Raskaus/vanhempainvapaat: kysymyksiä

Hei, yrittäjät ja puolisot. Nostakaa ihmeessä kaikki vanhempainpäivärahat, jokainen euro on kotiinpäin. Kuitenkin harva tekee 6pv vko töitä, eli kerta viikkoon ainakin tulee päivä käytettyä. Ja yrittäjänä voit myös vain ilmoittaa Kelalle, että nyt olet vapaalla. Mistä he tietää, koska työsuoritukset on tehty. Kaiki raha kannattaa ottaa, siksi yelia maksetaan
 
Hei, yrittäjät ja puolisot. Nostakaa ihmeessä kaikki vanhempainpäivärahat, jokainen euro on kotiinpäin. Kuitenkin harva tekee 6pv vko töitä, eli kerta viikkoon ainakin tulee päivä käytettyä. Ja yrittäjänä voit myös vain ilmoittaa Kelalle, että nyt olet vapaalla. Mistä he tietää, koska työsuoritukset on tehty. Kaiki raha kannattaa ottaa, siksi yelia maksetaan

Sepä, ei he mistään tarkista koska ollut töissä. Puolisoni vaihteli päivät (jotka oli kelaan ilmoittanut) aina työtilanteen mukaan. Itsellä taas oli aina samat päivät (helpotti tiimin järjestelyitä). Samalla myös päivät riittää paljon pidemmälle, jos pätkittää. Kun pitkissä pätkissä lasketaan 6pvä/viikko, muuten päivä päivästä.

Aluksi olin 6kk putkeen, sitten puoliso teki vuoden 3pvä/viikko töitä, samalla olin opintovapaalla (kun sai vielä työllisyysrahaston tukemana). Kun itsellä loppui opintovapaa tein puoli vuotta 3pvä/viikko töitä ja siihen päälle vielä 6vko yhtä jaksoisesti vanhempainvapaalla. Josta viikko 1,5v yhdessä puolison kanssa. Saatiin just ja just käytettyä kaikki vanhempainvapaat ennen toista vuotta.

Nyt varmaan puoliso antaa minulle myös omansa, jotta voin tehdä lyhennettyä työviikkoa pidempään.
 
Meillä mies haluaa ehdottomasti että jaetaan 50-50, kun esikoisen kanssa oli hyvät kokemukset vauva-ajasta. Näin varmaan siis tehdään lähtökohtaisesti tehdään, jos ei tule suuria muuttujia. 🙂 Esikoisen osalta mä menin töihin osa-aikaisesti kun vauva oli 6 kk, tein alkuun vain 2 PV viikossa ja mies 3 PV, tätä jatkettiin 2 kk ja sitten kun vauva oli 8 kk niin mies otti 100 % hoitovastuun ja mä palasin 100% töihin. Päiväkotiin meni 1 v 3 kk iässä, käytettiin sit kans kesälomia ym hoitoon. Tuo osa-aikainen vanhempainvapaa oli itellä super, sain pehmeän laskun takaisin töihin. Kaikille työnantajille tämä ei toki sovi.

Mä kannustan lämpimästi jakamaan mahdollisimman tasan vapaat. Edelleen joku 90 % miehistä luovuttaa vapaat ja hoitovastuut jää naiselle (heterosuhteista puhe nyt siis) ja tää on musta iso yhteiskunnallinen kysymys. Meillä oli superjuttu että myös mies oli niin aikaisin täysin vastuussa lapsesta, kehittyi ihan omanlainen suhde kun mä en ollut sotkemassa ja päsmäröimässä miten hommat pitää tehdä. Pitkään oli myös niin että isi oli ykkönen (nykyään on taas paljon äiti äiti äiti äiti), varmasti kiitos varhaisen hoidon. Mun kohdalla imetys epäonnistui, joten en osaa siitä sanoa, mutta näkisin että monet muut hyödyt (tasa-arvo, talous, lapsi-ei-synnyttävä suhde) ovat niin isot että kannattaa harkita. Jos vapaat laittaa tasan niin imettääkin ehtii kuitenkin yli puoli vuotta ja siinä vaiheessa vauvan ravinnon pääpaino alkaa joka tapauksessa siirtyä muuhun kuin maitoon.
Meillä kumpikaan ei tule luovuttamaan kummallekaan yhtään päivää, eli ne pidetään 50/50. Ja perustelut juurikin hyvin pitkälti nämä samat. Mä olen myös ollut vähän pitemmät pätkät kahden edellisen kanssa ja nyt mies haluaa olla pitempään. Mä en myöskään rehellisesti sanottuna oikein viihdy kotiäitinä ja mulle työ ja ns. aikuisten asioiden miettiminen on tärkeää. Olen paljon parempi äiti, kun saan välillä käydä töissä. Sitten jaksan ihan eri tavalla lapsiakin.

