Miten vauva sai alkunsa?

[Vargynja]

Ei mennä nyt graafisiin yksityiskohtiin – kaikki me varmasti tiedämme suunnilleen, miten lapset yleensä saavat alkunsa. Mutta ehdittekö yrittää lasta kauan vai saiko hän alkunsa nopeasti? Seurailitko ovulaatiota? Kävittekö lapsettomuushoidoissa? Vai alkoiko raskaus kenties yllätyksenä?

Täältä löytyy tietoa siitä, milloin kannattaa harrastaa seksiä mikäli vauva on haaveissa. Onko artikkelissa sinulle tuttuja asioita yritysajalta?

 

[SuperTaateli]

Itsellisenä liikenteessä. Inseminaatio luonnolliseen kiertoon luovutetuilla siittiöillä. Irroituspiikki apuna. Toivottavasti pieni ihme pysyy mukana

 

[Lottaes]

Myö ollaan oltu ilman ehkäisyä lokakuusta 2021 saakka ja siitä asti tosiaan toivottu pienokaista tulevaksi. Hieman ollaan mahdollista ovulaatio päivää netistä löytyvillä laskureilla tarkkailtu, mutta ei sen suurempaa stressiä olla asiasta otettu. Vaikka olenkin paljon raskauteen ja raskaaksi tulemiseen liittyviä asioita halunnut tutkia ja niihin syventyä.

Miulla on hyvä tunne tästä raskaudesta! <3

 

[Sallinen]

Harkittu riski oli.

 

[Apilainen]

.

 

[Heydi]

Tämä kaveri hyppäsi kyytiin harjoituskierroksella eli ei ehditty edes yk1:een.. lopetin pillerit tammikuun lopussa ja arvelin että jokin aika menee, että toiminta on normaali. Jossain kp20 tienoilla (laskin jälkeenpäin) oli niin hirveä olo ja munasarjat soi, että tein ovistikun ja ovisplussahan se oli. Sattumalta oli talleteltu juuri dpo -1 tietämättä oviksesta. Tämä on meidän viimeinen, eli neljäs, ja deadline raskautumiselle oli kesä, koska minua odottaa leikkaus, jota eivät tee mikäli on vielä raskaustoive. Tällä kaverilla oli kiire Toivottu, mutta en ikinä uskonut että ensimmäisestä.

 

[smoothie.]

En olisi ikinä uskonut että voin sanoa jo toistamiseen, että vauva sai alkunsa hieman yllätyksenä. Me oltiin siis primääristi lapsettomia, ei yhtään plussaa melkein 2,5 vuoteen. Esikoinen saatiin onneksemme ensimmäisestä ivf-hoidosta. Synnytyksen jälkeen ei olla käytetty ehkäisyä, joten teoriassa tiedettiin kyllä että luomuraskautuminen on mahdollista, koska oltiin selittämättömästi lapsettomia. Ajateltiin että jos joku tänne maailmaan niin paljon haluaa niin sitten saa tulla. No hyvin suureksi yllätykseksi plussasin viime marraskuussa, oltiin ihan puulla päähän lyötyjä. Muutaman päivän päähän plussauksesta olin varannut ehkäisyneuvola-ajankin mutta se tietty peruttiin. Seksiäkin oli ollut about kerran todennäköisen oviksen aikaan. Kuitenkin se raskaus meni kesken jota edelsi ettei viivat vahvistuneet kunnolla ja tiputteluvuotoa oli. Noin 6+0 ultrassa todennäköinen km mutta ei voitu poissulkea kohdunulkoistakaan. Isompi vuoto alkoikin sitten melkeimpä heti ultran jälkeen. Oli kyllä surullinen siitä menetyksestä, että kerrankin kun tälläinen ihme oli annettu, se vietiinkin pois mutta tietenkin positiivista oli, että saimme tiedon että luomunakin voisimme raskautua. Olin toiveikas jos uusi raskaus alkaisikin taas luomusti mutta aika pian "luovutin" enkä jaksanut yhtään enää miettiä raskautumista jne kun sen pohtimiseen ja yrittämiseen yms oli mennyt elämässä jo satoja ellei tuhansia tunteja ihan turhaa aikaa. Tässä kierrossa oli myös yksi ainoa seksikerta todennäköisesti muutama pv ennen ovista. Tällä viikolla ajatukset alkoi taas väkisin ajautua "muka mahdolliseen raskauteen" niin ajattelin vain tehdä negatestin pois alta että vois jatkaa taas elämää. Mutta sittenhän siihen tulikin ne viivat! Olin taas ihan ett mitä ihmettä täällä tapahtuu! Nyt täytyy melkein myöntää, että jotain kropassa on täytynyt muuttua raskauden ja synnytyksen jälkeen kun nyt toistamiseen 9 kk sisään tuli plussa ja aiemmin ei tosiaan kertaakaan. Vaikkei tietenkään mitään takeita tuleeko tääkään syliin asti mutta toivon kovin Tästä tulikin nyt hieman romaani kun lähdin kirjoittamaan

