Täytyy seurailla vielä, jospa olisi vasta tulossa.@Emri voisko sulla olla epäonnistunut eka ovisyritys ja vasta tulossa? Silloinhan voi käydä niin, että tummenee, sitten vaalenee, mutta alkaa tummenemaan uudelleen?
Täällä ilmeisesti munasolu irronnut, kun pahimmat oviskivut kadonnut yön aikana, mutta oikealla alavatsaa juilii esimerkiksi aivastaessa, ja säteilee nivuseen
Raskaaksi 2026
- Ketjun aloittaja Mamiksx5
- Aloituspäivämäärä
Wellllu
Näppärä viestien naputtelija
Meillä joulun lapsi ja olihan se joo rauhallista aikaa olla synnärillä. Synnytyksessäkin oli vähän enempi kätilöitä mukana, tosin pientä komplikaatiotakin.@pienirakas Mäkin haluaisin jouluvauvan!Ois jotenkin ihana tapa viettää joulua synnärillä.
Ja olen jo tietysti tehnyt laskelmat valmiiksi, jos kierrot menee ennusteiden mukaan niin mun LA olisi jouluaattona!
Selmiina
Silmät suurina ihmettelijä
Okei, ehkä se on sitten ihan normaalia, että menkat muuttuu iän myötä eikä se välttämättä tarkoita, että hormonitoiminta olisi hiipumassa.
Ehdottomasti aion selvitellä mahdollisimman pian, mikä oma hedelmällisyystilanne on ihan pelkästään jo oman mielenrauhan takia. Täällä kun olen näitä ketjuja lueskellut niin on käynyt selväksi, että julkiselle ei ihan noin vaan hoitoihin pääse, jos semmoisille tulee tarvetta. Täältä on kyllä saanut paljon tietoa asioista, joita ei ole tullut itse edes ajatelleeksi
Olen koittanut googlailla, kauan pitää olla ilman hormonaalista ehkäisyä ennen amh-arvon mittaamista, mutta vähän vaihtelevaa tietoa löytyy. Ehkä kuitenkin maaliskuulle ainakin odottelen, että saisi luotettavan tuloksen.
Zebra
Näppärä viestien naputtelija
Okei, ehkä se on sitten ihan normaalia, että menkat muuttuu iän myötä eikä se välttämättä tarkoita, että hormonitoiminta olisi hiipumassa.
Ehdottomasti aion selvitellä mahdollisimman pian, mikä oma hedelmällisyystilanne on ihan pelkästään jo oman mielenrauhan takia. Täällä kun olen näitä ketjuja lueskellut niin on käynyt selväksi, että julkiselle ei ihan noin vaan hoitoihin pääse, jos semmoisille tulee tarvetta. Täältä on kyllä saanut paljon tietoa asioista, joita ei ole tullut itse edes ajatelleeksi
Olen koittanut googlailla, kauan pitää olla ilman hormonaalista ehkäisyä ennen amh-arvon mittaamista, mutta vähän vaihtelevaa tietoa löytyy. Ehkä kuitenkin maaliskuulle ainakin odottelen, että saisi luotettavan tuloksen.
Jostain luin, että jos on ollut pitkään hormonaalinen ehkäisy käytössä, voi arvon "normalisoitumiseen" mennä jopa 6kk. Itse odotin tuon verran, kun takana oli yli 10 vuotta yhtäsoittoista käyttöä.
Ja mulla ei tosiaan ollut menkkoja yli 10 vuoteen ja raudanpuutteen hoitamisen jälkeen 7-10 päivän hirmumenkat olikin enää 3-4 päivän normimenkat. En ihan tarkkaan muista mikä mun kierron pituus oli ennen hormoneja, mutta muistaakseni se on lähellä 28 tai 30 päivää. Nyt se on ilman progesteronitukea ollut yleisimmin vain 24 päivää, joten mulla on kierto varmaan jo lyhentynyt.
Edit, koska viesti karkasi liian aikaisin.
