Synnytyspelko

Minulla todennäköisesti käynti pelkopolilla jossain välissä kunhan viikkoja kertyy enemmän. Tämä luvattiin viime synnytyksen jälkeen mikäli vielä joskus olen tulossa synnyttämään ja neuvolassa oli tästä jo puhetta että laitetaan sitten joskus myöhemmin lähete menemään.

Minun pelkoni kohdistuu lääkkeelliseen kivunlievitykseen. Esikoisen synnytyksessä otin epiduraalin ja se vaikutti minulle niin että synnytys lähti siitä nopeasti etenemään kun kai rentouduin ja vauva joutui ahdinkoon. Minua oltiin alkamassa siirtää leikkuriin mutta sykkeet korjautui vauvalta sen verran että tehtiin nopeasti episiotomia ja vauva otettiin imukupin avulla ulos. Siitä jäi myös sellainen tunne että en edes synnyttänyt vaan vauva vaan kiskottiin minusta ulos. En uskalla edes ajatella että uskaltaisin ottaa epiduraalin tai puudutteita enää, kuitenkin nuorimman ja kolmannen synnytykset ovat olleet toinen toistansa kipeämpiä niin en enää edes uskalla ajatella kuinka kipeä seuraava kerta voi olla.

Pelkään tällä hetkellä myös sitä että mikäli vedet menisi sitten synnytyksen alkaessa kotona niin en välttämättä ehdi sairaalaan. Viime kerralla vedet meni sairaalassa ja siitä puolen tunnin päästä vauva oli syntynyt. Nykyisestä kodista emme siinä ajassa olisi ehtineet edes sairaalaan asti.
 
Muakin jännittää tuo sairaalaan ehtiminen. Varsinkin, kun olen kuullut, että nykyään täällä HUS-alueella saattaa olla enemmän ruuhkaa, kun Lohjan synnytysosastokin on lakkautettu ja pitää ehkä lähteä kauemmaksi. Mulla kuitenkin myös ollut tosi nopeita synnytyksiä.
 
Meidän ihana neuvola terkka sanoi jo tolla ekalla käynnillä, että laitetaan sitten pelkopolilähete lähempänä synnytystä, kun edellinen oli semmonen sekoilu synnytys, missä kävi kaikki ne asiat mitä olin etukäteen pelännyt että tapahtuis. En ollut ite edes ajatellut, että olis mahdollista päästä sinne juttelemaan, kun en mä sillai varsinaisesti synnytystä pelkää, se on vaan tosi ahdistava muisto kaikkinensa. Mutta nyt ajateltuna, nii oikeesti varmasti tosi hyvä käydä etukäteen puhumassa ja suunnittelemassa hommaa, koska en tosiaan halua toistaa viime kerran tapahtumia, jos vaan voin siihen vaikuttaa.
 
Mulla ei oo synnytyspelkoa, mutta pelkoa siitä ettei mahdu minnekään synnyttämään. HUSin alueella asun ja jo kesäkuisessa narkkari, Järvi oli täynnä. Vaihtoehtoina oli Lohja ja Hyvinkää. Päätettiin tällöin mennä Lohjalle. Jossa olin ainoana synnyttämässä juuri sinä iltana. Sen jälkeen olikin osasto täynnä. Nyt suoraan sanottuna pelottaa ajatus ajaa Hyvinkäälle asti, koska muualle ei mahdu. Tai mitä pahinta autossa/parkkipaikalla 🫣
 