 

[papupapu]

Vauva jo pari vuotta mielessä mutta olemme odottaneet sopivaa hetkeä. Valmistuimme molemmat viime vuonna ja menimme myös naimisiin. Vuodenvaihteessa päätimme jättää ehkäisyn pois ja olimme varautuneet pidempään odotukseen. Suhteellisen nopeasti tulinkin raskaaksi ja nyt siis esikoista odotamme.

 

[Momwoc]

Kolmas lapsi tulossa, ajattelin että ovulaatio olisi jo mennyt mutta näköjään ovis ollut viikkoa myöhemmin, ja osuikin romantiikat aikalailla kohdilleen! :)

 

[Alena]

Viime syksynä km ja pienokaisen hautaus marraskuussa. Kahden kaavinnan jälkeen ekat menkat vasta helmikuun alussa, jonka jälkeen saatiin lupa yrittää uudestaan. Heti tärppäs ja sitä tässä ihmetellään vieläkin.

 

[Norpsu]

Vahinko, josta tuli toivottu. Sattumalta napsahti 1. kerrasta, vaikka ei oltu suunniteltukaan vielä perheenlisäystä, mutta ovulaatio olikin aikaisemmassa, mitä yleensä

 

[lumihuurre]

Meillä hoitoalkuinen esikoinen 7/21, ja toivottiin suht. pienellä ikäerolla pikkusisarusta. Jätettiin tammikuussa ehkäisy pois, kun arveltiin että luomuna olisi hankalaa raskautua mutta että kokeillaan nyt. Ja sitten tärppäsikin heti tokasta kierrosta!

 

[Webasto]

Meillä ensimmäinen lapsi kyseessä. Jätettiin ehkäisy pois lokakuussa 2021 ja siitä asti olen tikutellut ovulaatiota ja toivonut parasta. Olin kyllä yllättynyt kun tein plussatestin viime lauantaina, koska olin varma että jotenkin oireilisin ja "tietäisin" millon on tärpännyt. Tein testin lähinnä siksi että saisin mielenrauhan ja pystyisin orientoitumaan taas uuteen yritykseen mutta plussahan sieltä pätkähti. Nyt tuntuu hassulta, miten turhautunut olen ollut tässä muutaman kuukauden aikana, koska aika onnekkaita ollaan että tärppäsi näinkin nopeasti. Nyt toivotaan vaan että kaikki sujuisi hyvin ja päästäisiin kertomaan ilouutisia läheisille

 

[_hannah_]

Tämä on meidän perheen toinen lapsi. Pitkään pohdittiin toiselle kierrokselle lähtöä, ja tammikuussa sitten päätettiin antaa mahdollisuus vauvalle tulla, jos on tullakseen. Noh, hän oli ilmeisesti sitä mieltä, että on tätä asiaa jo riittävän kauan pohdittu ja pyöritelty...Ensimmäisestä kierrosta kun tärppäsi. Olo on äärimmäisen kiitollinen, joskin hieman yllätetty, sillä olin ajatuksissani varautunut pitkäänkin yritykseen. Toivottavasti kaikki menee hyvin ja pieni pysyy kyydissä

 

[Laurenski]

Me ollaan oltu ilman ehkäisyä yli kaksi vuotta, ja kun mitään ei kuulunut aikoihin, hyväksyttiin "fakta", ettei meille taida lapsia siunaantua. No sitten tuossa loppuvuodesta pärähtikin plussa tikkuun ja pyörähti maailma ja ajatukset kummallakin tyystin ympäri. Se valitettavasti sitten kuitenkin päättyi keskeytyneeseen keskenmenoon tammikuussa, mutta sen jälkeen en enää pystynyt suhtautua lapsiasiaan rauhallisesti ja "välinpitämättömästi".
Alkoi siis armoton aamulämpöjen mittailu ja oviksen tikuttelu. Nyt tuossa pari päivää sitten plussasin uudestaan. Heti ensimmäinen oikea kierto keskenmenon jälkeen, jälkivuotokierrossa ei napannut. En pysty uskomaan tätä.... Mulla toki elämän varrelle mahtuu keskenmenoja yhteensä 3kpl, eikä ole yhtään lasta, joten oon henkisesti hieman varautunut siihen, että historia toistaa itseään. Toivottavasti kuitenkaan ei.

