on aiemmat lapset jo isoja ?

Joo, samassa veneessä ollaan! Meillä siis jo 19v ja 16v lapsoset ja nyt nykyisen puolison kanssa kaksi epäonnistunutta yritystä ennen tätä, mutta olen 100%-varma että lähipiiri ja työkaverit kyllä iloitsee suuresti jos tämä raskaus onnistuu, kun on aiemmin myötäelänyt sen tuskan. Kerromme silti uutiset varmaan vasta rakenneultran jälkeen aikaisintaan, eli loppukesästä, tietysti vatsan koko saattaa paljastaa sen jo paljon ennen sanoja... JOS nyt sinne asti päästään. Ikö tuo tähän hommaan omat mausteensa tosiaan.