Olen paska äiti :( (unettomuus, ruokavalio,raskausdiabetes)

collecta

Vasta-alkaja
Halusin vaan jonnekin purkautua.
Olen kärsinyt pari viikkoa uniongelmista, saatan pahimmillaan herätä aamuyöstä kolmen aikaa ja sen jälkeen en nuku ollenkaan. Päivisin väsyttää ja hiilarit himottaa.
Tunnen olevani huono äiti syntyvälle vauvalle, sillä en pysty noudattamaan täydellisen terveellistä raskausdiabetes-ruokavaliota. Viime aikoina olen syönyt melkein päivittäin jotain hyvää (ison satsin, esimerkiksi keksipötkylän ja suklaata). En vain pysty vastustamaan väsymyksen aiheuttamaan halua. Epäterveellisesti syöminen ahdistaa ja ahdistukseen pitää välillä ottaa herkkua, että ahdistus helpottaisi. Herkkujen aiheuttama korkea verensokeri väsyttää entisestään ja tekee pahan ja höhlän olon. Onneksi syön 4-6 fiksua ateriaa päivässä ja runsaasti kasvikunnantuotteita, se osuus on kunnossa.
Neuvolassa vaan neuvotaan tiukentamaan ruokavaliota ja vähentämään energiansaantia. Paino on tähän asti noussut hyvin maltillisesti. Nyt paino on kääntynty nousuun liiallisen energiansaannin =herkuttelun takia. Unettomuuteen saisi jonottamalla keskusteluapua, mutta unilääkkeitä määrätään tosi harvoin raskausaikana. En haluaisi aloittaa uutta hoitosuhdetta, sillä olen muutamat keskusteluterapiat käynyt läpi ja niissä on takerruttu aina samoihin asioihin. Tunnesyömiseen niistä ei juurikaan ole ollut apua, koska psykologilla/psykiatrilla/psyksairaanhoitajalla ei ole ollut kokemusta syömishäiriöiden hoidosta. Parin vuoden psykoterapiasta oli hyötyä, mutta hoitosuhde on nyt päättynyt enkä voi enää saada kelan tukea siihen (enkä voi maksaa 80 euroa kerrasta...) Viime raskaus oli henkisesti hankala, mutta mieliala parani pian synnytyksen jälkeen eli raskaushormonit eivät tee minulle hyvää. Viime raskaudessa kokeilin jopa masennuslääkettä, mutta ei se oikein auttanut ja siksi lääkitys lopetettiin.
En tiedä, mitä pitäisi tehdä! Omin voimin en pysty ruokavaliota ja liikuntaohjetta noudattamaan, mutta noudattamatta jättäminen voi paisuttaa vauvan suureksi. Neuvolassa pelotellaan, että vauva voi kasvaa isoksi ja synnytys olla vaikea, jos herkuttelen liikaa. Tuntuu, että muut radiäidit on superäitejä, jotka vaan laihtuu raskauden aikana ja syö 100% oikein ja olen ainoa tämmöinen paska äiti.
En pääse mihinkään tarkempaan seurantaan tai neuvontaan radin ja ruokavalion esimerkiksi äitiyspolille, koska verensokeriarvot pysyvät suunnilleen viitearvoissa, eikä ylityksiä tule liian usein. Lääkitys hillitsisi vauvan kasvua, mutta lääkitystä ei saa, mikäli ylityksiä ei ole usein. Ravitsemusterapiaan ei pääse, ellei ole vaikea insuliinihoitoinen radi. Seuraava neuvola on kuukauden päästä, mikäli seurannassa ei tule liikaa ylityksiä.
Tekisi mieli heittää hanskat tiskiin ja unohtaa koko radi, mutta en halua tehdä pahaa vauvalle ja lihota itse:'(
 