 

[Dreamer86]

Meillä on kestäny jokaisen odotuksen alkaminen pitkään, yli vuosi ennen 7/15 esikoista. Ei ollu mitään ehkäisyjä vuosiin käytössä, ilmeisesti molempien stressaavat työt ja univaje ym. piti huolen siitä, halusi tai ei. Sit 7/20 todettiin kkm, pitkään toivotun pikkusisaruksen odotuksessa. Ja sen jälkeen pitkä hiljaisuus. Nyt on ollu sairauslomia, töiden uudelleen järjestelyjä ja uupumuksesta toipumista niin sitten ehkä se mahdollisti tämän että nyt monen pettymyksen kuukauden jälkeen vihdoin tuli positiivinen testi Varovaisen optimistisella mielellä ollaan

 

[Laurenski]

Meillä on kestäny jokaisen odotuksen alkaminen pitkään, yli vuosi ennen 7/15 esikoista. Ei ollu mitään ehkäisyjä vuosiin käytössä, ilmeisesti molempien stressaavat työt ja univaje ym. piti huolen siitä, halusi tai ei. Sit 7/20 todettiin kkm, pitkään toivotun pikkusisaruksen odotuksessa. Ja sen jälkeen pitkä hiljaisuus. Nyt on ollu sairauslomia, töiden uudelleen järjestelyjä ja uupumuksesta toipumista niin sitten ehkä se mahdollisti tämän että nyt monen pettymyksen kuukauden jälkeen vihdoin tuli positiivinen testi Varovaisen optimistisella mielellä ollaan

Varovaista optimismia alkanut nousemaan täälläkin.. toivotaan parasta

 

[macudavauva]

Esikoista odotettiin kolme vuotta, ennen kuin tärppäsi, luomuna kyllä, tutkimuksiin oltiin vasta menossa. Mä sain tuolloin kilpparin vajaatoimintaan lääkityksen ja ene-dieetillä pudotin painoa, sen jälkeen tärppäsi.

Kuopus sai koko ajan tulla kun on tullakseen ja yllättäen tulikin suht nopeasti, heillä on aika lailla tasan 2v. ikäeroa.

Tämä marraskuinen ei ollut ajatuksissa. Kolmannesta kyllä puhuttu aiemmin paljonkin, mutta mä oon nyt ollut jo vähän sitä mieltä, että nyt kun elämä on helpottanut niin paljon, niin ei musta oo lähtee enää alusta. Kuitenkin nyt vaikka todennäköisyydet hedelmöittymiselle ei oo kauhean korkeat (ehkäisyä ei oo missään vaiheessa ollut) hän päätti hypätä matkaan ja molemmat meistä on aika onnellisia tilanteesta kyllä. Jännä kuinka nopeasti voi rakastua pieneen, vaikkei ole kuin kaksi viivaa tikussa ja paha olo kertomassa siitä, että jotain toivottavasti on meneillään. Kyllä hän on odotettu, vaikka aikamoinen yllätys olikin.

 

[Hille]

Esikoisen syntymän jälkeen olin kaksi vuotta sitä mieltä, että en enää toista lasta halua. Syksyllä kuitenkin aloin toivoa leikkikaveria esikoiselle, jätettiin ehkäisy ja helmikuussa plussasin.

Aika sais mennä nyt nopsaa, en haluais ollenkaan olla raskaana

 

[Mamma72017]

Meidän ainut ehkäisy vuodesta 2016 on ollut keskeytetty yhdyntä ja se on toiminut hyvin.
Esikoinen sai alkunsa 10/16 viidennestä yrityskierrosta, välissä km ja kuopus sai alkunsa kolmannesta yrityskierrosta, nyt on menty ilman keskeytystä muutama kierto, en oo laskenut niin tarkkaan millon aloitettiin :D