Meidän ihana neuvola terkka sanoi jo tolla ekalla käynnillä, että laitetaan sitten pelkopolilähete lähempänä synnytystä, kun edellinen oli semmonen sekoilu synnytys, missä kävi kaikki ne asiat mitä olin etukäteen pelännyt että tapahtuis. En ollut ite edes ajatellut, että olis mahdollista päästä sinne juttelemaan, kun en mä sillai varsinaisesti synnytystä pelkää, se on vaan tosi ahdistava muisto kaikkinensa. Mutta nyt ajateltuna, nii oikeesti varmasti tosi hyvä käydä etukäteen puhumassa ja suunnittelemassa hommaa, koska en tosiaan halua toistaa viime kerran tapahtumia, jos vaan voin siihen vaikuttaa.
Kannattaa käydä ja varmasti auttaa selvittämään omia ajatuksia kun käy siellä läpi edellisen synnytyksen. Minä oon käynyt kerran aiemmin ennen toisen lapsen syntymää ja käytiin siellä eka synnytys läpi kun en muistanutkaan siitä paljoa. Toinen synnytys olikin sitten paras synnytyskokemus mikä mulla ollut ja luulen että siitä käynnistä oli myös apua että sai jotain itseluottamusta semmoisen synnytyksen jälkeen mikä ei ollut enää omassa hallinnassa.
 
Muakin jännittää tuo sairaalaan ehtiminen. Varsinkin, kun olen kuullut, että nykyään täällä HUS-alueella saattaa olla enemmän ruuhkaa, kun Lohjan synnytysosastokin on lakkautettu ja pitää ehkä lähteä kauemmaksi. Mulla kuitenkin myös ollut tosi nopeita synnytyksiä.
Voi, kuulostaa hurjalta ajatukselta että jos joutuisi monen sairaalan välillä pompottelemaan että mihin mahtuu ja mihin ehtii. 🤯
 
Mulla ei oo synnytyspelkoa, mutta pelkoa siitä ettei mahdu minnekään synnyttämään. HUSin alueella asun ja jo kesäkuisessa narkkari, Järvi oli täynnä. Vaihtoehtoina oli Lohja ja Hyvinkää. Päätettiin tällöin mennä Lohjalle. Jossa olin ainoana synnyttämässä juuri sinä iltana. Sen jälkeen olikin osasto täynnä. Nyt suoraan sanottuna pelottaa ajatus ajaa Hyvinkäälle asti, koska muualle ei mahdu. Tai mitä pahinta autossa/parkkipaikalla 🫣
On kyllä hurjaa että voi sairaalasta sanoa että sinne ei mahdu. 😬 Meillä on täällä vaan OYS ja mahduttava on miten päin vaan. Omissa synnytyksissä oon aina päässyt saliin mutta oon kuullut että ruuhka aikoina on jouduttu käytävällä odottamaan vapaata salia. Nythän siellä uusi sairaala missä toivottavasti enemmän tilaa.
 
Mulla ei oo synnytyspelkoa, mutta pelkoa siitä ettei mahdu minnekään synnyttämään. HUSin alueella asun ja jo kesäkuisessa narkkari, Järvi oli täynnä. Vaihtoehtoina oli Lohja ja Hyvinkää. Päätettiin tällöin mennä Lohjalle. Jossa olin ainoana synnyttämässä juuri sinä iltana. Sen jälkeen olikin osasto täynnä. Nyt suoraan sanottuna pelottaa ajatus ajaa Hyvinkäälle asti, koska muualle ei mahdu. Tai mitä pahinta autossa/parkkipaikalla 🫣
Sama pelko täällä. Naikkari on lähimpänä, mutta sieltä vuodeosaston ja vauvatehon kokemukset ei ole olleet hyviä, mutta synnärikokemuksiin olen ollut tyytyväinen. Esikoisen synnytin Naikkarilla, silloin oli tilaa. Keskimmäisen synnytys käynnistyi vesien menolla ja tiheillä supistuksilla, eikä Naikkarilla ollut tilaa, joten lähdin taksilla yli tunnin päähän Lohjalle peläten, että syntyy matkalle, kun supistuksia oli jo 2-3 minuutin välein. Kolmannen synnytyksen käynnistyttyä jonotin puhelimessa todella kauan Naikkarille, jotta saisin luvan lähteä tulemaan, kun supistukset olivat sietämättömiä. En päässyt läpi, mutta lähdin menemään kohti Naikkaria ja matkalla vastasivat. Ensin olivat käännyttämässä pois, mutta sitten tarkistivat vielä tilanteen ja sain viimeisen vapaan paikan. Saa nähdä missä sitä tällä kertaa synnytetään (jos sinne asti päästään).
 
