Vähän arempaa asiaa..

TsN

TsN

Vauhtiin päässyt keskustelija

Elikkäs niinkuin otsikko kertoo niin kyse vähän aremmasta asiasta.

Mitenkäs teillä on alkanut seksi sujumaan synnytyksen jälkeen?

Meillä ei vielä ole voitu päästä itse asiaan ollenkaan, koska mulla sattuu aivan järkyttävän kipeästi ja vuodan sitten verta :/
Tuo asia tietysti kaivertaa suhdetta, vaikka toki voi muutenkin rakastella, mutta kyllähän tuo vaikuttaa asiaan, kun haluais ihan oikein ja kunnolla NAUTTIA! ja kun olis toiveissa ja haaveissa toinen pienokainenki, mutta ei mahdollista, kun kohta oltu ½ vuoden selibaatissa tämän kivun takia. :/ Niin raskasta itelle ja miehelle..
Tänään neuvolassa sain asiaan ohjausta ja saan alkaa käyttmänään Ovestin puikkoja, jotka ehkä helpottais ja ceridal-öljyä, kartotetaan johtuuko kuivuudesta tuo, jos ei helpota niin sitten tutkimuksiin.

Halusin vaan avautua, että onko kellään muulla samaa tilannetta tai ees sinne päin.. Mies varsinkin ihan hermona, vaikka ymmärtääkin niin hyvin. Itellä ei halut oo ihan normeiksi palautunu. Mutta ahdistaa aina alkaa rakasteléen, ku tietää että päättyy tuskaan ja kipuun. Siksipä ei ollakaan kunnolla ees koitetttu hetkeen yhdyntää, kun kipu niin kova. tällaista.
 
Kuulostaapa ilkeeltä. Siis tuo kipu! Toivottavasti saatte siihen apuja, kurjaa jos asia on tuollaisesta kiinni.

Meillä on lähes täysi selibaatti kestänyt jo vuoden. Vuoden aikana siis voi seksin laskea yhden käden sormilla. Raskausaikana mun vointi oli niin huono, ettei sen takia kyennyt. Synnytyksen jälkeen en ole pystynyt a: koska synnytys kummittelee, b: koska ollaan oltu loputtoman väsyneitä. Mies ei painosta, hyväksyy ja ymmärtää täysin. Asiasta puhutaan paljon, eli avoin peli on. Torstaina menen synnytyksen käsittelyyn, toivottavasti sen jälkeen tämäkin puoli helpottaa.
 
Minulla ei ole asiasta kokemusta, siis siitä etteikö hommat sujuisi. Itsellä kun sektio takana ja siitä super älyttömän nopea palautuminen, oikeastaan ihmeparantuminen, ja siitä seurasi se että tasan kaksi viikkoa synnytyksen jälkeen alkoi meillä ihan normaali tahti asioissa. Meillä on todella lahjakkaasti nukkuva lapsi joten ei ole meidänkään unista pulaa joten voimia on riittänyt ihan hyvin. Mutta olen huomannut että vähän sellaisissa kausissa mennyt kyllä tämä 5kk synnytyksen jälkeen, välillä on ihan into piukeena ja koko ajan tekisi mieli ja sitten taas voikin toisinaan mennä pari viikkoakin ja ei mitään. Hormonit varmaan jyllää? Seksi on muuttunut siinä mielessä että enää ei kiinnosta että mun rintamuksiin kosketaan, se on varmasti johtuvaa imetyksestä. Ennen lapsen syntymää mikään ei ollut ihanampaa kuin rintojen hyväily. Ja sitten se kuivuus hommeli vielä muuten. Oikeesti liukasteen käyttö kannattaa muistaa. Me vasta tässä jonkun ehkä kk ajan ollaan sitä käytetty ja alettiin käyttää lähinnä siksi kun sitä kerran äpakkauksessa oli mukana mutta oikeesti, voi vaude! En ole tajunnutkaan kuinka se vaikuttaa positiivisesti asioihin, suosittelen! Ja kun sitä kuivuutta kuitenkin on limakalvoilla synnytyksen jälkeen.
Mutta ehkä tosiaan tärkein on antaa itselleen aikaa ja kuunnella itseään ja kuten meemikin sanoi niin keskustelu ja avoimuus on tärkeää. Ja jos tuntuu pahalta niin ei missään nimessä mitään paineita asiasta. Tuo että haluaa toisen lapsen niin ehkä se kannattaa jättää se ajatus jo senkin takia että se kerryttää lisäpaineita asiaan ja pahimmassa tapauksessa vie viimeisetkin romantiikan hippuset koko rakastelusta. Ja sitten taas jos asialla stressaa liikaa niin voi hedelmöitys olla vaarassa :(
En tiedä oliko tässä nyt tosiaan mitään apuja mutta kuhan jotain pälätin.
 