Tänään dpo7 ja tänään oon ravannut pissalla. Pari kertaa hyvä et oon pytylle asti päässy, kun tuntunut kuin ois meinannu rakko räjähtää yks kaks vessan oven avauksen jälkeen. Sit lisäksi iltapäivästä hiipinyt vähän huono olo, joton syöminen ei oo auttanu. Heti herää toiveet. Pissajutut voi selittyä ihan pahenevilla endo-oireilla ja etova olo jostain syötävästä. Yritän pitkittää testaamista dpo10.
Muokattu viimeksi:
Zebra
Näppärä viestien naputtelija
Piti vielä tuohon syntymäkuukauteen ottaa kantaa sen verran, et itsellä ei oo oikeastaan mitää toivetta sen suhteen. Kestän todella huonosti hellettä, joten viimeisillään raskaana hellekaudella ei houkuta, mut eiköhän siitäkin selvittäisiin vaikka tosi tiukkaa tekisi. Nyt jo leikittelen ajatuksella, et vois olla kiva paljastaa tulevana äitienpäivänä tuleville isoäideille uusi "titteli", jos ois käynyt niin onnekkaasti.
Täällä vaihtui tänään kp 1, yk 8. Pahoinvointi/etominen, itkuherkkyys ja voimakas rintojen turpoaminen ja arkuus herätti jälleen toivon, vaikka testit negaa näyttikin. Valtaosaksi myös pms-oireet loisti poissaolollaan, vaikka e.m. oireet niitä sitten varmaan oli. No, jälleen kohti uusia pettymyksiä 
Ei mieli oikein jaksa tätä samaa paskaa kuukaudesta toiseen…
Ei mieli oikein jaksa tätä samaa paskaa kuukaudesta toiseen…
Täällä vaihtui tänään kp 1, yk 8. Pahoinvointi/etominen, itkuherkkyys ja voimakas rintojen turpoaminen ja arkuus herätti jälleen toivon, vaikka testit negaa näyttikin. Valtaosaksi myös pms-oireet loisti poissaolollaan, vaikka e.m. oireet niitä sitten varmaan oli. No, jälleen kohti uusia pettymyksiä
Voi ei.
Edellisessä kierrossa mulla oli aivan kaikki raskausoireet mitä edellisessä raskaudessa, menkat oli myöhässä ja sit se fiilis kun kp 1 tulee kuin tuleekin. Kun sitä pääsee tähän yrityskuplaan niin itse ainakin katsoo aivan liian vaaleanpunaisilla laseilla, vaikka hyvin tietää että ei varmasti tässä raskauduta kun keskeytetyllä vielä mennään.Jaksamista, ei siihen taida muu auttaa. Raskasta se on, jospa mieli muuttuu valoisammaksi kun menkat on ohi.
Syssymyssy
Näppärä viestien naputtelija
Täällä kans yk8 (dpo 1) menossa ja voin samaistua fiiliksiin ihan täysin. Oon alkanut välillä miettimään jo, että haluanko edes lasta ja riittääkö henkiset voimavarat ja rahat lapsen elättämiseen, veikkaan et mieli yrittää pehmentää pettymystä jos (kun) ensi viikolla testi näyttää negaa. Mulla ei siis ole tällä hetkellä yhtään luottoa siihen et raskautuisin, mutta jotenkin sitä jaksaa yrittää kuukaudesta toiseen.Täällä vaihtui tänään kp 1, yk 8. Pahoinvointi/etominen, itkuherkkyys ja voimakas rintojen turpoaminen ja arkuus herätti jälleen toivon, vaikka testit negaa näyttikin. Valtaosaksi myös pms-oireet loisti poissaolollaan, vaikka e.m. oireet niitä sitten varmaan oli. No, jälleen kohti uusia pettymyksiä
Pikkuviikuna
Satasella mukana keskusteluissa
Samoja tunnelmia täälläkin! Dpo8 ja kaikkea pientä oiretta mistä nousee taas toiveet niin nopeaan että ei ehdi väliin suitsimaan eilen tuntui muutama kovempi nipistys kohdun seudulla ja rinnat aristaa. Nää on näitä, meillä ehkä yk20 eli ei ole enää kovin todennäköistä että siellä mitään alkaisi. Mut silti tulee se pieni toivonkipinä ja sit myöhemmin pettymys. Lohdutuksena teille jotka mietitte että miten tätä jaksaa niin oon ite huomannut että vaikka tunteet on ihan samat niin jotenkin mieli karaistuu tai käsittelee vähän eri tavalla pettymystä. Tai että ihan selvästi tässä on ollut pidempiä vaiheita, jotka on vähän erilaisia keskenään. Viime kuukausien pettymykset on tuntuneet erilaiselta kuin puoli vuotta sitten
