Vauvakuumetta :)

T

Tiusku

Oman äänensä löytänyt
Itse päätin lopettaa stressaamisen raskautumisesta ja kaikesta siihen liittyvästä, ei se sitä kuitenkaan nopeuta.. Mutta silti en ole kieltänyt itseltäni vauvakuumetta lisääviä sivustoja, joita sitten löytyy kyllä ja monia!
 
Eli oikeastaan asiaan, onko jo moni ehtinyt katsoa esimerkiksi millaiset vaunut haluaisi? Tulisiko vaunut vai yhdistelmät? Tarvitseeko millaisia ominaisuuksia? Vai ostaako erikseen vaunut ja kaupungille rattaat, mihin saa turvaistuimen? Vai pitäisikö kuitenkin katsoa kantoliinoja ja -reppuja? Satsatakko Manducaan tai Tulaan?

Entäpä vaatteet? Onko jo jokin merkki mitä et ainakaan pukisi lapsellesi? Oletko ajatellut jo puetko lapsen sukupuolineutraalista vai haluatko kumminkin tytölle hieman punaista ja pojalle sinistä?

Nukutaanko perhepedissä? Millainen sänky pienokaiselle voisi tulla?

Ja paljon muuta! Kerro tällaisia positiivisia kysymyksia sekä vastauksia :)

 
Itsekin muutaman negatiivisen testin jälkeen päätin olla stressaamatta koko vauva asiaa, tulee jos on tullakseen.
Mutta noihin sun kysymyksiin, niin vaunu asiaa en ole liiemmin miettinyt, toki olen seurannut mm. vauva-lehden arviointeja vaunuista, mutta sen tarkemmin ei ole tullut mietittyä että millaiset ne vaunut pitäis olla ja pitäisikö olla kahdet vai riittääkö pelkät yhdet. Välillä eksyn kyllä ihastelemaan ja kokeilemaan vaunuja kaupoissa liikkuessani, mutta enempi kauhistelen niiden hintoja. Muutama asia tulee kuitenkin mieleen näin kun pohdiskelen tässä nyt mitä olisi hyvä olla hyvissä vaunuissa niin ovat mm. se että niitä voi työntää myös lumessa (täällä maaseudulla, kun lunta tuppaa välillä olemaan enempi ja vähempi, eikä aura-autot niin usein pyöri), aisan korkeutta on hyvä pystyä säätämään (itse lyhyt ja mies pitkä, ni olis hyvä, että ergonomia säilyis kuitenki kun vaunuja työntää) sekä väritys olisi hyvä olla mahdollisimman neutraali, mutta ei valkoinen. Kantoliina löytyykin jo, sain sen joskus vauvalehden kylkiäisenä ja sitä varmasti tulen käyttämään. Lisäksi joku reppu olisi hyvä olla, jos tuolla luonnossa tulee patikoitua enempikin kesäisin, mutta sitä emme ole vielä miettineet millainen sen tulisi olla.

Vaatteista sen verran, että mitää ehdotonta ei ole, että tuota ja tuota en laita lapselleni päälle siis mitään merkkiä, kunhan vaatteet ovat käytännöllisiä ja toimivia, niin se riittää meille. Jonkun verran tulee varmaan ommeltua ja neulottua itse, näin käsityö ihmisenä. Väritykseltään en myöskään halua lasta erottaa niin, että tytöillä olis pelkkää punaista ja pojilla sinistä.

Kyllä vauva saa nukkua ihan omassa sängyssä (turvallisuus syistä), sen verran olen itse ainakin pyörivää sorttia, että pelkään yli kaiken, että tallon lapseni alleni. Vauvalle tulemme hankkimaan pinnasängyn, jossa voi pohjaa nostaa. Todennäköisesti pinnasängyssä vauva tulee nukkumaan aina siihen asti kunnes tulee aika siirtyä isompaan sänkyyn. Jos emme saa lahjoituksena jostai kehtoa, niin tuskin tulemme itse sellaista hankkimaan vauvalle ihan ensimmäisille hetkille.

Itseäni enemmän on mietittänyt, että alkaisko käyttää jo heti syntymästä lähtien kestovaippoja vai vasta muutaman viikon vanhana. Millaisia ajatuksia tämä herättää muissa vauvasta haaveilevista?
 