Imetyksen (varsinkaan isomman vauvan) ei muuten tarvitse olla mikään este töihin paluulle. Mä palasin töihin, kun meidän kuopus oli 11 kk, mutta imetin häntä 2v2kk vanhaksi. Tuollaiselle isommalle vauvalle riittää hyvin n. 3 imetyskertaa päivässä ja meillä ne tulivat ainakin helposti täyteen, kun imetin aamulla, töiden jälkeen, illalla ja yöllä.

Käytännössä kotona oleminen jaetaan varmaan niin, että mä olen ekat n. 8 kk ja puoliso sitten sen jälkeen ehkä 10 kk. Todennäköisesti lapsi menee sitten 1,5-vuotiaana päiväkotiin. Suunnilleen siinä iässä kaksi edellistäkin ovat menneet. Saatan ehkä sen jälkeen jatkaa vielä 80 % työajalla.
 
Enpä muuten tiennyt, että työnantaja voi käytännössä pakottaa jäämään aikaisemmin äitiysvapaalle. Toivottavasti meillä ei ole linjattu siitä mitenkään poikkeavasti. Itse olen kahta edellistä odottaessa tosi hyvässä ja energisessä kunnossa synnytykseen asti ja lähinnä ärsytti jäädä "etukäteen" kotiin pyörimään ilman mitään järkevää tekemistä😅 Mun edelliset ovat siis syntyneet ennen nykyistä perhevapaauudistusta, jolloin oli muistaakseni "pakko" jäädä äitiysvapaalle 30 arkipäivää ennen laskettua aikaa. Nyt olisin tosi tyytyväinen, jos voisin jatkaa pitempään töissä.
 
Me jaettiin esikoisesta vanhempainvapaat 50-50. Palasin siis töihin, kun hän oli n. 7kk. Tosin jo ennen paluuta tajusin, etten ole valmis siihen että lapsi menisi alle vuoden ikäisenä päikkyyn eli jäin sitten isän n. 4kk vapaiden jälkeen vielä hoitovapaalle. Imetin kuitenkin yli 2-vuotiaaksi, toki tämän mahdollisti joustava työaika ja etätyö ☺️ haluaisin tällä kertaa, että lapsi menisi vielä vanhempana hoitoon, pitää keskustella tästä vielä kotona. Muutenkaan en tällä kertaa ole valmis palaamaan töihin ennen kuin yöimetykset loppuu, joten ainakaan ihan samalla mallilla ei tällä kertaa mennä. Toki voi myös olla, että seuraava lapsi on valmis lopettamaan ne aiemmin. En myöskään ole kovin innoissani omasta työstäni, joten pitää vielä sitäkin vähän työstää, että mitä haluaa elämässä tehdä 😂
 
Oon kyllä täysin eri mieltä vanhempainvapaiden jakamisesta puoleksi. Minä en ainakaan pystyisi jättää lastani niin pienenä päivittäin huoledittavaksi miehelle tai kenelläkään muulle ja edelleen olen täysin sitä mieltä, että imetyksen kannalta se ei onnistu. Meillä lapset ainakin olisivat itkeneet nälkäänsä, jos olisin ollut 8-10h poissa. Vaikka soseita ja sormiruokaa meni. Kyllä pulloakin yritettiin opettaa, eri pulloja, tekniikkaa, omaa maitoa, korviketta jne mutta kelpasi vain "aito tavara". Mies kyllä hoitaa lapset täysin, kun tarve vaatii ja ovat täysin kiintyneitä molempiin vanhempiin, mutta ei meidän perheelle sovi tuollainen malli. Ollaan myös vauvavuosina oltu ns molemmat kotona tekemässä opintoja joten hyvin tasapuolista on hoito ollut ilman että päiviä alettiin jakamaan puoleksi. Esikoinen meni 2,5v hoitoon, kun nuorempi lapsi syntyi ja nyt en aio laittaa tätä nuorempaa hoitoon vaan haluan olla kotona edelleen. Minulle tämä on tärkeämpää kuin muu.
 