eli vaikka asiat junnaa samaa rataa niin mieli työstää eteenpäin 
eilen tuntui muutama kovempi nipistys kohdun seudulla ja rinnat aristaa. Nää on näitä, meillä ehkä yk20 eli ei ole enää kovin todennäköistä että siellä mitään alkaisi. Mut silti tulee se pieni toivonkipinä ja sit myöhemmin pettymys. Lohdutuksena teille jotka mietitte että miten tätä jaksaa niin oon ite huomannut että vaikka tunteet on ihan samat niin jotenkin mieli karaistuu tai käsittelee vähän eri tavalla pettymystä. Tai että ihan selvästi tässä on ollut pidempiä vaiheita, jotka on vähän erilaisia keskenään. Viime kuukausien pettymykset on tuntuneet erilaiselta kuin puoli vuotta sitten eli vaikka asiat junnaa samaa rataa niin mieli työstää eteenpäin 
Mää oon pyrkinyt päästä eroon liiallisesta suunnitelusta näissä asioissa, jotka lopulta ei ole mun päätettävissä. Siksi katson vaan mielenkiinnolla, millon Luoja on tarkoittanu seuraavan meille tulevaksi. 
Mutta täytyy sanoa, että kesäkuukaudet on sellasia että niissä korostuu sekä hyvät että huonot puolet.
Olisi aika tuskallista olla ihan viimemetreillä raskaana esimerkiksi heinäkuun helteissä, synnyttää ja pesiä sitten vauvan kans. 
Kesän juhlat ja muut meiningit menis luultavasti ohi ja koska ekat viikot ollaan aikalailla siellä sängyssä vauva tissillä, niin jotenki se kesällä on vähän plääh.
Kuitenkin meillä on yks kesävauva, ja hyvä puoli siinä oli se, että porukka oli töistä lomalla just kun meillä oli pikkuinen, joten esimerkiksi isommille lapsille oli hoitajia ja aktiviteettia just silloin kun itse pesin vauvan kanssa.
Ihana oli myös se, että sitten kun sitä alkoi lähtä ulos ja liikkelle, niin oli tosi helppoa sen ihan pienen vauvan kans joka vaan nukkui ja söi. 
Jouluvauva on toinen mikä vähän mietityttäis...
Siis jos laskettu aika sattuisi niin, että vois sattua nimenomaan aatolle synnytys. 
En mielelläni olis aattona sairaalassa, poissa kotoa kun muu perhe viettää joulua. 
Toki kotisynnytyskin on mulle vaihtoehto, mutta sitten mulla varmaan stressais se kun meillä kulkisi väkeä ja jos alkais tuntua että vauva syntyy piakkoin niin kaipaan silloin omaa rauhaa enkä haluaisi sukulaisia kyläileen jne. 
Mut toisaalta se olisi vain yksi joulu muiden joukossa ja varmasti ikimuistoinen sellainen, joten en tän takia yrittäis raskautta estääkään.
Muutoin meillä on syksy- ja kevätvauvoja ollut ja noi on kyllä ollut ihania aikoja. Syksy etenkin on ihanaa aikaa loppuraskaana, kun voi vaan rauhoittua ja käpertyä viltin alle rentoutumaan ja odottamaan vauvan saapumista. 
Ja jatkaa siitä sitten vauvan kans pesimistä mennen kohti joulua. Ai että. (Vähän nyt nousee toiveet korkealle, että ilmestyispä se plussa lähipäivinä!
)
Ja sitten taas kevään puolella synnyttäminen on minusta aivan parasta, siinä on sellaista valoisuutta ja raikkautta mikä on jotenkin todella kaunis yhdistelmä uuden elämän syntyyn.
Olisi myös jännä kokea talvivauva.
Okei eli siis summa summarum, haluan vauvan, olla raskaana ja synnyttää ihan millon vaan koska se nyt vaan on parasta.