I feel you! Mulla on radi, tosin tablettihoitoinen. Ruokavalion noudattamatta jättäminen tulee ennemmin tai myöhemmin aiheuttamaan niitä ylityksiä ja niistähän sitten toki seuraa lääkitys. Joten sinänsä ei ole huolta ylisuuresta vauvasta. Siihen onko "tahallinen" lääkityksen hommaaminen järkevää vai ei, en ota kantaa. Mutta paskamutsifiiliksen jään kanssasi! Mun pahe on tupakka! Ja varmasti sata kertaa pahempi synti ku syöminen... On vaan niin helvetin vaikeeta olla polttamatta kun on körsännyt melkein 30 vuotta elämästään. Syyllisyys ja tuska on jotain ihan kamalaa.... Olen siis selkärangaton huono äiti... :sad001
 
Toi polttaminen on paha! Mutta sen lopettaminen on tosi vaikeaa, vaikka olisi motivaatiotakin. Onneksi en ole koskaan polttanut, niin ei tarvitse siitäkin nyt luopua.
Kyllä haluaisin pysyä dieetissä, mutta se on vaan niin hirmuisen vaikeaa! Raskauksien välillä mun oli helppo olla herkuttelematta paljon, sillä silloin se oli täysin oma valinta, eikä syömisestä tullut huono omatunto. Nyt on vaikeampaa.
En haluaisi lääkitystä, mutta toisaalta se tasoittaisi ruokavalion vaikutusta. Toistaiseksi ylityksiä ei ole tullut paljoa, sillä aterian jälkeisiä mittaan vaan kerran viikossa, eikä herkut välttämättä nosta kuin 7.7 tai 7.8 sokerit. Iltaherkuttelu saattaa kyllä nostaa paastot rajalle, mutta harvemmin 5.5 tai yli. Parilla viime kerralla neuvolassa pissassa on ollut sokeria ja ensi viikolla mittailen niitä kotona. Jos usein on sokerit plussalla, niin johonkin toimenpiteisiin ryhdytään, ehkäpä lähete polille.

Harkitsen kokeilevani sitä fitmama-dieettiä, sillä nälkä pysyy poissa ja sitä noudattaessa herkkuaj ol helpompi välttää (koska oli dieetti). Kokeilin sitä siis raskauksien välissä.
 
Tiedäthän sä, että se 7.8 ja 5.5 ovat jo arvon ylityksiä? Radissa arvojen pitää olla -alle- niiden, neuvolantäti merkkaa nuo punakynä sauhuten.. kotimittauksissa saa olla koko sen 6 päivän aikana 1 ylitys, neljästä joutuu tai pääsee äitipolille. Se on vaikeaa tämä syntisten elämä...
 
En kärsi (ainakan vielä) radista, ylipainoa on ihan reippaasti (sairaalloisen lihava) joten riskit on olemassa ja uskon olevani semmoinen herkkuarse, että jos loppuvaiheessa se todetaan niin erittäin hankala saada ruokavaliota muutettua ja varmasti tule herkuteltua.
En osaa muuta sanoa kuin että seuraavan kerran kun iskee syyllisyys, niin muista että niinkuin se melatoniini mainoskin sanoo, joskus valvoessa kärpäsestä tulee härkänen :Heartred
Ja se härkänen sitten lisää sitä herkuttelun tarvetta ja huonoa oloa...

Alkuraskaudesta itsellä oli unettomuutta ja voi mahoton kun oli lähellä, että pakkaan rinkkaan tavarat ja lähden yksin erakoitumaan johonkin mökkiin, sitten jossakin vaiheessa ilmoitan vain perheelle, että vauva synty jne. - oikeastaan ihan unelmoin tästä. Tuntu siltä, että pitää päästä pois kaikesta ja sais olla vaan omassa kuplassa.
Sitten kun uni alkoi maistumaan taas ja ei ollu koko yötä aikaa vatvoa kaikkea, nuokin ajatukset hävisi.