Oon kuullu/lukenu, et muillakin on ollu tuota kipua synnytyksen jälkeen. Et johtus välilihan leikkauksesta..ommeltu vissiin liia hyvi. Voisko sulla johtua samasta? Vissiin jos ei ajan kanssa lähe, niin kirurgisin toimenpitein avataan sitä..avataan ja ommellaan uuestaan..uh. Kuulostaa niin inhottavalta. Mietin, et jos ite pitäs mennä uuestaan leikeltäväks (siis ku mulle tehtiin episiotomia) ja taas ois paikat hellänä eikä pystys kunnolla istuu. Mut kai jos ei muuta keinoa ois, niin kärsis tuon. Mullaki ollu kipuja vähän, mut nyt ajan kanssa menny ohi. Just tuntunu se haava..et liian tiukkaan ommeltu. Onneks ei enää pahemmin..ja tietenki sit vielä jos ja kun kuivuutta on, ni pahentaa vaan asiaa. Mulla sitäkin tahtoo olla ja halut muutenki vähemmässä ku ennen. Laitan imetyksen (hormonien) piikkiin ja sit ei es niin jaksa innostua, ku nukkuu yöt katkonaisesti ja on väsyny.. Mut jospa se tästä! Ootan niin, et vauva alkas nukkuu paremmin yöt. Ja tosiaanki tää kaihertaa parisuhdetta..

Mut siis eikai se sulla ajan kanssakaan mene, jos ei voi ollenkaan tehä mitään..jos sattuu niin paljo aina vaan ja tulee verta...harmillista :/ Mut kantsii tosiaan lääkärissä puhua, ja jos eivät ota tosissaan ni vaiha lääkäriä...ja siis et ne kattos paikat. Pakko nyt joku keino keksiä, vaikka se leikkaus sitte, jos ei muut auta. Ootko lukenu muualta netistä synnyttäneiden kokemuksia? Siis joilla ois tuota samaa? 

Googletinpa just noita muiden kokemuksia ja jollain oli leikattu uuestaan ja seki epäonnistunu. Siis et kiristää vieläki. Ja jollekki oli lääkäri sanonu, et ajan kanssa venyy, et lisää vaan yhdyntöjä, vaikka särkylääkkeen voimin, huh.

No mut ootko kokeillu liukuvoidetta?
 

Meemi, kuin mukava kuulla että on kohtalotovereita tässä asiassa, vaikka ei sillä, toivon että pääset käsitteleen läpikotaisin synnytyksen ja sitä kautta sitte sinut sen asian kanssa, varmasti sitte seksielämäki helpottuu. Väsymys tietysti vaikuttaa kans siihen, täällä kans, toisinaan tosi väsynyt, varisinki minä. Onneksi pääsen nyt käymään psykiatrisella sairaanhoitajalla viikottain niin josko siitä ois apua tähän alituiseen väsymykseen ja välillä niin apeaan mielialaan..