Mutta täytyy sanoa, että kesäkuukaudet on sellasia että niissä korostuu sekä hyvät että huonot puolet.
Olisi aika tuskallista olla ihan viimemetreillä raskaana esimerkiksi heinäkuun helteissä, synnyttää ja pesiä sitten vauvan kans. Kesän juhlat ja muut meiningit menis luultavasti ohi ja koska ekat viikot ollaan aikalailla siellä sängyssä vauva tissillä, niin jotenki se kesällä on vähän plääh. Kuitenkin meillä on yks kesävauva, ja hyvä puoli siinä oli se, että porukka oli töistä lomalla just kun meillä oli pikkuinen, joten esimerkiksi isommille lapsille oli hoitajia ja aktiviteettia just silloin kun itse pesin vauvan kanssa.
Ihana oli myös se, että sitten kun sitä alkoi lähtä ulos ja liikkelle, niin oli tosi helppoa sen ihan pienen vauvan kans joka vaan nukkui ja söi. Jouluvauva on toinen mikä vähän mietityttäis...
Siis jos laskettu aika sattuisi niin, että vois sattua nimenomaan aatolle synnytys. En mielelläni olis aattona sairaalassa, poissa kotoa kun muu perhe viettää joulua. Toki kotisynnytyskin on mulle vaihtoehto, mutta sitten mulla varmaan stressais se kun meillä kulkisi väkeä ja jos alkais tuntua että vauva syntyy piakkoin niin kaipaan silloin omaa rauhaa enkä haluaisi sukulaisia kyläileen jne. Mut toisaalta se olisi vain yksi joulu muiden joukossa ja varmasti ikimuistoinen sellainen, joten en tän takia yrittäis raskautta estääkään.
Muutoin meillä on syksy- ja kevätvauvoja ollut ja noi on kyllä ollut ihania aikoja.
Syksy etenkin on ihanaa aikaa loppuraskaana, kun voi vaan rauhoittua ja käpertyä viltin alle rentoutumaan ja odottamaan vauvan saapumista. Ja jatkaa siitä sitten vauvan kans pesimistä mennen kohti joulua. Ai että. (Vähän nyt nousee toiveet korkealle, että ilmestyispä se plussa lähipäivinä!)Ja sitten taas kevään puolella synnyttäminen on minusta aivan parasta, siinä on sellaista valoisuutta ja raikkautta mikä on jotenkin todella kaunis yhdistelmä uuden elämän syntyyn.
Olisi myös jännä kokea talvivauva.
Okei eli siis summa summarum, haluan vauvan, olla raskaana ja synnyttää ihan millon vaan koska se nyt vaan on parasta.
Meillä on yksi kesävauva ja yksi kevätvauva. Olen tykännyt molemmista, mutta kevätvauva oli kyllä aivan ihana kun itse tykkään keväästä valtavasti! Huono puoli oli molemmissa alkukevään liukkaat jolloin sai tosissaan pelätä kaatumista.
Se aamuinen haamujen haamujen haamu (testi ajalla) oli muuttunut roskiksessa ihan selkeäksi viivaksi jonka näkee tihrustamattakin. Olen näitä clearbluen testejä tässä "muutamat" (
) lähipäivinä tehnyt ja tähän mennessä ovat olleet kyllä puhtaan valkoisia myös roskiksessa kun olen sinne epätoivoisena kurkkinut. Eli kyllä toivo nyt pikkasen herää, vaikka toki voi olla kemiallinen tai mennä heti alussa kesken...
Huono puoli oli molemmissa alkukevään liukkaat jolloin sai tosissaan pelätä kaatumista. Se aamuinen haamujen haamujen haamu (testi ajalla) oli muuttunut roskiksessa ihan selkeäksi viivaksi jonka näkee tihrustamattakin. Olen näitä clearbluen testejä tässä "muutamat" (
) lähipäivinä tehnyt ja tähän mennessä ovat olleet kyllä puhtaan valkoisia myös roskiksessa kun olen sinne epätoivoisena kurkkinut. Eli kyllä toivo nyt pikkasen herää, vaikka toki voi olla kemiallinen tai mennä heti alussa kesken...Mä oon aina skipannut yrityksen, jos olisi tullut joulukuun vauva. Mikä sinänsä kyllä varsin typerää varsinkin kun meillä muutenkin on niin huonot mahdollisuudet ja useampi vuosi tässä vierähtänyt, mutta jotenkin ei ole houkuttanut ajatus jouluvauvasta. Kaikista ihanin syntymäkuukausi olisi kevät, esim. huhti-toukokuu, tai sitten loppukesä/syksy, esim elo-lokakuun väliltä. Mutta nyt on kyllä aivan sama milloin tulee, kunhan tulee. Vaikka se jouluvauva!
