VÄSYMYS alkuraskaudessa

V.aahtokarkki

V.aahtokarkki

Silmät suurina ihmettelijä
Huoh! Pahaa oloa, vatsan vihlontaa ja rintojen arkuutta koettu, mutta ylivoimaisinta on tämä aivan totaalinen väsymys. Mikään levon tai unen määrä ei auta! Olo on kuin huumatulla. Ja tällä hetkellä mennään rv 8 tai 9 (riippuu lasketaanko au:ssa tehtyjen mittausten mukaan vai ei).

Mikään vaiva ei tietenkään ole kiva, mutta meinaa tämä olo syödä positiivisuuden hippeet. Mitään ei saa aikaan ja tämäkin viikonloppu on mennyt pelkästään levätessä.

Ihanaa tietenkin olla raskaana ja odottaa vauvaa, sillä tästä haaveiltiin pitkään, mutta onko muita joille alkuraskaus ottaa koville? Miten teillä menee? Entä helpottaako tämä väsymys? Miten selviätte töistä tämän väsymyksen kanssa?
 
Muokattu viimeksi:
Otti todella koville. Etenkin yhdistettynä jatkuvaan pahaan oloon, ei työnteosta meinannut tulla mitään. Pahin väsymys alkoi onneksi helpottaa rv13, mutta vain palatakseen vähintään yhtä pahana kymmenisen viikkoa myöhemmin :depressed: Ei voi kun jaksamista toivottaa :Heartred Onneksi kaikki on kuitenkin sen arvoista kun saa pienen syliin :) Kannattaa ottaa neuvolassa puheeksi, voivat kirjoittaa pari päivää saikkua että saat levättyä enemmän. Mulla oli pelastus kun aloin tehdä osittaista työaikaa muistaakseni 10-12 viikoilla.
 
Kaksosia odottaessa nukahtelin töissä tiskille. Pelkäsin ihan hulluna, että joku huomaa, kun en ollut raskaudesta vielä kenellekään siellä kertonut. Pahimmat viikot olivat itselläni joskus rv14-20 välissä. Sitten helpottui, kunnes loppuraskaudesta olo oli tukala ja se väsytti. Minä jäin töistä saikulle rv24 supisteluiden takia ja se auttoi toki tuohon jaksamiseen muutenkin.

Kolmannesta olin lopussa todella väsynyt. Oli raskas kesä olla viimeisillään raskaana ja yksin kotona kahden juuri vasta 2v täyttäneen hulttion kanssa. Alkuraskaudesta en oikein ehtinyt olla väsynyt samasta syystä. :D
 
Mulla oli tässä kolmannessa raskaudessa tosi paha väsymys/uupumus alkuviikoilla 4-9 ja olinkin sairauslomalla tuon ajan, koska totesin etten ole työkuntoinen. Olen sote-alalla töissä ja vastuu muistakin kuin itsestäni työpaikalla, joten ei ollut mitään puhettakaan että olisin työni pystynyt moitteita ja ilman valtavaa ponnistelua tekemään. Olin toki joutunut kertomaan töissä jo heti alussa raskaudesta, joten en myöskään joutunut salaamaan miksi saikutan.
 
Alkuvaiheessa suurin piirtein vain nukuin tai köllöttelin sohvalla. Mitään en jaksanut tehdä eikä mikään kiinnostanut. Vain töissä viitsin käydä pakolliset tekemässä, sitten lösähdin takaisin sohvannurkkaan keräämään pölyä. Viikolla 10 alkoi jo onneksi helpottaa.
 
Voi että, muistan hyvin tuon alkuraskauden väsymyksen! Nukahtelin ihan pystyyn. Otin kahdet päikkärit joista toiset klo 17-19 ja silti kaaduin yhdeksään mennessä taas sänkyyn kuorsaamaan. :hilarious: Onneksi olin jo valmiiksi saikulla murtuneen käteni takia, muuten olisin hakenut sitä väsymyksen vuoksi. Meillä kun ei ole töissä varaa virheisiin.
Kannattaa hakea sairauslomaa, kyllä se siitä jossain vaiheessa helpottaa. Tsemppiä!
 
