Raskausoireet

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja M&S
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Minä kun luulin, että jossaki vaiheessa tästä raskaudesta saisi oikeasti nauttia. Mutta luulin väärin. Alkuajan pahoinvoinnin, sen jälkeisten liitoskipujen ja selkävaivojen jälkeen vielä kehtasi sappikivet löytyä. Puolentoista viikon aikana neljä yötä vietetty keskussairaalassa rajujen kohtauksien vuoksi joista viimeisin kohtaus tulehdutti myös sappirakon. Kädet on mustana ko niin paljon otettu verikokeita ja kanyylin paikkaa jouduttu vaihtamaan, kun menee nopeasti tukkoon. Antibioottia mennyt suonensisäisesti ja suun kautta, kipulääkitty paljon (!!) (edellinen kohtaus kesti 11 tuntia!

Leikkauspöytä odottaa imetyksen loputtua tai jos kohtaukset ei pysy kurissa niin sitten käynnistellään aiemmin ja leikataan sappirakko pois. Sappiruokavaliota oon noudattanu, mutta siitäkin huolimatta kohtauksia tulee ja kun on vaikee sanoa mikä niitä aiheuttaa loppujen lopuksi.

Kohtauslääkkeenä on kotona Panadol ja Litalgin ja jos näistä ei apua -> lanssi paikalle ja Oxynormia ja heti sairaalaan :/

Alkanut nyt sitte paikat pehmenemään ja kohdunkaula lyhentynyt hieman. Nyt rv 29+6. Jatkuva peleko p*rseessä, että millon tulee uusi kohtaus.

Mutta jos jotain hyvää tästä kaikesta täytyy etsiä, niin oonpahan päässyt vauvaa kurkkailemaan useasti ja sillä on ollut koko ajan kaikki loistavasti, painoa reilu 1400g ja aika estottomasti vehkeitään esittelee ultrassa ♡
 
Auts, kuulostaa kyllä pahalta! Ajattelin tulla päivittämään että jäin taas sairaslomalle selkäkivuista mutta alkaa lähinnä nolottamaan tuollaisen rinnalla.. Tosin en tätäkään kenellekään toivoisi.

Jännä juttu kyllä, että missä vaiheessa siitä raskaudesta tulee ihanaa. Ehkä aika (ja hormonit) kultaa muistot ja kaikki vaan luulee että se on elämän ihaninta aikaa.. Totuus tuntuu ainakin monella olevan ihan jotain muuta
 
Oon tullut siihen tulokseen, että "aika kultaa muistot" nimenomaan raskauden ajalta. Edellisen synnytyksen ns tuskat mielestäni kyllä muistan totuudenmukaisena. Mutta ei kai kukaan tähän raskaanaolemisen hommaan rupeis toistamiseen, jos kaikki vaivat jäis mieleen eikä lapsen saamisen ihanuus veis muistia... Tai olis ihmiskunta aika pulassa ollu lisääntymisen suhteen. Vaikka olishan luonto voinu hoitaa myös niin, että raskaus olisi ylipäätään vähemmän tuskien taival... :meh: Nimim. tällä hetkellä lantio "tohjona" ja kesto harkkasupistus päällä.
 
Jep, oon vahvasti samaa mieltä Pauveli! Olihan tossa keskiraskaudessa muutama ok viikko mutta pääosin koko ajan on ollut jokin epämukava kremppa tai oire..
 
Mä sain eilen reseptilääkkeen omeprazolin tähän mun hirvittävään närästykseen.. saas nähä auttaako, mutta ainakin huomattavasti halvempi kuin rennie ja tarvii ottaa vaan 1 tbl/pvä :)
 
Sasu87 olen syönyt samaa lääkettä rv12 lähtien ja ei ole närästänyt, vaikka sairastan refluksia. Toivottavasti sullakin auttaa, tiedän mitä se närästys pahimmillaan on.
 