@Mur toivottavasti viiva lähtee vahvistumaan 
Meillä lapset on syntynyt alkuvuodesta ja syksystä. Jotenkin en itse ole kovin innoissaan loppuvuoden vauvasta, enkä varsinkaan jouluvauvasta. Ihan mietin jo koulunaloitusta ym. kun ikäeroa alkuvuoden lapsiin voi olla lähes vuosi ja se saattaa sitten heijastua
Ja jotenkin itse ajattelen, että syntymäpäivät ei olisi kiva olla joulunaikaan tai just synnärillä viettää joulua. Mutta yritystä en tietenkään tauota. Tulee mitä tulee, kunhan tulisi 
eikä sinällään laskettu aikakaan kerro aina mitään syntymäajasta ja tilastotkin on toki vain tilastoja.
Meillä lapset on syntynyt alkuvuodesta ja syksystä. Jotenkin en itse ole kovin innoissaan loppuvuoden vauvasta, enkä varsinkaan jouluvauvasta. Ihan mietin jo koulunaloitusta ym. kun ikäeroa alkuvuoden lapsiin voi olla lähes vuosi ja se saattaa sitten heijastua
Ja jotenkin itse ajattelen, että syntymäpäivät ei olisi kiva olla joulunaikaan tai just synnärillä viettää joulua. Mutta yritystä en tietenkään tauota. Tulee mitä tulee, kunhan tulisi eikä sinällään laskettu aikakaan kerro aina mitään syntymäajasta ja tilastotkin on toki vain tilastoja.
Kali
Asioista perillä oleva
Tosta kuukausista milloin haluaisi lasketun ajan olevan.. Mä aluksi ajattelin että heinäkuu olisi semmoinen kuukausi jolloin en ainakaan haluaisi. Toki olin raskaana ja heinäkuulle oli laskettu aika, mutta se nyt menikin kesken. Joten ei mulle sinänsä nyt enään mitään väliä ole kunhan tulisin vielä raskaaksi kuudennen kerran ja ei menisi kuudetta kertaa kesken.
Täällä muuten ei mitään mainittavaa... Dpo4 ja yk12 niin ei hirvästi jaksa edes innostua näemmä piinailemaan enään edes.
Täällä muuten ei mitään mainittavaa... Dpo4 ja yk12 niin ei hirvästi jaksa edes innostua näemmä piinailemaan enään edes.
Syssymyssy
Näppärä viestien naputtelija
Mulla oli pitkään ajatus et meille tulee syksyvauva, mutta oikeasti mulle on se ja sama, mihin vuodenaikaan syntyy, kunhan nyt vaan edes raskautuisin.
Mutta huomaan joka kuukausi pohtivani, et milloin olisi ne raskauden "merkkipaalut", jos tää olisi se THE kierto. Esimerkiksi jos tässä kierrossa tärppäisi, niin vapun aikoihin olisi rv 13.
Mutta huomaan joka kuukausi pohtivani, et milloin olisi ne raskauden "merkkipaalut", jos tää olisi se THE kierto. Esimerkiksi jos tässä kierrossa tärppäisi, niin vapun aikoihin olisi rv 13.
Selmiina
Silmät suurina ihmettelijä
Apua! 6 kk kuulostaa tässä kohtaa hirveän pitkältä ajalta
En varmaan niin pitkään malta odotella. Oon luonteeltani aikamoinen huolehtija ja murehtija, joten jotain tietoa omasta tilanteesta kaipaisi nopeasti. Mutta kyllä tässä nyt pari kiertoa täytyy vielä malttaa ainakin mielensä. En haluaisi liikaa alkaa haaveilemaan tulevasta, jos vaikka tuleekin ikäviä uutisia... Olisinpa eksynyt tänne palstalle jo aiemmin niin olisin lopettanut pilleritkin aikaisemmin, mutta turha sitä enää on jossitella
Lupaavalta kuulostaa sun oireet!
