Poika lopetti kuukauden ikäisenä yötissittelyt, eli nukkui 7-8 tuntia putkeen. Ekan vuoden aikana tuli tietty niitä kuuluisia "vaiheita", että viikko silloin, toinen tällöin heräsi öisin syömään. Mutta aika pian jatkui hyvät yöunet.
Kunnes täytti 1v. ja nyt on parin kuukauden ajan herännyt ihan joka yö 3-4 kertaa syömään. Ensin kahdelta, sitten viideltä, kuudelta, ehkä seitsemältä mutta viimeistään kahdeksalta (ja sitten jo noustaankin ja syödään aamupalaa, joka uppoaa kyllä).
Toisinaan testaan, että en reagoi pojan heräämiseen. Joskus saattaa nousta istumaan, katsella, ehkä kurkotella ja sitten kaatuu takaisin ja jatkaa unia. Mutta yleensä aloittaa (teko)itkemisen joka on lopulta pelkkää huutoa -> nostan pojan syömään -> syö pari minuuttia - 10 minuuttia ja jatkaa unia.
Toki tässä on tehty hampaita ja harjoiteltu kävelemistä ja ollut kaikkea uutta ja ihmeellistä, mutta miten tuon yöimettämisen voisi nyt parhaiten lopettaa? Iltapuuro maistuu nykyään aika huonosti.
Kunnes täytti 1v. ja nyt on parin kuukauden ajan herännyt ihan joka yö 3-4 kertaa syömään. Ensin kahdelta, sitten viideltä, kuudelta, ehkä seitsemältä mutta viimeistään kahdeksalta (ja sitten jo noustaankin ja syödään aamupalaa, joka uppoaa kyllä).
Toisinaan testaan, että en reagoi pojan heräämiseen. Joskus saattaa nousta istumaan, katsella, ehkä kurkotella ja sitten kaatuu takaisin ja jatkaa unia. Mutta yleensä aloittaa (teko)itkemisen joka on lopulta pelkkää huutoa -> nostan pojan syömään -> syö pari minuuttia - 10 minuuttia ja jatkaa unia.
Toki tässä on tehty hampaita ja harjoiteltu kävelemistä ja ollut kaikkea uutta ja ihmeellistä, mutta miten tuon yöimettämisen voisi nyt parhaiten lopettaa? Iltapuuro maistuu nykyään aika huonosti.