Vauvan ulkoinen kääntäminen/ perätilasynnytys

Äiti×5

Äiti×5

Näppärä viestien naputtelija
Kokemuksia teiltä joille on yritetty kääntää/saatu vauva kääntymään raivotarjontaan? Miten onnistunut? Minkälaisia komplikaatioita tullut käännösyrityksen jälkeen?Siitäkin löytyy riskinsä.
Kokemuksia myös perätilasynnytyksestä samoin kysymyksin?
Valitsisitteko sektion vai perätilatilasynnytyksen?
Mulla tosiaan kolme normii synnytystä takana ja nyt neljäs päättää tuolla masussa istuskella eli väärinpäin ja punnitsen vaihtoehtoja että yritetäänkö kääntää vauvaa vai odottelenko perätilasynnytystä vai haluunko sektion jos ei käänny.
 
Meidän esikko oli yllätysperätila joka selvis synnärillä kun synnytys hyvässä käynnissä... Lapsi ultrattiin ja mun lantio magneettikuvattiin, lääkäri totesi että mahtuu kyl syntymään alakautta jos haluan ennemmin "normaalin" synnytyksen! Halusinhan minä, mutta leikkuri oli kokoajan valmiudessa jos tulee lähtö hätäsektioon. Noh alakautta neito sit synty, pylly edellä:) painoa hänellä oli "hurjat" 2,9kg :Heartred perätila synnytys kyl mahdollinen myös alakautta mutta vaatii vähän enempi valmistautumista, varmistumista siitä että vauvamahtuu tulemaan... Tsempit sinne, toivottavasti kaikki menee synnytyksessä mallikaasti, oli se sitten sektio tai ns normi alakautta synnytys:) jos tulee kysyttävää pt synnytyksestä vastaan mielelläni...
 
Meidänkin poika oli yllätysperätilassa. Oli aikamoinen yllätys synnärillä. Kuten Äipälläkin, meilläkin lasta ultrattiin (katsottiin onko ns täydellinen perätila ja kuinka iso lapsi on) ja lantiosta otettiin magneettikuva. Siinä synnytyslupaa odotellessa ei saanut syödä mitään ja sittenkin sai vaan sosetta sektioriskin takia. Alakautta yritin synnyttää, mutta pojalla loppui voimat kesken. :sad001 Sydänkäyrä alkoi näyttää pienellä ponnistusvaiheessa niin huonolta että päädyttiin kiireelliseen sektioon. Ja voin sanoa että se sektio oli paljon kamalampi juttu kuin mitä se synnytys oli siihen mennessä ollut. Eikä sen jälkeenkään saanut syödä kuin sosemaista muutamaan päivään. Jos joudun uudelleen miettimään, synnytänkö perätilavauvan vai menenkö sektioon, yritän ehdottomasti uudestaan synnytystä. Tsemppiä riippumatta siitä mitä valitset!
 
Täällä myös poika oli perätilassa,yritettiin kahdesti käännöstä siinä onnistumatta.Lääkäri kovasti perätilasynnytystä suositteli,mutta aikani pohdittua päätin kuitenkin valita suunnitellun sektion.Mun mielestä riskit oli pienemmät niin plus että hätäsektioon joutumisen riski oli musta myös epämiellyttävä.Toki harmitti etten päässyt luonnollisesti synnyttämään ja pohdin asiaa kyllä kovasti.Leikkauksessa sitten selvisi (kuten olin epäillytkin) että poika oli sotkeutunut napanuoraan eikä siksi päässyt kääntymään.Ei myöskään alatie synnytys olisi onnistunut vaan hätäsektioon olisi jouduttu jokatapauksessa.
En osaa vertailla alatie pt synnytystä ja sektiota tietenkään,molemmissa varmasti puolensa.Olen kuullut myös onnistuneista pt synnytyksistä.
 
Vargynja sanoi:
Meidänkin poika oli yllätysperätilassa. Oli aikamoinen yllätys synnärillä. Kuten Äipälläkin, meilläkin lasta ultrattiin (katsottiin onko ns täydellinen perätila ja kuinka iso lapsi on) ja lantiosta otettiin magneettikuva. Siinä synnytyslupaa odotellessa ei saanut syödä mitään ja sittenkin sai vaan sosetta sektioriskin takia. Alakautta yritin synnyttää, mutta pojalla loppui voimat kesken. :sad001 Sydänkäyrä alkoi näyttää pienellä ponnistusvaiheessa niin huonolta että päädyttiin kiireelliseen sektioon. Ja voin sanoa että se sektio oli paljon kamalampi juttu kuin mitä se synnytys oli siihen mennessä ollut. Eikä sen jälkeenkään saanut syödä kuin sosemaista muutamaan päivään. Jos joudun uudelleen miettimään, synnytänkö perätilavauvan vai menenkö sektioon, yritän ehdottomasti uudestaan synnytystä. Tsemppiä riippumatta siitä mitä valitset!
Click to expand...