Toivottavasti olisi tärpännyt
Miks mun kroppa keksii tämmösiä temppuja mun pään menoksi 
La-su tuli tiputteluvuotoa, joka oli niin kevyttä että kerkesin luulla sitä kiinnittymisvuodoksi. Tänään ei enää vuotoa, mutta negatiivinen raskaustesti. Miksei ne menkat vaan voi alkaa? 
Tää on niin hämmentävää, koska mulla ei oo aiemmin tällästä ollut - korkeintaan päivän kestänyt tiputtelu aluksi, ja sitten tussahtaa kunnolla päälle karseiden kipujen saattelemana
Nyt vaan lievää jomottelua selässä. Ja tässä vaiheessa negatiivinen testitulos (dpo12-13) alkaa kyllä mielestäni olla aika varma.
@Venkula ja @Syssymyssy Mulla ihan samat fiilikset.
Tänään iski ihan kunnon masennus ja fiilis, että ei tässä oo mitään järkeä. Ja oon niin pakkomielteinen asian suhteen, etten pysty oikeen ajattelemaan muuta kun tätä projektia. Musta tuntuu, että joudun ottamaan taukoa hampaat irvessä yrityksestä ens kierron, josko löytäis taas muutakin sisältöä elämään.
@Mur Kuulostaa lupaavalta - pidän teille kaikki sormet ja varpaat ristissä!
La-su tuli tiputteluvuotoa, joka oli niin kevyttä että kerkesin luulla sitä kiinnittymisvuodoksi. Tänään ei enää vuotoa, mutta negatiivinen raskaustesti. Miksei ne menkat vaan voi alkaa? Tää on niin hämmentävää, koska mulla ei oo aiemmin tällästä ollut - korkeintaan päivän kestänyt tiputtelu aluksi, ja sitten tussahtaa kunnolla päälle karseiden kipujen saattelemana
Nyt vaan lievää jomottelua selässä. Ja tässä vaiheessa negatiivinen testitulos (dpo12-13) alkaa kyllä mielestäni olla aika varma. @Venkula ja @Syssymyssy Mulla ihan samat fiilikset.
Tänään iski ihan kunnon masennus ja fiilis, että ei tässä oo mitään järkeä. Ja oon niin pakkomielteinen asian suhteen, etten pysty oikeen ajattelemaan muuta kun tätä projektia. Musta tuntuu, että joudun ottamaan taukoa hampaat irvessä yrityksestä ens kierron, josko löytäis taas muutakin sisältöä elämään.@Mur Kuulostaa lupaavalta - pidän teille kaikki sormet ja varpaat ristissä!
Maana Mannila
Vauhtiin päässyt keskustelija
Näistä kuukausista vielä haluan jatkaa keskustelua. Vaikka itselle toiveissa olisikin marras–joulukuun vavva, niin sen jälkeen, kun alettiin yrittää, on jokainen laskettu kuukausi tuntunutkin yhtä lailla kivalta. Vaikka elo–lokakuun laskettu aika tarkoittaisi sitä, että olisin kesähelteillä raskaana, synnärillä, pesimässä, niin eihän se olisi kuin se yksi kesä.
Mun puolison perheessä kaikki paitsi yksi hänen siskoistaan on syntyneet keväällä, suurin osa toukokuussa. Mies itse on huhtikuun lapsi, mä oon tosiaan marraskuussa syntynyt. Olisi ihanaa, että olisi sitten joku muukin loppuvuonna mun lisäksi. xD
@Tiitikkä hyviä ajatuksia, ja hyvin resonoi täällä tuo, että yrittää jotenkin olla suunnittelematta liikaa. Kuitenkin on hyvin vähän, mitä itse voi tehdä sen eteen, että raskaus alkaa ja jatkuu niin pitkään, että saa oman vavvan syliin. Näin esikoista, kun toivoo, niin kaikki on uutta ja mistään ei tiedä mitään. Toki raskaudet ja synnytykset sekä lapset on erilaisia keskenään samallakin äidillä, mutta esikoisen suhteen kaikki on pimeässä haparointia, kun ei yhtään tiedä, mitä odottaa.