Supparit on kyllä ärsyttäviä. Tällä hetkellä mulla tulee suppareita ihan mistä tahansa syystä ja syyttäkin: levossa, sängyssä kylkeä kääntäessä, pari askelta kävellessä jne. Ja jos en reagoi niihin niin muuttuvat sitten jonkun ajan kuluttua kipeiksi ja silloin viimeistään on pakko istua lepäämään. Että täälläpä ei paljoa tehdä. Ja nostokielto 5kg rajalla on myös... Päivittäin joudun kyllä silti esikoista (16kg) ainakin pari kertaa nostelemaan, ei vaan voi välttää kaikkia niitä tilanteita. Kuulun kyllä vahvasti siihen kategoriaan, joka ei nauti raskaanaolosta, kaikki nää vaivat on ihan pyllystä. Ainoa, mikä on kivaa, on vauvamaha ja vauvan liikkeet, niistä voisin nauttia pidempäänkin jos muita vaivoja ei olisi :joyful:

Omepratsolia minäkin olen syönyt koko raskauden, ja ihanasti pitää närästyksen poissa. Ei refluksia toki, mutta sen saa sitten asennoilla pidettyä kurissa. Siis välttämällä kumartelua ja makuuasentoa syömisen jälkeen.
 
Mulla on samaa..suppareita tosi paljon ja tänään meni vissiin rasitusraja rikki, kun koko alavatsa kipeytyi ja jomotti levossakin. Kauan sai lepäillä (onneksi pitkät päikkärit pojalla) ennen kuin olo parani ja kipu palasi heti kun piti nousta ylös. Puolison tultua töistä pääsin takas sohvalle ja kipuja tuli levossakin takaisin niiden jo lähdettyä. Yritän nyt viikonloppuna saada levättyä enemmän ja jos ei sillä mene ohi, niin pitää soitella sairaalaan. Lepo ei 1v8kk hoitajana onnistu kotona, joten aika paha saa olla tilanne kohdunsuulla, että vuodelepoon alkaisin. Nostot tuntuu kyllä pahoilta..esikoinen 12kg ja nostoja pitää tehdä ainakin syöttötuoliin, pinnasänkyyn, keinumaan ja peppupesulla.
 
Nostelukielto taaperoikäisen kans on kyllä hankala. Meidän esikoinen oli 1v4kk ikäinen, kun toinen poika syntyi sektiolla ja sen jälkeenhän ei saanut nostaa mitään vauvaa painavampaa.. Opetin silloin esikoisen mm. kiipeämään pöydälle ja peruuttamaan siitä syöttötuoliin.
 
Mulla on ollut kesäkuun alusta oikeassa nivusessa/oikeastaan häpyluun pinnassa pahat suonikohjut ja en tiedä onko niiden vuoksi jalka oireillut kivuilla aina välillä (säärestä, polvesta alaspäin). No, eilen sitten nilkka tai tuolta akillesjänteestä alaspäin molemmilta sivuilta alkoi sattua astuessa (tehnyt välillä samaa pitkin kesää) ja särky ja kipu vaan jatkunut tänään. Ei pysty enää kunnolla kävelemään. Joten huomiselle tuli sitten passitus lekuriin, kun sattui tänään aamulla olemaan neuvolakäynti. Ettei vaan ole syy-yhteys suonikohjuihin ja pukkaa mitään veritulpan alkua.. tai sitten joku rasitusvamma? Nyt iltaa kohti varpaat alkanut samassa jalassa pistellä ja tullut sellainen puutumisen tunne.. Vähän outoja oireita, mutta jospa huomenna jotain apua tuohon saisi..
 