Oliko sulla jotain komplikaatioita sektiossa vai mikset saanu syödä sektion jälkeenkään kuin sosemaista? Kyllä mulle tarjottiin ihan normaalia ruokaa sektion jälkeen :grin
 
Ylläri pt täälläkin, todettiin 38+0, kun sain ylimääräisen ultran "mielenrauhaksi". Lääkäri ei noilla viikoilla halunnut lähteä kääntämään enää, magneetista sain "erinomaiset" mitat lantion suhteen. Olisin halunnut synnyttää alakautta, mutta 41+3 sektioon kun ei käynnistynyt edes pikku avulla.
Edit: ruoka oli mullakin tavallista heti sektion jälkeen, aamupalaa en sinä aamuna saanut.
 
Mulla oli vauva perätilassa vielä viikolla 37+, mutta päätti siinä viikon puolivälissä kääntyä raivotilaan. Iso myllerrys kävi masussa, mutta kääntyi kuitenkin ihan itse, näinkin siis voi käydä. Synnytys tosin päätyi sektioon, oli virhetarjontana ohimo edellä lapsi tulossa. Minäkin sain sektion jälkeen normaalia ruokaa, mutta en tiedä, onko eroa kun oli kiireellinen sektio eikä hätäsektio.
 
Mäkin sain kiireellisen sektion jälkeen ihan normaalia ruokaa. Ensin meinasivat antaa aamupalaksi vain mehukeittoa mutta, koska en ollut vuorokauteen syönyt niin sain myös puuroa.
 
Onpa outoa että muut sai normaalia ruokaa ja mä en. o.O Ei ollut mitään komplikaatioita ja kyseessä oli kiireellinen eikä hätäsektio. Sain silloin käsityksen että niin kauan kun on epiduraali pitämässä leikkauksen jälkeisiä kipuja poissa, ei saa syödä kiinteää ruokaa (jonkinlainen komplikaatioriski kai). Kyllä mä puuroa sain, mutta muuten ruoka oli lähinnä jugurttia ja sosekeittoja. Ei siis mitään pureskeltavaa. Purtavaa sain sitten kun pääsin epiduraalista eroon.
 
Piti oikein miettiä että mitä ruokaa sain,mutta muistaakseni ekana päivänä myös vähän kevyempää ruokaa.Vähän on hatarat muistikuvat näköjään :D
 
Keskustelu onkin mennyt eri poluille, mutta lisäilen silti omia kokemuksiani ruoasta sektion jälkeen. Mulla oli epiduraali vielä kiinni reilun vuorokauden, mutta sain syödä ja juoda mitä vain oli tarjolla, kätilö toi valmiin tarjottimen minulle sänkyyn. Onpa kummallista, mutta onneksi nyt ei mitään komplikaatioita sitten ole tullut =P
 
Mietinkin vaan että millä riskein menis molemmat synnytystavat vaiks eihän sitä tiiä etukäteen kuitenkaan. Sektiolla se olisi ulkona nopeesti ja pitkä toipuminen ehkä komplikatioineen ja imetyksen mahdollinen viivästyminen mietityttää. Onko teillä viivästynyt tai vaikeutunut? Tuo perätila synnytys ei houkuta kun jumipuheita ja hätäsektiot eli miksi yrittäisi sitä. Tähän liittyy vauvani mahdollinen sydänvikakin että voiko hapenpuute/jumi siihen vaikuttaa.
Onko tämä nyt ihan itse päätettävä vaan...
Vaikka teillä ei olisi kokemusta,kumpaa synnytystapan päätyisitte?
 
Mä ottaisin sektion vaikka siinä on omat riskinsä. Yks kiireellinen sektio on takana ja mulla imetys kyllä viivästyi. Maito alkoi nousemaan kolme päivää synnytyksen jälkeen ja imetys oli vaikeaa. Mut silti ottaisin sektion, jos tuollainen tilanne kohdalleni tulisi.
 