@Syssymyssy samoja juttuja itse kelaillut, että milloin olisi missäkin vaiheessa raskautta ja mitä rajapyykkejä sinne osuisi. Nyt ystävän häät on ens kesänä ja mietin, olisikohan mulla jo raskausvatsa silloin ja millaista olisi juhlia häitä raskaana.
@Zebra joo mä oon kans ajatellut, että olisi ihana äitienpäivänä kertoa äitipuolelle uudesta tittelistä. Omalle äidilleni kerron kyllä varmaan heti, kun tikkuun on saatu kaksi viivaa (jos saadaan). Toki puolisolle ekana, mutta omalle äidille sitten heti seuraavaksi.
Mutta katsotaan nyt, miten tämä etenee, että pääsenkö koskaan kertomaan ilouutisia läheisille.
Täällä kp 9, CB:n dual hormone näytti aamulla tyhjää ympyrää ja limat on voidemaiset, mutta kosteammat kuin esim. viime kierrossa. Huomenna kauan odotettu hedelmällisyystutkimus. Oon nyt ihan odottavalla ja luottavaisella mielellä ja yritän valmistautua parhaan kykyni mukaan kuulemaan rehellisen arvion tilanteestani. Ajattelin samalla kysyä, milloin miehen kannattaisi käydä antamassa siittiönäyte – ja alan valmistautua ehdottamaan aikataulua miehelle.
@Mur toivotaan, että haamuhaamunen vahvistuu! <3
Mun puolison perheessä kaikki paitsi yksi hänen siskoistaan on syntyneet keväällä, suurin osa toukokuussa. Mies itse on huhtikuun lapsi, mä oon tosiaan marraskuussa syntynyt. Olisi ihanaa, että olisi sitten joku muukin loppuvuonna mun lisäksi. xD
@Tiitikkä hyviä ajatuksia, ja hyvin resonoi täällä tuo, että yrittää jotenkin olla suunnittelematta liikaa. Kuitenkin on hyvin vähän, mitä itse voi tehdä sen eteen, että raskaus alkaa ja jatkuu niin pitkään, että saa oman vavvan syliin. Näin esikoista, kun toivoo, niin kaikki on uutta ja mistään ei tiedä mitään. Toki raskaudet ja synnytykset sekä lapset on erilaisia keskenään samallakin äidillä, mutta esikoisen suhteen kaikki on pimeässä haparointia, kun ei yhtään tiedä, mitä odottaa.
@Syssymyssy samoja juttuja itse kelaillut, että milloin olisi missäkin vaiheessa raskautta ja mitä rajapyykkejä sinne osuisi. Nyt ystävän häät on ens kesänä ja mietin, olisikohan mulla jo raskausvatsa silloin ja millaista olisi juhlia häitä raskaana.
@Zebra joo mä oon kans ajatellut, että olisi ihana äitienpäivänä kertoa äitipuolelle uudesta tittelistä. Omalle äidilleni kerron kyllä varmaan heti, kun tikkuun on saatu kaksi viivaa (jos saadaan). Toki puolisolle ekana, mutta omalle äidille sitten heti seuraavaksi.
Mutta katsotaan nyt, miten tämä etenee, että pääsenkö koskaan kertomaan ilouutisia läheisille.
Täällä kp 9, CB:n dual hormone näytti aamulla tyhjää ympyrää ja limat on voidemaiset, mutta kosteammat kuin esim. viime kierrossa. Huomenna kauan odotettu hedelmällisyystutkimus. Oon nyt ihan odottavalla ja luottavaisella mielellä ja yritän valmistautua parhaan kykyni mukaan kuulemaan rehellisen arvion tilanteestani. Ajattelin samalla kysyä, milloin miehen kannattaisi käydä antamassa siittiönäyte – ja alan valmistautua ehdottamaan aikataulua miehelle.
@Mur toivotaan, että haamuhaamunen vahvistuu! <3