Raskaaksi 2020

Jospa huomenna vahvempi tai illalla. En mä oo näihinkään turhaa viivan paikkaa saanut

Tää hiton ainainen tiputtelu vaan vie iloa pois :banghead: Hilloan noita mun digejä ja toiveissa päästä ilman niagaraa ens viikon perjantaihin niin ei tarttis sitten enää viivoja tihrustella vaan voisi uhrata yhden ja saada selkeän vastauksen :nailbiting:
 
Mä en tiedä miksi olen niin pessimisti tän asian suhteen...
Tein äsken testin ja viiva oli todella haalea, mutta tottakai se on kun laimea päiväpissa.
Sama oli esikoisesta koska mulla jostain syystä aamulla tulee paras viiva, vaikka monilla tuntuu olevan toisinpäin.
Itekkin aina sanon muille, että se voi olla välillä haaleampi, mutta kun sattuu omalle kohdalle niin heti epäilee.:hilarious:
Olen ikuinen optimisti, mutta nyt en haluais taas pudota korkeelta. :Heartred:sad010

Kemialliset on inhottavia ja masentavia kun niitä on monta, enkä halua enää yhtäkään.
 
Nyt aamusta on ollut pientä kramppailua ja vihlontaa toisella puolella alavatsaa. Ihan semmoista menkkakramppailua. :stop: Eiköhän se vuoto ala päin seuraavan päivän aikana. Flo ennustaa vasta torstaille menkkoja.
 
Oi, vahvistumisia Pingviiniemo ja Reggie! :smiley-bounce016


Näin viime yönä unta että tein neljä testiä yhteen menoon, kun en meinannut uskoa että plussa oli. Täytyihän sitä nyt sitten aamulla testata, mutta mielestäni viivanpaikkaa vain näytti. :grin Jos sitä nyt vielä malttaisi muutaman päivän olla testailematta. :angelic:
 
@Pingviiniemo ja @Reggie viivojen vahvistumista:Heartbigred

Täällä dpo 9 ja huomenna houkuttais niin kovin testata. Nyt on ainakin luteliaali jo päivän pidempi kuin viime kierrossa. Kosteaa on ja tissit edelleen arat. Ja aamulämmöt näyttää omaan silmään mielenkiintoista käyrää. Koitan kuitenkin olla innostumatta liikoja...
 

Liitteet

  • 8120C10B-B5E4-483B-A265-F9547E4F49B8.png
    8120C10B-B5E4-483B-A265-F9547E4F49B8.png
    55.1 KB · Katsottu: 137
Mä en tiedä miksi olen niin pessimisti tän asian suhteen...
Tein äsken testin ja viiva oli todella haalea, mutta tottakai se on kun laimea päiväpissa.
Sama oli esikoisesta koska mulla jostain syystä aamulla tulee paras viiva, vaikka monilla tuntuu olevan toisinpäin.
Itekkin aina sanon muille, että se voi olla välillä haaleampi, mutta kun sattuu omalle kohdalle niin heti epäilee.:hilarious:
Olen ikuinen optimisti, mutta nyt en haluais taas pudota korkeelta. :Heartred:sad010

Kemialliset on inhottavia ja masentavia kun niitä on monta, enkä halua enää yhtäkään.
Aivan samat fiilikset. Pelottaa, että viiva ei lähde vahvistumaan ja pelottaa myös, että jos vahvistuukin ja tulee taas keskenmeno.

Oon ravannut tänään pissillä jatkuvasti, tunti sitten kävin viimeksi ja taas pitäisi mennä. Koita tässä nyt pidätellä edes pari h että voisi tehdä uuden testin...

Pahoinvointi on ihan eri luokkaa kuin aiemmin, lähin salille, enkä tehnyt kuin kevyttä pumppausta niin piti lopettaa kesken. Kävin yökkäilemässä vessassa, ei tullut oksennus, mutta vatsahapon maku nousi suuhun.
 
Aivan samat fiilikset. Pelottaa, että viiva ei lähde vahvistumaan ja pelottaa myös, että jos vahvistuukin ja tulee taas keskenmeno.

Oon ravannut tänään pissillä jatkuvasti, tunti sitten kävin viimeksi ja taas pitäisi mennä. Koita tässä nyt pidätellä edes pari h että voisi tehdä uuden testin...