Emme ole vielä mieheni kanssa edes yrittäneet lasta..tarkoitus olis kokeilla parin kuukauden päästä...:)

Mutta itse olen jo kovastikkin miettinyt vaunu/vaate asioita.. Yhtään en vielä tiedä minkälaiset vaunut sitten haluaisin. Varmaan hintojen mukaan ostetaan kun ei mitään miljonäärejä olla:) Ja vaatteista sen verran, että kyllä itse tykkäisin ostaa tytölle enemmän tyttömäisiä vaatteita, mutta en minä nyt joka kerta sitä vaaleanpunaisiin pukisi. Pidän myös tosi paljon valkoisesta,harmaasta,beige..hyvin neutraaleista väreistä :) mutta myös hyvin kirkkaista! Jos poika tulisi niin sille varmaan pukisin enemmän noita neutraaleja värejä ja sitten välillä sinistä... =) mutta kukin tyylillään!

Vaippa asiaa en ole edes ajatellut...
 
Vuonna 2011 maaliskuussa puolisoni antoi "luvan" lapslle/raskaudelle... elokuussa 2011 tulin raskaaksi ja huhtikuussa 2012 syntyi vauvamme... ihmettelin aina että juuri synnytttäneet on vauvakuumessa... eikö yksi lapsi ole tarpeeksi .... ainakin vähäksi aikaa... mutta.... mulla nyt tytär kohta  11kk ja vauvakuumetta ainakin 3kk.. taloprojekti alka muutaman viikon päästä ja kaikki tuttujen syntyneet vauvat + raskaana olevat kaverit aiheuttavat vauvakuumetta... sehän on selvää että yhteen lapseen en tyyty, haluan kokea sen ihmen AINAKIN  1 kerran vielä :) en haluaa olla yksin kotona kahden lapsen kanssa ja mies aina raksalla joten vauva saa odottaa, mutta.... se on niin vaikea :)
 
ja sitten niistä vaatteista... minäkin ajattelin ettei meille tule kaikkea vaaleanpunaista mutta ultrassa ei oltu ihan varmoja onko se tyttö niin ostetin neutraaleja....sitten kun tyttö tuli oli ihan PAKKO saada vaaleanpunasta ja muita tyttömäisiä... nyt olen kyllästynyt vaaleanpunaiseen , punaiseen, pinkkiin...keltainen on taas ihan ykkönen ja musta on jo harvinaisuus tyttövaatteissa :)
 
Heips kaikille!

Täällä ehkäisay jätetty pois tammikuussa eikä vielä ole tärpännyt, itse jätin nyt pois kaikki ovulaatio ja raskaus testit ja RESSIN :D kummasti oloa helpottanut kun  vaan päätti olla ressaamatta :) Itse olen jos katsonut vaunuja ja vähän päättänytkin millaiset ne on... siitä vaatetuksesta että omalla kohdallani olen ajatellut pukea hänet sukupuolineutraalisti. En ole ajatellut että nukkuisimme perhe pedissä syystä että olemme miehen kanssa todella levottomia nukujia (monesti mätkitään unissamme toisiamme yms yms..minä hypin lattialle unissani,kävelen ja puhelen) uskon kyllä että äidin vaisto jollakin tasolla rajoittaisi ed. mainittuja toimintoja mutta miehen kohdalla en usko tätä tapahtuvan. :D sänkyjä oen katsellut ikeasta sellasta mistä saa laidan pois kun lapsi kasvaa.. :) myös matkarattaat olen ajatellut hankkia sellaiset minhin saa turvakaukalon kiinni.

Muoks. ja vauva lehden laitoin tilaukseen aikapian sen jälkee kun annoimme vauvalle luvan tulla, koska siinä niin mielenkiintoisia juttuja :)
 
Moimoi!

Tääl kirjoittelee eräs parikymppinen nainen etelä-suomesta. Ajattelin että tääl ois kiva haaveilla teidän muiden kanssa. :wink

Esikoinen täytti alkuvuodesta 2 -vuotta. Toista lasta olen kuumeillut jo vuoden verran, välillä enemmän välillä vähemmän. Välillä on ollut vaiheita, että ei missään nimessä vielä piiitkään aikaan.
Pois se minusta. Mutta aina se vauvakuume vaan tulee uudestaan.

Ja varsinkin kun esikoinen alkaa olla sen verran vanha että nyt olisi hyvä vaihe pian laittaa toinen kultakimpale alulle, niin tulisi vielä leikkikaveri esikoiselle hänestä. Ehkä. Mutta tässä on vain yksi mutta. Minun opiskelut kesken. Ne täytyisi ensin saada päätökseen ja sitten olisi enemmän aikaa taas kuumeilla tätä pientä kullanmurua ja ehkä mieskin pehmenisi ajatukselle siihen mennessä..toivossa on hyvä elää!

:angel1
 
Itsekin kuumeilen välillä vähemmän, välillä enemmän.. Ennen olen saanut kutistettua sitä kuumetta järjellä, mutta nyt ei ole onnistunut eikä varmaan tule onnistumaankaan, mutta eipä tuo kai haittaa :D
 
Takaisin
Top