Jos kipu pahenee, jalka turpoaa tai tulee hengenahdistusta, niin lähtisin jo ennen huomista lääkäriä päivystykseen. Mulla on myös suonikohjuja ja jo kaksi kertaa on tullut toiseen jalkaan akillesjänteen yläpuolelle oudohkoa kipua. Hävinnyt kuitenkin vuorokaudessa ja en usko olleen mitään suonivaivaa..mutta tästä syystä, suonikohjuista ja kesän lentomatkojen takia on tullut tuo ekan lauseen ohje sisäistettyä. :)
 
Mä en meinaa pystyä kävellä saatika seisoskella, kantapäät tulee tosi kipeiksi. :bored:
 
Onko sulla verenpainemittari kotosalla? Ihan vaan just in case mittailisin parit arvot silloin tällöin. Esikoisesta raskausmyrkytyksen kokenut ja silloin kyllä migreenikohtaukset oli aika selkeesti myös yhteydessä sen myrkytyksen kehittymiseen.. Tsemppiä kuitenkin vaivojen kanssa!

Joo kotiin on mittari varalta hommattu. Itsekin vähän säikähdin ettei olisi myrkytyksen oireita, mutta ainakin tähän saakka pissa ollut puhdas ja paineet suht ok. Kaikenlisäksi neuvolatäti sanoi kum ilmaisin huoleni, että myrkytys ei kuulemma voi kehittyä vielä näillä viikoilla... Tätä lausuntoa tosin vähän epäilen lukemani perusteella
 
Liitoskivut. Nyt ne sitten alkoivat! Huhhhuhhhhuuuhhh! Vielä kaksi kuukautta jäljellä, meinaakohan olla tätä loppuun saakka?

Mun oikea nivunen tuntuu siltä kuin siellä olis joku hermo jumissa. Välillä ei saa jalkaa nostettua ollenkaan. Ja häpyluu särkee varsinkin öisin ja istuessa.

Mulla on sellanen kokovartalotyyny yöllä jalkojen välissä ja kainalossa, mut tuntuu, ettei se itsestään riitä. Esikoisen kantelu tuntuu melko työläältä...

Vinkkejä, anyone?
 
Jos kipu pahenee, jalka turpoaa tai tulee hengenahdistusta, niin lähtisin jo ennen huomista lääkäriä päivystykseen. Mulla on myös suonikohjuja ja jo kaksi kertaa on tullut toiseen jalkaan akillesjänteen yläpuolelle oudohkoa kipua. Hävinnyt kuitenkin vuorokaudessa ja en usko olleen mitään suonivaivaa..mutta tästä syystä, suonikohjuista ja kesän lentomatkojen takia on tullut tuo ekan lauseen ohje sisäistettyä. :)
Lekurissa käyty, kirjoitti mammiksen alkuun saakka saikulle.. eipä tuossa olisi ollutkaan kuin 1,5 vkoa jäljellä. Tarkisti jalan, tietenkin se oli kokenut aamuksi ihme parantumisen, eikä tänään ole sattunut astua sille. Epäili ennemminkin jotain hermokipua tms, kun toisinaan särkee koko jalkaa. Tarkisti suonikohjunkin, ja sain nuo samat tutut ohjeet että jos turpoaa, kuumottaa tai tulee kova leposärky niin päivystykseen.
Meillä on suvussa joku geenivirhe/-alttius noille veritulpille, isosiskoni saanut muinoin kahdesti veritulpan ja nippa nappa selvinnyt niistä hengissä sekä samoin isäni joskus 40-vee tuli aivoihin.. joten sinällään saa olla tarkkana.
 
No nyt olen syönyt jonkin aikaa omeprazolia ja mikä ihanuus tuo lääke onkaan! ! Ei ole sen koomin närästänyt, ihanaa! :) tuo kyllä todellakin toimii. Olen sitä 1 tbl/pvä ottanut ja närästys on tiessään. Harmi kun noin kauan kärvistelin närästykseni kanssa ennen kuin tajusin pyytää reseptilääkettä..
 
Triina tsemppiä! Eipä noille liitoskivuille hirveästi voi tehdä, mutta on kyllä toivoa, että helpottavat ainakin välillä. Vauvan vaihtaessa asentoa tai muuten vaan, usein on raskauskipu aaltoillut itsellä ja tutuilla. Päivä kerrallaan!
 
Takaisin
Top