Pahoinvointi on ihan eri luokkaa kuin aiemmin, lähin salille, enkä tehnyt kuin kevyttä pumppausta niin piti lopettaa kesken. Kävin yökkäilemässä vessassa, ei tullut oksennus, mutta vatsahapon maku nousi suuhun.
Itsellä pyörii mielessä, et mahtaako tulla ees sitä haaleet vivaa. Ja sit pääsee sen jälkee jännää jos tulee, et lähteekö vahvistuu:hilarious: just eilen kaverinkaa puhuin et on kaikki lapsiin liittyvä yhtä jännäämistä. Ensin saa jännätä raskautuuko sitä, sitten että jatkuuko raskaus, sitten miten synnytys sujuu ja tuleeko terve lapsi. Ja sit koko sen lapsen elämän
 
Itsellä pyörii mielessä, et mahtaako tulla ees sitä haaleet vivaa. Ja sit pääsee sen jälkee jännää jos tulee, et lähteekö vahvistuu:hilarious: just eilen kaverinkaa puhuin et on kaikki lapsiin liittyvä yhtä jännäämistä. Ensin saa jännätä raskautuuko sitä, sitten että jatkuuko raskaus, sitten miten synnytys sujuu ja tuleeko terve lapsi. Ja sit koko sen lapsen elämän
Juuri tämä. Mulla oikeestaan helpotti pelot vasta, kun pääsin synnyttämään kun tiesin että nyt se tulee ulos.

Noh... Sen jälkeen pelotti, että vauvalta loppuu hengitys ja yön aikana heräili aina tarkistamaan hengittääkö pieni.

Ei ne pelot oikeastaan häivä, niiden kanssa vaan oppii elämään. :happy:
 
Juuri tämä. Mulla oikeestaan helpotti pelot vasta, kun pääsin synnyttämään kun tiesin että nyt se tulee ulos.

Noh... Sen jälkeen pelotti, että vauvalta loppuu hengitys ja yön aikana heräili aina tarkistamaan hengittääkö pieni.

Ei ne pelot oikeastaan häivä, niiden kanssa vaan oppii elämään. :happy:


Yhdyn tähän.
 
Apteekin herkkä, ehkä 1,5h pifätyksellä. En vaan voinu pidätellä kauempaa, kun järkyttävä pissihätä koko ajan. Mies jo sano, että suotta testaat kun ihan selvä homma :laughing002

Haalee viiva tuli siis tähänkin. Se viiva on tuossa reunemmassa, tässä testissä on ne kaksi erillistä ikkunaa.
 

Liitteet

  • Snapchat-1004773216.jpg
    Snapchat-1004773216.jpg
    6.1 KB · Katsottu: 209
Apteekin herkkä, ehkä 1,5h pifätyksellä. En vaan voinu pidätellä kauempaa, kun järkyttävä pissihätä koko ajan. Mies jo sano, että suotta testaat kun ihan selvä homma :laughing002

Haalee viiva tuli siis tähänkin. Se viiva on tuossa reunemmassa, tässä testissä on ne kaksi erillistä ikkunaa.

:gen014 noni. Nyt vain odottelua että alkaa tummumaan!
Ihan luotettavaksi tämän testin lasken. Kemiaallinen kun mulle viimeksi tuli niin tällä katsoin kk aikaan joko olisi haamu hävinnyt ja niin oli. :happy: eli näyttää kyllä oikein
 
:gen014 noni. Nyt vain odottelua että alkaa tummumaan!
Ihan luotettavaksi tämän testin lasken. Kemiaallinen kun mulle viimeksi tuli niin tällä katsoin kk aikaan joko olisi haamu hävinnyt ja niin oli. :happy: eli näyttää kyllä oikein
Joo :smiley-bounce013 just sanoin miehellekin että ei kai näin moni testi voi väärin näyttää, että kai siellä nyt edes jotain yrittää tapahtua :love7
 
Täällä vielä menkat jatkuu. Migreeni tuli ja meni, vielä vähän päätä jomottelee. Nää pari päivää ollut taas aivan turha olo, just sellanen et mikään ei kiinnosta eikä mitään huvita tehdä.