Oon kyllä täysin eri mieltä vanhempainvapaiden jakamisesta puoleksi. Minä en ainakaan pystyisi jättää lastani niin pienenä päivittäin huoledittavaksi miehelle tai kenelläkään muulle ja edelleen olen täysin sitä mieltä, että imetyksen kannalta se ei onnistu. Meillä lapset ainakin olisivat itkeneet nälkäänsä, jos olisin ollut 8-10h poissa. Vaikka soseita ja sormiruokaa meni. Kyllä pulloakin yritettiin opettaa, eri pulloja, tekniikkaa, omaa maitoa, korviketta jne mutta kelpasi vain "aito tavara". Mies kyllä hoitaa lapset täysin, kun tarve vaatii ja ovat täysin kiintyneitä molempiin vanhempiin, mutta ei meidän perheelle sovi tuollainen malli. Ollaan myös vauvavuosina oltu ns molemmat kotona tekemässä opintoja joten hyvin tasapuolista on hoito ollut ilman että päiviä alettiin jakamaan puoleksi. Esikoinen meni 2,5v hoitoon, kun nuorempi lapsi syntyi ja nyt en aio laittaa tätä nuorempaa hoitoon vaan haluan olla kotona edelleen. Minulle tämä on tärkeämpää kuin muu.
Samoja ajatuksia täällä, vaikka meillä olisikin ehkä ruokailut onnistuneet ilman imetystä, ainakin keskimmäisen osalta. Eihän tätä vanhempainvapaauudistusta olla lapsen näkökulmasta tehty ollenkaan, vaan pyritään saamaan äidit takaisin töihin varhaisemmin. Jokainen perhe tietysti tekee, niin kuin heidän tilanteelleen sopii.

Meillä on ollut haastavat vauvavuodet esikoisen ja keskimmäisen kanssa alun itkuisuuden ym. haasteiden takia. Esikoinen heräilee vielä näin 4,5v:n iässäkin öisin. Keskimmäinen ei sentään enää. Kotihoidossa on pidetty esikoinen ja keskimmäinen 3v saakka ja kuopuskin olisi tarkoitus hoitaa kotona 3-vuotiaaksi. Kuopusta vielä yöimetän näin 1,5-vuotiaana, joten en edes voisi ajatella työelämää näillä unilla.

Olen myös kuullut sitä, että moni teoriassa suunnittelee palaavansa töihin varhain, mutta mieli muuttuukin, kun lapsi syntyy. Itsekin olin aikamoinen työnarkomaani, tehden töitä vapaillakin, mutta esikoisen syntymä muutti kyllä elämänkatsomusta aikalailla. Töitä ehtii tekemään, mutta varhaisia hetkiä vauvan ja taaperon kanssa ei saa takaisin. ❤️
 
Enpä muuten tiennyt, että työnantaja voi käytännössä pakottaa jäämään aikaisemmin äitiysvapaalle. Toivottavasti meillä ei ole linjattu siitä mitenkään poikkeavasti. Itse olen kahta edellistä odottaessa tosi hyvässä ja energisessä kunnossa synnytykseen asti ja lähinnä ärsytti jäädä "etukäteen" kotiin pyörimään ilman mitään järkevää tekemistä😅 Mun edelliset ovat siis syntyneet ennen nykyistä perhevapaauudistusta, jolloin oli muistaakseni "pakko" jäädä äitiysvapaalle 30 arkipäivää ennen laskettua aikaa. Nyt olisin tosi tyytyväinen, jos voisin jatkaa pitempään töissä.
Työnantajan "pakottamisen" sijaan se on ennemminkin niin, että se normaali raskausvapaa alkaa vieläkin sen 30 arkipäivää ennen laskettua aikaa, mutta työnantajan kanssa on mahdollista sopia myöhäisemmästä aloituksesta. Kelan vanhempainvapaauudistus on tuonut kaikenlaista joustoa vapaisiin, mm. yksittäisten vanhempainvapaapäivien pitämisen, mutta nämä kaikki ovat riippuvaisia siitä, miten se on mahdollista toteuttaa työnantajan näkökulmasta.
 
