Seisomaan/kävelemään opettelu

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja SBO
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
S

SBO

Jostain jotain jo tietävä
Kohtapuolin 9kk tuleva neiti oppi konttaamaan ja istumaan itsenäisesti pian 7kk täytettyään ja siitä pari-kolme viikkoa niin alkoi nousta tukea vasten seisomaan. Ja siitä se hulabaloo alkoi.

Mikään muu ei kiinnosta kuin se milloin missäkin seisominen. Päivät kuluu sitten siihen, että minä laahustan vauvan perässä huoneesta toiseen (tää siis viis veisaa olenko samassa huoneessa vai en, perävalot vain näkyy jos yritänkin tehdä jotain tai ihan vaikka istua hetki rauhassa) ja jökötän takana vahtimassa ettei kaadu. Tässä kun alkaa pari kuukautta olla kontattu ees taas asuntoa tän varjona niin alkaa pian itku tulla, vallankin kun ei viihdy juurikaan syöttötuolissaan muuta kuin hät hätään ruokailun ajan ja eikä nykyisin enää nukukkaan ilman minua. 😂

Ei tässä nyt varsinaisesti mitään kysymystä ole, tiedän, että kuuluu asiaan. Mutta kohtalotovereita? 😅 Ja miten te muut, ootteko seurannu varjona perässä vai antanu vauvan kokeilla "siipiään" itsenäisemmin?
 
Tutulta kuulostaa, taisi meilläkin melko tuollaista olla tuossa vaiheessa 😅 Kyllä varsinkin alkuun kun alkoi nousta tukea vasten niin valmistelin paljon ettei loukkaisi itseään, ku saattoi heittäytyä siitä ihan holtittomasti selälleen. Mutta kyllä sitä jonkinlaista tolkkua alkoi kai aika pian tulla ja en nyt ihan koko ajan selän takana enää ollut. Vahtia tietty silti saa herkeämättä, ettei mitään sellaista tee missä oikeasti voisi loukata itsensä, vaikka kiipeile mihinkään mistä voisi pudota. Tsemppiä 😅
 
Meliora sanoi:
Tutulta kuulostaa, taisi meilläkin melko tuollaista olla tuossa vaiheessa 😅 Kyllä varsinkin alkuun kun alkoi nousta tukea vasten niin valmistelin paljon ettei loukkaisi itseään, ku saattoi heittäytyä siitä ihan holtittomasti selälleen. Mutta kyllä sitä jonkinlaista tolkkua alkoi kai aika pian tulla ja en nyt ihan koko ajan selän takana enää ollut. Vahtia tietty silti saa herkeämättä, ettei mitään sellaista tee missä oikeasti voisi loukata itsensä, vaikka kiipeile mihinkään mistä voisi pudota. Tsemppiä 😅
Click to expand...
Meillä kyllä oppi tosi nopeasti laskeutumaan hallitusti alas, että sikäli en huoli, vaikka toki aina toisinaan horjahtaakin. Enkä oo niinkään huolissani pikku muksahduksista päähän, vaan kun tää tuntuu enempi kaatuvan naama edellä. Siis kun nousee seinää tai muuta tasaista pintaa vasten ja sitten siinä nousu vaiheessa joko kädet lipeää tai jalat lähteekin alta. 🥴 Sen takia olen sitten koko ajan vähän niinko pitämässä kiinni, tai en varsinaisesti pidä mutta kädet vauvan ympärillä valmiina.
 
Takaisin
Top