Vaikka et siis unta saa, niin yritä itselles järkeistää, että A, tästä suurinosa johtuu siitä että et nuku, B, ei ole enää paljoa jäljellä sinniteltävänä :happy:, C, kaikki menee hyvin, D, jo se että huolehdit, kertoo että välität ja se välittäminen ja rakastaminen on lapselle tärkeintä :Heartred
 
Toi tupakointi on kyl paha! Tiedän, mä lopetin samoihin aikoihin ku raskauduin, ku olin ihan varma et mun edellinen raskaus oli tuulimuna siks ku poltin (tuskin, mut helpompi syyttää itseä)! Mä olin just sillon kaks viikkoo lomalla töistä ja päätin et nyt lopetan, eikä todellakaan ollu helppoa! Onneks sit raskauduin siellä reissussa ja kärsin aluks niin pahasta pahoinvoinnista, etten olis edes pystynyt polttamaan, se oli varmaan mun pelastus, et oikeesti pääsin irti röökistä. Mut ihan sairasta miten koukuttavaa se on. Nään (nykyään en enää niin usein) unta siitä että poltan ja siinä unessa saan siitä aina ihan mieletöntä mielihyvää. Onneks kumminkaan hereillä ei silti tee enää mieli tupakkaa. Btw, kannattaa lukea kirja stumppaa tähän. Mä en itse lopettanut heti sen kirjan luettuani, mut kyl mä luulen et se kuitenki autto aivopesemään oman ajatusmaailman lopettamiselle alttiimmaks.
 
Herkuttelu on muuten sinänsä jännä juttu raskauden aikaan. Itse uskon siihen että jos olet herkutellut ennen raskauttakin paljon ei sen pitäisi olla niin paha raskaudenkaan aikaan koska sun oma kroppas on tottunut siihen ja käsittelee esim sokerin eri tavalla kuin sellaisella joka herkuttelee vaikka kerran kuukaudessa tai harvemmin.
Ystäväni, joka aina ollut ylipainoinen ja kova herkuttelemaan, sai aikanaan noottia raskauden aikaan herkuttelusta. Hän itse totesi että "en varmaan luovu karkista!" Ja vaikka söi ainakin pussillisen karkkia joka päivä oli sokeri ja muut veriarvot täysin ihanteelliset. TOSIN saattaa olla että tuon herkuttelun vuoksi lapsella on kehitysviivästymää ja hieman turhankin "energinen" tapaus. Tämä ei toki välttämättä ole raskausajan herkuttelusta johtuvaa kun syövät muutenkin kotona karkkia, jätskiä, sipsejä, pitsaa yms jatkuvasti...
mutta siis tavallaan tähän liittyen palaan omaan raskauteeni :D salmiakki kun olisi kielletty kokonaan nykyään raskauden aikana. Olen ihan pikkasesta asti rakastanut lakritsia ja salmiakkia ja niitä usein syönkin. Tiedä sitten johtuuko salmiakin himoni siitä että on aina ollut hieman matala verenpaine. Mutta juuri tämän verenpaineenkin vuoksi syön edelleen hieman salmiakkia. En tietenkään suuria määriä, mutta vähän melkein päivittäin. Alkuun jätin kokonaan pois ja olo oli kamala ja huimasi jatkuvasti, töissäkin sai nojailla polviin vähän väliä. Rupesin sitten imeskelemään vähän salmiakkia niin OHO kun olo parani. Edes neuvolassa, ollessani ilman, kun verenpaineeni oli 95/57 ei annettu edes pieneen määrään lupaa. Sen jälkeen kun aloitin salmiakkia vähän syömään on verenpaine ollut täysin ihannelukemissa. En kyllä neukkistädille ihan kettuillaksenikaan maininnut asiasta että voisko salmiakilla olla tekemistä asian kanssa.