Ang1, Ihana, että jollakin on asiat noin hyvin ja kaikki sujuu, ei voi ku sanoa, että wau, ku ite päästiin ees eka kertaa yrittää synnytksen jälkee 3 kuukauden päästä, kun jälkivuoto kesti 3 kk... Liukastetta on aina käytetty, mutta ei puhettakaan että nyt tähän auttais, eri merkkejä koitettu, mutta ei..ja tosiaankin avoimia ollaan mieheni kanssa asiasta ja puhutaan paljon, mutta väleihinhän se tahtoo silti välillä vaikuttaa, jotenkin etääntyy välillä, ite kun on niin pitkät päivät yksin tytön kanssa ja mies töissä pitkät päivät..
Mutta ei auta kun toivoa, että apua ois ceridalista tai tuosta ovestinista, ja ettei siellä ole mitään sen kummempaa, vähän pelottaa, kun pahasti verta tulee joka yrityksen jälkeen.
Noista vauvahaaveista, toki se ajatus on, että saa tulla jos on tullakseen, ei siis pakolla tietenkään. Mutta kyllähän se välillä mieltä vaivaa, mutta sinänsä ei ole paineita sen takia asiasta, vaan siitä, että pääsis oikiasti nauttimaan seksistä ilman jäätävää kipua..

Kiitokset teille vastauksista Meemi ja Ang1.

 

 

henny, hyih, ku puistattaa ees ajatus leikkauksesta ja siitä kivusta ja mopon sisäkumin päällä istumisesta taas monta viikkoa. Ei kiitos ei! No toivtaan, ettei sellaseen tarvii lähtiä. Kipu kylläkin on sellasta, että se tuntuu just sellaselta niiku ois ommeltu liianki hyvin, mulla siis repes emättimestä useammasta paikkaa, mutta pahin kipu itsessään tuntuu vielä syvemmällä. sellanen tikkikipumainen joka on jottai iha jäätävää..Särkylääkettä en oo koittanu, sitä pitäis muuten koittaa, jos se ees millin helpottais kipua nii vois koittaa aina uudelleen ja uudelleen nii jos se antais sitte periksi. Kiitos palio vinkistä! :) Mitenhän sitä ei oo ees tullut ajatelleeksi.
Ooon joo googlannu muitten kokemuksia kyllä.. tulee vaan välillä mieleen vielä pahemppia juttuja niiku endometrioosia yms. ei sitä semmosta saa ajatella.. Tosiaanki lääkärille meen jos ei ala kohta yhtään helpottaan ja kun tuo imetyskin alkaa olla loppusuoralla niin pitäis hormoonitoiminnanki alkaa joskus palautua entiselleen. Toki imetän vielä n. 2-4 krt päivässä.

 
Sen verran omasta kokemuksesta, että mulla oli kans aika kivuliaat kokemukset ennen jälkitarkastusta (muutama kerta) ja joka kerta tuli myös verta, tosin suhteellisen vähän mutta niin että joka kerta joutu pikkuhoususuojan laittamaan hetkeksi/yöksi. Jälkitarkastuksessa sitten selvisi, että tikkien kohdasta oli vähän päässyt löysää ja iho oli pullistunut vähän ulos ja aiheuttanut sen, että oli muodostunut arpikudosta haavan viereen joka sitten aina hankauksesta alkoi vuotaa. Tuolloin tunsin tosiaan myös aina kipua enkä osannut täysin rentoutua sen takia.

Kannattaa siis varmaan käydä tarkistuttamas jos olis jotain vastaavaa. Se parani yhdellä hoitokerralla (sillä laapiskynällä tai mikä on), yhden päivän vuodolla kkun sitä sorkittiin. Eikä oo ollut ongelmia sen jälkeen, nyt jo voi nauttia kuten ennen, lukuunottamatta pientä ähinää pinnasängystä, mutta onneksi paikkoja on muitakin kuin sänky ;)

Sehän voi olla, että on jäänyt syvemmältä huomaamatta ja muistaakseni se lääkäri sanoi, että se ei itsestään parane vaan vaatii tuon toimenpiteen!?!
 
Niin..endometrioosi tai vulvodynia..joskus oon ite miettiny oisko mulla tuota vulvodyniaa..ainaki lievänä.