Minulla oli traumaattinen eka synnytys ja onneksi annoin mahdollisuuden toiselle käynnistykelle, kun se olikin sitten unelmien täyttymys. 😍

Semmoinen vinkki, että jos pelkää kipua niinkuin minä niin epiduraalikatetrin voi pyytää etukäteen. Minä pyysin kuopuksesta ja oli paras päätös ikinä! Pyysin epiduraaliliuosta vain kun oli pakko, mutta se henkinen turva mikä siitä katetrista tuli oli korvaamaton kipua pelkäävälle.

Epiduraalia ei saa ylikäyttää sillä se voi hidastaa synnytystä, mutta se itse katetri ei haittaa mitään vaikka on paikallaan alusta asti.
 
Minulla todennäköisesti käynti pelkopolilla jossain välissä kunhan viikkoja kertyy enemmän. Tämä luvattiin viime synnytyksen jälkeen mikäli vielä joskus olen tulossa synnyttämään ja neuvolassa oli tästä jo puhetta että laitetaan sitten joskus myöhemmin lähete menemään.

Minun pelkoni kohdistuu lääkkeelliseen kivunlievitykseen. Esikoisen synnytyksessä otin epiduraalin ja se vaikutti minulle niin että synnytys lähti siitä nopeasti etenemään kun kai rentouduin ja vauva joutui ahdinkoon. Minua oltiin alkamassa siirtää leikkuriin mutta sykkeet korjautui vauvalta sen verran että tehtiin nopeasti episiotomia ja vauva otettiin imukupin avulla ulos. Siitä jäi myös sellainen tunne että en edes synnyttänyt vaan vauva vaan kiskottiin minusta ulos. En uskalla edes ajatella että uskaltaisin ottaa epiduraalin tai puudutteita enää, kuitenkin nuorimman ja kolmannen synnytykset ovat olleet toinen toistansa kipeämpiä niin en enää edes uskalla ajatella kuinka kipeä seuraava kerta voi olla.

Pelkään tällä hetkellä myös sitä että mikäli vedet menisi sitten synnytyksen alkaessa kotona niin en välttämättä ehdi sairaalaan. Viime kerralla vedet meni sairaalassa ja siitä puolen tunnin päästä vauva oli syntynyt. Nykyisestä kodista emme siinä ajassa olisi ehtineet edes sairaalaan asti.
Mulla jäi lääkkeellisestä kivunlievityksestä kanssa huono mieli. Menin lopulta ottamaan koko yön valvottuani epiduraalin, kun väsytti ja kivut häiritsi lepäämistä sekä mulla oli tylsää yksin huoneessa sairaalassa. Epiduraalin saatuani avauduin kokonaan, mutta mulla meni tuntoa jaloista ja en tuntenut supistuksia, vaikka niitä oli. Tilanne tuntu ihan naurettavalta. Vauva lopulta kuitenkin syntyi alakautta, kun leikattiin tilaa.
Pelkoa seuraavaan synnytykseen sinänsä ei ole, mutta on totta ettei seuraavakaan synnytys välttämättä anna nukkua yötä. Ajatus viettää kotona pidempään aikaa kuten muuallakin Suomessa joutuu, kun ei ole tilaa ottaa ajoissa viettämään aikaa synnärille. Tämä toki iloinen asia, että saa seurannan ajoissa ja vauvan ahdinko huomattaisi ajoissa.
 
Sanotaan näin että ensimmäisen lapsen synnytys oli traumaattinen mutta enempää en siitä julkisella puolella halua oikein puhua.