Mulla noussut nyt painokin sellaisen 6 tai 7kg näiden lääkkeiden takia ja myös sen takia, kun syön nyt vähän vapaammin. Lähtöpaino oli siis 60kg, enkä ole kuin 163,5 cm pitkä niin olen saanut tuon painoni nyt stressin aiheeksi.
Tiedän, ei olisi syytä tuijotella mitään bmi-käyriä, varsinkin kun olen vasta toipumassa ylikunnosta, stressistä, iho-ongelmista ja keskenmenosta, mutta väistämättä se pakkomielle siihen liikuntaan ja ruokavalion tarkkailuun nousee taas pintaan. :sorry:

Mun pitäisi ajatella enemmän niin, ettei painolla ole väliä, jos olo on parempi, mutta se on silti vaikeaa. Joku osa sisältäni sanoo minua ikuiseksi läskiksi, vaikkei siihen olisi syytä. Mieskin sanoi, että olen lihonut ja paino noussut, mutta että se on vaan hyvä asia. Kuulemma tissit on kasvaneet paremmiksi :hilarious: Olen saanut kasvoille väriä ja en näytä enää elävältä kuolleelta. Kehossa on nyt sitä rasvakudosta, jota tarvitaan hormonitoimintaan. Siltikin mietin vain, että pitäisi laihduttaa. :sad001
Onko kellään samanlaisia ajatuksia ollut, miten olette ylittäneet ne? Mun taustoilla oikeesti laihdutus on huonoin idea, jonka itselleni voin keksiä ja liikunnan määränkin pitää tällä hetkellä olla tosi pientä, jotta se palauttaa eikä rasita.
Huomenna aattelin lähteä kevyesti pyöräilemään, juokseminen kolkuttaa mielessä, mutta en lähde, koska tiedän, etten pysyisi kohtuudessa ja tulisi vaan huono olo.

Jospa tää tästä. Tsemppiä kaikille omiin tilanteisiin, toivotaan että plussat vahvistuu :Heartred
 
Vähän samanlaisia tuntemuksia sun kanssa. Mä olen aaaaina taistellut painoni kanssa, vaikka norm. mitoissa menen. Nuorempana sairastin jonkin asteen syömishäiriön ja silloin peilistä näin vain valaan. Todellisuudessa erittäin laiha! Myös salijutut meni yli tuohon aikaa. 6x/vkossa salia ja helkutin tarkka olin mitä söin...
Nyt olen kai mitoiltani 63kg 163cm? Ja edelleen välillä kova itse kritiikki nostaa päätään.. Ennen esikoista laihdutin tuohon 63kg ja niin ylpiä olin itsestäni. En ymmärrä mikä nyt kropassa vikana kun samaan painoon olen jo päässyt takaisin. 60kg olen pitänyt itselleni tavoitteena että joskus painan, mutta näinkin on hyvä.
 
Täytyy päästä purkamaan taas. Juttelin kaverin kanssa ja meni taas kyllä niin fiilis. Tiedän, että noi mun hailurat on olemattomia, mutta silti.... Hekin yrittää siis lasta, joten ymmärrän turhautumisen mutta anyways, käytiin seuraava keskustelu:
Minä: jokohan sitä vähän uskaltaisi innostua ihan vähän.
Kaveri: mä en ainakaan uskalla innostua ennen ekaa ultraa, jos joskus plussaan.
Minä: Joo en minäkään täysin uskalla ennen ultraa, varsinkin kun on niitä keskenmenoja useampi. Mutta ajattelin, että parempi yrittää iloita, jos kaikki meniskin hyvin.
Kaveri: No me ollaan kuitenki yritetty jo pitkään ilman yhtään plussaa.

Keskustelu jäi siihen. Kyllä tiedän miten paljon se keljuttaa, välillä tuntuu, että kaikki ympärillä plussaa ja saa vauvoja ja ite vain tahkoo samassa tilanteessa. Mutta silti, en kertaakaan oo toisen iloon vastannut omalla synkistelyllä. Tahdon, että kaveri voi omaa turhautumista minulle purkaa ja toisinpäin, mutta siihen on oma aikansa. Ja en itse ainakaan koe oloani yhtään sen onnekkaammaksi vaikka plussia matkalle mahtuu, niistä ei kuitenkaan oo yhtään vauvaa syntynyt.

Paras kaverikin sanoi, kun laitoin haaleasta viivasta kuvan, että älä suotta innostu liikaa, ettei sitten tule suru. Ymmärrän, että hänkin yrittää suojella, mutta kyllä se paskalle tuntuu, että läheisetkin ajattelee, että ei siitäkään viivasta vauvaa tule.
 
Takaisin
Top