Että ei kai sitä ihan kirjan mukaan tarvitse alkaa elämään jos on aina elänyt toisin. Johan se kroppa menee shokkiin siitäkin jos yhtäkkiä ei joisikaan sitä kupillista kahvia aamulla tai saisi sitä sokeriannosta mihin on tottunut. Tokihan sitä tottuu aikanaan mihin tahansa, mutta toivottavasti joku edes ymmärtää mitä tarkoitan :D

Jäätävä romaani tuli näköjään kirjotettua xD
 
Toi tupakointi on kyl paha! Tiedän, mä lopetin samoihin aikoihin ku raskauduin, ku olin ihan varma et mun edellinen raskaus oli tuulimuna siks ku poltin (tuskin, mut helpompi syyttää itseä)! Mä olin just sillon kaks viikkoo lomalla töistä ja päätin et nyt lopetan, eikä todellakaan ollu helppoa! Onneks sit raskauduin siellä reissussa ja kärsin aluks niin pahasta pahoinvoinnista, etten olis edes pystynyt polttamaan, se oli varmaan mun pelastus, et oikeesti pääsin irti röökistä. Mut ihan sairasta miten koukuttavaa se on. Nään (nykyään en enää niin usein) unta siitä että poltan ja siinä unessa saan siitä aina ihan mieletöntä mielihyvää. Onneks kumminkaan hereillä ei silti tee enää mieli tupakkaa. Btw, kannattaa lukea kirja stumppaa tähän. Mä en itse lopettanut heti sen kirjan luettuani, mut kyl mä luulen et se kuitenki autto aivopesemään oman ajatusmaailman lopettamiselle alttiimmaks.

Mä lopetin esikoista odottaessani. Oli tosi vaikeeta, ja viimeset savut taisin ottaa viikoilla 17. Mutta sit mä sain itteni psyykattua niin täydellisesti, että edelleenkin jos unissani poltan tupakkaa, mulla on herätessä siitä hirveä morkkis (ja myös siinä unessa). Ja esikoinen on kumminkin nyt jo 7v.

Sirpaleina eihän se Evirakaan kokonaan kieltänyt salmiakin käyttöä. Sitä ei vain enää suositella käytettäväksi, mutta pieni määrä silloin tällöin ei ole pahaksi. Ja se lukee siellä sivuilla itsessäänkin. Neuvolassa ei saa suositella enää salmiakkia alhasiin verenpaineisiin, mutta ei ne kyllä saa sitä täysin kieltääkään. Tää on taas sitä, että miten kukin asian tulkitsee :) Mäki oon syöny salmiakkia, tosin musta se on nyt aiheuttanut jonku oudon jälkimaun, niin aika vähälle syönti jäänyt :sad001

"Lakritsi- ja salmiakkimakeiset sisältävät glysyrritsiiniä, jonka turvallisesta käyt- tömäärästä ei ole tietoa. Korkea glys- yrritsiinipitoisuus nostaa verenpainet- ta, lisää turvotusta ja voi aiheuttaa keskenmenovaaran ja on mahdollises- ti yhteydessä lapsen kehityshäiriöihin. Pienet annokset (esimerkiksi annos lakritsijäätelöä tai muutama makeinen) eivät ole haitallisia." Kopsasin ton sieltä Eviran taulukosta :)
 
Mä lopetin kanssa esikoista odottaessa (rv13 muistaakseni) mutta sitte ratkesin kun tyttö oli 2kk imetyspettymyksen takia. Nyt lopetin heti plussaan. Että ihan yhtä paska äiti täälläkin! :) Mulle tuli hirvee ahdistus imetyksestä. Se kun loppu (ei kylläkää omasta tahdosta) ja imetyshormoonit poistu tunsin kyllä itteni tavalliseksi ekaa kertaa sen jälkee ku olin tullu raskaaksi.
Ja mäkin oon syöny salmiakkia sen mitä oon tässä radin aikana uskaltanu karkkia syödä. :)
 
Hmmm.. meillä neuvolassa annettiin heti joku eviran sivulta tulostettu lappu missä luki ettei suositella salmiakin/lakritsin käyttöä ollenkaan ja neukkistäti oli hyvin tiukka asian suhteen. Koitin siihenkin vedota että joskus on kai suositus ollut max 40grammaa päivässä, mut ei kuukemma yhtään :dead: nää on näitä :cat:
 
Takaisin
Top