Sit tättärän kysymykseen, minähän tuolla aiemmin avauduin tästä aiheesta, ku ärsytti niin paljon. Meillä mies haluais vaikka joka päivä, miksei useamminki kerran päivässä...itellä jo meinaa kyllästyttää ku aina sama puheenaihe :/ Noh, osataan asiallisestikin keskustella, mut joskus tuntuu ettei mee yksiin...mut itekki tosiaan toivon, et helpottas tää, ku poika alkas nukkuu paremmin. Ja jos joskus imetyski loppus ja hormonit alkas palautuu entiselleen. Ku ois kiva, jos itelläki ois haluja ja jaksamista. Se vielä tästä puuttus, jos raskaaksi nyt tulis...mies sanoo, et ei mielellään uutta vauvaa ennenku on toimiva ja tyydyttävä seksielämä. Ku raskaanaki mulla ne halut lähtee, ainaki alkuraskaudesta. Mutta jos vauva tulis, ni tervetuloa :) Se mahollisuus meillä kuitenki on...

 
Nii tosta ennan sanomasta "on muutaki paikkoja ku sänky" tuli mieleen, et iltasin ja öisin tosiaan on aina ihan väsyny ja haluaa nukkua ennenku vauva herää parin tunnin sisään tisulle. Ni on myös muita ajankohtia ku yöt... vaiteski viikonloppusin ku mies on kotona, ni päivisin vauvan päiväuniaikaan on joskus kiva kölliä kahestaan ;)  (ku ei es oo vielä niitä muita lapsia). Mut jos menee siihen et aina pitäs, ni sit ei jaksa ja menee maku koko hommasta..ei haluja kuitenkaa nii paljo oo. Meillä mies vois vaikka aina :p ainaki siltä vaikuttaa
 

enna, taisit osua asian ytimeen, kuulostaa siltä, että tuo saattas olla mullaki ongelmana. Koska mieskin sanoo, että siellä tuntuu joku just tyyliin arpikudosta tai jotain.. Pitääpä kyllä tuotakin mahdollisuutta miettiä ja kysyä lääkäriltä, jos ei ala sujua.
Tuo vulvodyniaki passais aika hyvin. Noh, turha alkaa diagnostisoimaan..vielä.
Toivotaan parasta! :)

Kuten mainitsin, meillä haluja ois, joskaan mulla ei niin paljoa kuin miehelle, mutta tuo kipu vaikuttaa ettei viitsi ees monesti alkaa millekään. Noh, ilman varsinaista touhuamista kuitenkin onneksi on seksielämää, ei kovin usein, mutta on kuitenkin. :)

 
tättärä, meillä ollut viimeksi seksiä silloin, kun Aleksi sai alkunsa :D Sen jälkeen kahesti vielä yritettiin, mutta ei tullut mitään mun pissahädän takia eikä tuota miestä enää oikein napannut koska ajatus mahassa kasvavasta vauvasta häiritsi. Nyt ei vaan jaksa vaivautua, aika on niin rajallista että tehään jotain ihan muuta. Kyllä sitä sitten ehtii ja kun kumpaakaan ei häiritse se sen enempää niin olkoon.
 

Komppaan lähes täysin Ang1 :stä.
Meillä myös sektio takana ja seksin harrastamisessa ei ongelmia. Myös hyvin nukkuva lapsi löytyy ;).
Kuulostaa todella kammottavilta nuo teidän juttunne. Ei voi käsittää, millaista se synnyttäminen ja sen jälkitilat ovat. Vaikka niin kovin olisin toivonut voivani synnyttää alakautta, niin jälleen pelottaa, jos sellainen joku päivä eteen tulee.

Tsn:lle mene heti lääkäriin!
Varaa vaan aika terveyskeskuksesta tai mene yksityiselle (itse tykkään käydä gynekologilla yksityisellä vaikka maksaakin).
Älä jää vatvomaan moista asiaa yksiksesi. Ei varmaan ole kaikki kohdallaan, jos vieläkin tulee verta (eikä vaan jotain pientä tiputtelua). Sillä se selviää, kun tutkitaan. Mitä jälkitarkastuksessa sanottiin?

Meillä tosiaan peittoa on heiluteltu niin raskausaikana (minulla oli järjettömät halut, paitsi ihan loppuraskaudessa ei enää jaksanut) kuin lapsen syntymän jälkeenkin aika tiheään. Itselläni oli aluksi myös tuo mitä Ang1 mainitsi eli rintojen hyväily oli out. Mutta aika pian sekin tuli kuvioihin, kun asiaa tutkin. Ei löytynyt mistään tietoa, että esim. rintojen imemisestä olisi haittaa vauvalle ;D (siis että niitä imee joku muukin)
Tietysti hygienia on erittäin tärkeää.