Toinen oli unelma. Kokonaiskesto 3,5h, täysin luomuna. Jos tietäisi saavansa samanlaisen toisen kokemuksen olisi ihana, mutta mitään ensimmäisen kaltaista en kestäisi.

Itseäkin vähän jännittää jos tuosta yhtään lyhentyy synnytyksen kesto, että kuinka kiire tulee sairaalaan, normaali nopeudella sinne menee 45 minuuttia ja sanotaan nyt näin että viimeksi ei ihan nopeusrajoituksia noudatettu ja alle puolituntia ehdin olla sairaalassa. Eli nyt matkaan aiemmin jos vaan lapsenvahdit saisi paikalle riittävän ajoissa. 😬😅
 
Sama pelko täällä. Naikkari on lähimpänä, mutta sieltä vuodeosaston ja vauvatehon kokemukset ei ole olleet hyviä, mutta synnärikokemuksiin olen ollut tyytyväinen. Esikoisen synnytin Naikkarilla, silloin oli tilaa. Keskimmäisen synnytys käynnistyi vesien menolla ja tiheillä supistuksilla, eikä Naikkarilla ollut tilaa, joten lähdin taksilla yli tunnin päähän Lohjalle peläten, että syntyy matkalle, kun supistuksia oli jo 2-3 minuutin välein. Kolmannen synnytyksen käynnistyttyä jonotin puhelimessa todella kauan Naikkarille, jotta saisin luvan lähteä tulemaan, kun supistukset olivat sietämättömiä. En päässyt läpi, mutta lähdin menemään kohti Naikkaria ja matkalla vastasivat. Ensin olivat käännyttämässä pois, mutta sitten tarkistivat vielä tilanteen ja sain viimeisen vapaan paikan. Saa nähdä missä sitä tällä kertaa synnytetään (jos sinne asti päästään).

Naikkarille en edes haluaisi, vaikka tutuilla hyviä kokemuksia. Jorvista oon kuullut hyvää. Hyvinkäästä vaihtelevasti, pääsääntöisesti hyvää.

Lohja oli kyllä ihan super hyvä paikka, todella harmillista, että se lopetettiin. Annoin omasta synnytyksestä silloin 9,5/10 ja samana päivänä totesin jo, että voisin tulla uudestaan. Ei silleen, että olisi ollut täydellinen synnytys, mutta koin oloni kokoajan turvalliseksi ja tulleeni kuulluksi.

Lohjalla myös aivan ihanat työntekijät, siellä tehdään vielä ultrauksia raskausaikana. Kävin siellä tammikuussa (muualle ei päässyt). Kun todettiin kkm, niin oli todella sympaattinen hoitaja ja lääkäri. Ihan eri meininki kuin Bulevardilla, siellä kun ennen kesäkuista todettiin kkm niin eivät yhtään olleet sympaattisia. Olimme tuolloin puolison kanssa aivan shokissa, muistan vain, että minua käskettiin istumaan. Ei mitään pahoitteluita
 
Muokattu viimeksi:
On kyllä hurjaa että voi sairaalasta sanoa että sinne ei mahdu. 😬 Meillä on täällä vaan OYS ja mahduttava on miten päin vaan. Omissa synnytyksissä oon aina päässyt saliin mutta oon kuullut että ruuhka aikoina on jouduttu käytävällä odottamaan vapaata salia. Nythän siellä uusi sairaala missä toivottavasti enemmän tilaa.

Niin se täällä alkaa meno olemaan, leikkimielisesti silloin ajattelin, että pitää lähteä "lomalle" johonkin hyvän sairaalan lähelle. Niin pääsis ajoissa hoitoon 🫣 Nyt taitaa olla realistisempaa. Mutta toki kesä saattaa ajankohtana olla ruuhkaisimpia aikoja. Ainakin olen tätä kuullut useamman vuoden, kuitenkin työntekijöillä lomat rullaa samalla ja sitten ei vaan riitä tilat.
 
Takaisin
Top