Joka perheessä on tietenki oma systeemi noitten vapaitten jakamisen kanssa. Mulla itellä on sama ku Tyrnimarjalla, että työt ei oikein maistu ja senki takia sitten koitan pitkittää omaa kotona oloa niin pitkään ku mahdollista. Toki vaikka palaisinkin töihin niin teen lähes pelkästään etänä töitä niin imetys ei kyllä siihen kaatuisi. Kaikilla tosiaan niin eri tilanteet.
 
Meillä tätä asiaa ei taida edes tarvita miettiä. Olen vielä opiskelija, pian pitäisi kyllä valmistua, mutta en usko että ehdin saada ennen lapsen syntymää hyväpalkkaista työtä vaan joudun varmaan tyytymään johonkin pätkätöihin. Joten tulen saamaan varmaan sitä kelan minimi tukea, joten on taloudellisesti järkevää että mies on töissä, hän kun on hyvä palkkaisessa asiantuntijatyössä. Enkä tosin uskokaan että hän edes hinkuisi jäädä kotiin.

Itsehän en haluaisi laittaa alle 1-vuotiaana tai siinä lähimainkaan lastani päiväkotiin, mutta saa nähdä miten se tulee olemaan taloudellisesti mahdollista.. Olen ollut varhaiskasvatuksessa töissä ja nähnyt kuinka raskasta se niin pienille on. Ja en sano, että kaikkialla näin. Olin itse todella isossa talossa töissä missä oli tosi isot ryhmät ja siitä muodostunut oma mielipiteeni.
 
Muokattu viimeksi:
Meillä esikoinen jäi isän kanssa kotiin ollessaan 7kk ikäinen. Koska imetys ei ollut onnistunut, niin asia oli siltä kohdin ihan fine. Sen sijaan yllätti ensimmäinen työviikko, kun vauvan kaipuu oli niiiiiiin kova, että kotiin lähdin heti kun vaan pystyin. Kyllä se sitten tasaantui ja teki hyvää niin parisuhteelle kuin lapsellekin, että isi oli kotona ja äiti sai taas "omaa aikaa" töissä. Oli tosi tärkeää myös myöhemmän työllistymisen kannalta, että palasin töihin, muuten olisi mennyt virka ohitse ja kakkosen aloitusta olisi ehkä lykätty.

Mies piti vanhempainvapaata 5kk ja esikoinen aloitti päiväkodin yksivuotiaana. Nyt keväällä oltiinkin sitten vielä 2kk rupeama kahdestaan kotona, mikä oli ihanaa, sillä uusi raskaus yllätti, noh, raskaudellaan 😅 Samalla huomasi myös miten ainakin meidän lapsi kaipasi leikkikavereita ja päiväkodin vaihtelevaa ohjelmaa, palattuaan päiväkotiin uhmaikä laantui hetkellisesti todella paljon ja nyt ollaan hyvässä balanssissa.

Nyt kuopuksen kohdalla työkuviot ovat muuttuneet, joten jään itse ensin 10kk vanhempainvapaalle ja opettajana palaan töihin kesäksi, kun kunta ei maksa sijaiselle koko lukuvuotta kuitenkaan 🙄 Miehellä ei ole hääppöisiä kesälomia ensi vuonna, joten on sitten vanhempainvapaalla, jotta päästään lomailemaan yhdessä.