Meillä käytössä ehkäsynä ihan vaan kumi. En ole vielä viitsinyt alkaa hormoneja syömään (jos enää koskaan alankaan). Miehelle passaa ihan hyvin kumin käyttö, itse en siitä niin älyttömästi tykkää, mutta meneehän se.
Liukkaria ei olla tarvittu (parina ensimmäisenä kertana oli hyvä juttu), joskin joskus huvikseen käytetään. Jos kumi pettää, niin sitten otetaan se "riski". Toinen saa tulla, jos on tullakseen. Ei tässä enää mitään nuoria olla.

 

Pikkune, meinasinkin mennä jo lääkäriin ja puhuin terkkarin kanssa. Noh koitettiin tässä yks ilta taas, otin etukäteen aimon annoksen panadolia ja sitten kunnolla äitiyspakkauksen liukkaria niin voitteko kuvitella, että onnistu ilman jäätäviä kipuja. Kipua kyllä tuntu alkuun, mutta sitten ihan hyvältä jo alko tuntua!! :D Voitteko kuvitella, että yli VIIDEN kuukauden jälkeen onnistu nytte ilman verta ja kamalaa kipua. Kumpiki vaan miehen kanssa itkettiin ilosta ja kertakaikkiaan että tuntu hyvältä ja tippu sata kiloa harteilta!

Joskin vähän jännittää seuraava kerta, pitänee ottaa särkylääkettä taas sitten. :) Toivottavasti menee yhtä hyvin kun tuo eellinen kertakin. Ihanaa kyllä, ja ettei mitään pahempaa tuolla ole. Jotenkin mulla varmaan kestää tosi kauan palautua tuon alapään kuntoon..siltä vaikuttaa..Tästä varmaan seksielämä alkaa taas piristymään. ;)

 
TsN: Hyvä jos asia tuolla korjaantui. Itsestäni vain tuntuu hassulta, että pitäisi syödä särkylääkkeitä ennen seksiä, mutta miksi ei, jos auttaa ja alkuun pääsee. Sitten pikkuhiljaa jättää pois. Mutta sittenpä tiedän, jos joskus pääsen synnyttämään alakautta.
 
Pikkune tuo oli hyvin sanottu tuo "jos joskus pääsen synnyttämään alakautta" ihan kuin itse olisi kirjoittanut tuon. Sitä nimittäin toivon koko sydämestäni että jos toinen meille suodaan niin pääsisi hänen kohdallaan siihen että saisi alakautta tulla eikä tarttisi mennä kiireellä sektioon taas :/ Noo, sen näkee sitten mitä tuleman pitää ja mitä mieltä lääkärit on jne.
 
Ei meilläkään juurikaan mitään nukkumista kummempaa oo makkarissa tapahtunu synnytyksen jälkeen, eikä kyllä hirveesti raskausaikanakaan.. Mutta se ei kyllä johdu kivuista, paikat on palautunu ihan hyvin. Meillä vaan ehti mennä koko touhu pakkopullaksi, kun Kasperia ehdittiin neljä vuotta odottaa. Ei oo nyt sitten hirveesti ollu mielenkiintoa.. Tällä hetkellä ollaan kyllä kumpikin iltaisin niin väsyneitäkin, että molempien suurin intohimon kohde on nukkuminen. Jospa se tästä jossain vaiheessa, kun raksakiireet helpottaa ja päästään muuttamaan..

Mä mietin tuota, kun joku ehdotti kipujen syyksi endometrioosia.. Mulla on vahva epäily endometrioosista (ei kutienkaan diagnoosia, kun se vaatis laparoskopian), ja sitä kautta se on aika tuttu sairaus.. Endometrioosihan yleensä paranee ainakin väliaikasesti raskauden aikana, joten tuntus, ettei varmaan synnytyksen jälkeiset yhdyntäkivut siitä johdu, etenkään jos niitä ei oo ollu ennen synnytystä.
 
Kiitos henny, en oo vielä tuota lukenutkaan, käynpä lukasemassa. :)
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top