Ensimmäisenä kannattaa keskustella lääkärin kanssa ja mielellään useamman. Yksi sanoo yhtä ja toinen toista. Seuraavaksi kuuntele, mitä oma sydän ja järki sanoo.

Skenaarioita on erilaisia. Kaikkein paras on, että synnytys on normaalisti alateitse ja kaikki menee hyvin ja palaudut synnytyksestä nopeasti sekä henkisesti että fyysisesti. Mutta entä jos tulee komplikaatioita, ja vaikka vauva syntyisi alateitse, mutta vahingoittuu? Kuinka kestät sen? Entä kuinka kestät sen, että tulee komplikaatioita ja tulee sektio? Siinäkin voi käydä joko niin, että molemmat selviätte kunnossa, mutta myös niin, että vauvalle ehtii tapahtumaan jotain. Kestätkö sen riskin? Entä sen kaiken henkisen taakan, mikä tulee, kun synnytys on ollut vaikea? Sitä kantaa mielessään loppuelämän.

Jos yhtään epäröit, että kestätkö jos jotain menee alatiesynnytystä yrittäessä pieleen, niin valitse sektio. Siitä palautuminen on pitkäaikaista, mutta se on todennäköisesti vauvan kannalta turvallisinta.

Minulla oli sektio ja imetys sujui erinomaisesti heti alusta alkaen. Vauva ei päässyt syliin kun olin heräämössä, mutta silti se ei haitannut maidonnousua eikä vauvan haluja imeä. Imetys voi sujua tai olla sujumatta ihan normaalin synnytyksen jälkeen myös, joten sitä ei nyt ole ajankohtaista miettiä. Juuri nyt tärkeintä on saada vauva turvallisesti maailmaan.
 
Valitsisin suoraan sektion sillä en luota itseeni hyvänä synnyttäjänä. Tiedän että ajatus on tyhmä, mutta se Tunne on niin vahva että se varmasti tulee vaikuttamaan tulevaankin (mahdolliseen) alatiesynnytykseen. Aiempi kans kiireellinen sektio, alatiesynnytystä on siis yritetty mutta eipä tää kroppa osannu. Lisäksi perätilasynnytystä ei ilmeisesti käynnistetä vaan sen täytyy lähteä itsestään käyntiin, vauvankin on oltava suht sutjakka.. t. käynnistetty synnytys ja 4kiloinen tyttö tuloksena (oon ite pieni, vaikkei se lantion koosta mitään kerro..)
 
Sektion ainoa huono puoli on kiinnikkeet. Ne on yksilöllisiä, mulla niitä on ilmeisesti virtsarakossa tai sen vieressä - jotka aiheuttaa pissahätää (ei ole tutkittu, näin on arveltu olevan) normaalia useammin:shifty:

Toipuminen sektiosta ei ole sen hitaampaa kuin alatiesynnytyksestä. Toipumisen kestoon vaikuttavat asiat vaan ovat erilaisia (sektiossa haavan mahdollinen kipuilu, nostorajoite. Alatiesynnytyksessä esim. tikit alapäässä, virtsan/ulosteen pidätyskyvyn katoaminen, eppari..) , yksilöllistä sekin :)
 
Mä toivuin nopeasti sektiosta. Toki haava oli alkuun kipeä mutta toipuminen oli paljon nopeampaa kuin mitä ajattelin. Mullakin oli se tilanne ettei kroppa vaan osannut toimia oikein synnytyksessä joten se vaikuttais omaan päätökseen paljon.
 
Synnytin perätilaisen esikoiseni 2014. Käynnistely aloitettiin 40+0 ja lapsi syntyi 40+2. Synnytys oli nopea ja helppo, ja hyvässä seurannassa oltiin. Lantio kuvattiin etukäteen ja todettiin, että tilaa on.

Oma kokemukseni oli hyvä ja mieli luottavainen. Eipä ainakaan tarvinnut sokkona saliin mennä. Jos kärjistää kovin, niin raivotarjontaahan mennään synnyttämään tietämättä yhtään, onko lapsella mitään mahdollisuuksia mahtua tulemaan.

Tsemppiä synnytystavan valintaan. Muistan kyllä, että itseäni mietitytti kovin myös aikanaan. Heti kun lapsen sain salissa syliini totesin, että onneksi valitsin alatien.
 
Takaisin
Top