Suunnitelmissa on nyt, että syksyllä kuopus menee myös vuoden ikäisenä päiväkotiin ja pääsen kans töihin. Pidetään ne miehen loput 1-2kk vapaat varalla, jos vaikka tulee taas ajankohtaiseksi pitää lasta kotona. Esim. Kaveri oli molempien lasten kanssa vanhempainvapaalla suunnitellusti pahimmat loskakelit ja miehen etätöiden salliessa lähtivät kuukaudeksi etelään 😁

Eli jokaisen kannattaa miettiä miten käyttää vanhempainvapaat niin, että koko perhe hyötyy ja räätälöidä vapaat omaan arkeen sopivaksi. (Esikoisen kohdalla toki vaikeampaa.)
 
Meillä menee jälleen niin, että minä jään kotiin kuopuksen kanssa ainakin kahdeksi toivon mukaan kolmeksi vuodeksi kotiin jo talous riittää. Meillä lapset aloitti päiväkodin kolme vuotiaana ja oli just hyvä ikä aloittaa. Aikaisemmin ei ois tullut mitään. Mies käy töissä ja hänen palkkansa pitäisi riittää elämisen perustarpeisiin ja talo-lainan maksuun, vaikka minä olen kotona.

Yövalvomisen vauvan kanssa otan minä harteilleni tällä kertaa kokonaan, sillä miehen on jaksettava käydä töissä sen lisäksi että meidän neiti herättelee todennäköisesti vauvan lisäksi.
 
Meillä tän uuden tulokkaan kanssa me ollaan ensin yhdessä kotona pari kk, kun saa ne 3vk pitää yhdessä ja sit puolisolla vielä esikoisesta jäljellä reilu kk verran vapaita. Sit mä jään lasten kanssa kotiin siihen asti, että vauva on 6kk, jonka jälkeen vaimo sitten jää vauvan kanssa kotiin ja esikoinen alottaa päikyn samalla kun mä lähden kouluun. Mä luovutan kaikki maholliset päivät vaimolle, koska se on taloudellisesti ainoa mahollisuus pärjätä mun vika opiskelu vuosi.

Kotihoidontuesta pakko mainita, että jos joudut jonkun aikaa olemaan kuitenkin kht.lla niin kannattaa tarkastaa onko sun kunnassa käytössä kuntalisä ja mihin asti sitä saa. Esim Helsingissä kht on kuntalisän kanssa melkeen yhtä paljon kun minimi vanhempainraha, mutta sitä saa vaan 6kk-1v lapsesta. Eli, esim Helsingissä kannattaa vaihtaa kotihoidontukeen siinä kohtaa, kun lapsi tulee sen 6kk ja jatkaa sitten vanhempainvapaata, kun lapsi täyttää 1v!
 
Me tehtiin viimeksi ja tehdään nytkin niin, että mies luovuttaa lähes kaikki päivänsä mulle. Kesäkuussa pidän vuosilomaa 4vk, jolloin mies on vanhempainvapaalla ja perään pitää oman kesälomansa ja mä jatkan vanhempainvapaalla. Näin saadaan oltua koko kesä yhdessä kotona lasten kanssa. Marraskuussa lähden töihin ja mies jää vauvan kanssa kotiin tammikuun alkuun saakka. 😊
 
Yritän myös aloittaa raskausvapaan mahdollisimman myöhään, eli tuolloin 14 arkipäivää ennen laskettua, koska olen hoitovapaalla 23 syntyneestä vielä tuolloin (kotihoidon tukea napsahtaa tosiaan tilille 270€/kk😂 sillä ei hirveästi juhlita). Katsotaan sopiiko se työnantajalle, jos ei niin aloitan sitten 30 arkipäivää aiemmin.

Mies varmaankin luovuttaa minulle kaikki mahdolliset päivät ja pitää sitten omansa ennen kuin muksu täyttää 2. Samoin tehtiin nyt 23 syntyneen kanssa.

Toive olisi hoitaa kotona ainakin 2-vuotiaaksi, jos rahat riittävät. Pitää vähän laskeskella vielä.😅 Toivoisin kyllä, että saataisiin venytettyä päiväkotiin menoa elokuuhun 2028 jolloin olisi lähemmäs 2,5 v. Se olisi ideaali, mutta kaipaisi ehkä jonkin keikkatyön löytymistä itselle.
 
Takaisin
Top