Täälläkin kohtalotoveri! Suunnilleen samoilla viikoilla mennään ja etovan olon lisäksi tämä väsymys on lamaannuttava. Se ei ole vain unen tarvetta, vaan sellainen lyijynraskas hiekkasäkkiolo vaikka ei nukuttaisikaan. Kauhea aivosumu päällä, ajatuskin töihin keskittymisestä tuskastuttaa. Syömisen jälkeen meinaa nukahtaa pystyyn, ihan kuin kehon kaikkia energia menisi puoliväkisin syödyn ruuan sulattamiseen.

Mulla oli neuvolan pikatestissä hemoglobiini selvästi alle viitearvon joten sekin voisi selittää väsymystä. Joko teillä on ollut neuvoloita, ootteko huomanneet onko rauta-arvoilla ollut merkitystä? Kerroin töissä aiottua aiemmin, jotta sain saikkua pari päivää odotellessa neuvolalääkäriin pääsyä. Toivon, että saan ainakin vähän vielä saikkua.

Mielialakin ehti olla aika matalalla. Tämä tunkkainen aivosumuolo tuskastuttaa kun pitäisi jaksaa perheen arkea pyörittää. Saikun ansiosta ei ole ollut niin epätoivoinen mieliala, kun pystyy lepäämään ja koomailemaan rauhassa. Mun on kuitenkin vaikea hahmottaa paljonko kannattaisi nukkua, koska lepoa selvästi tarvitsee mutta tuntuu että liika unikin tekee tokkuraiseksi.
 
12 viikkoa tulee huomenna täyteen ja koomailu jatkuu. :sad001 Huoh. On kyllä rankin ajanjakso todella pitkään aikaan mun elämässä nämä ekat viikon. Oksettavaa oloa ja juuri tuo yllä mainittu lyijynraskas olo. Elättelen toivoa, että tämä helpottaa pian, se ajatus pitää tervejärkisenä kutakuinkin. Saikulla olin tosiaan pari päivää kun tuntui että olin aivan sekasin väsymyksestä. Tsemppiä kaikille teille!

Ps. Jotenkin lohduttavaa kuulla että en ole ainoa jolla on näin lamaannuttava väsymys, vaikka en tätä kenellekkään toivokaan. Aluksi vaan tuntui että voiko tämä olla edes normaalia...
 
Mun väsymykselle taisi löytyä selitys: rauta-arvot oli nousseet kuntoon, mutta kilpirauhasen vajaatoiminta todettiin. Siihen juuri alkoi tyroksiini ja toivon että se pian auttaa. Toivottavasti myös ehti alkaa ajoissa, koska sikiön aivot ja muut elimet tarvitsevat tyroksiinia myös. :confused: Onneksi olin tajunnut itse pyytää kilppariarvojen tarkistusta, kun niissä on kerran aiemmin ollut pieni heitto vaikka ei vajaatoimintaa virallisesti ole aiemmin todettu. Jotkut paikkakunnat seuloo kaikki joilla on lähisuvussa kilppariongelmia mutta täällä ei. Onneksi suostuivat verikokeisiin. Uskon että juuri tämä lyijynraskas olo liittyy kilppariin, vaikka toki väsymys muutenkin raskauteen kuuluu.

Kyllähän tämä mieltäkin vetää matalaksi, kun teoriassa tekisi mieli puuhastella kaikenlaista mutta kroppa ei ole samaa mieltä. Aivosumu estää myös rauhallisemmat tekemiset. Sain onneksi sairaslomaa ja yritän nyt vaan hyväksyä tilanteen ja toivoa parasta.
 
Miulla oli tosi kova väsymys viikolle 13-14 saakka. Kävin töissä, tulin kotiim, nukuin, söin ja menin yöunille. En jaksanu mitään ja lisäks palelin tosi kovin joten olin peittojen alla koko ajan kotona nukkumassa
 
Hei taas! Nyt mennään viikolla 14 + ja väsymys alkaa hieman helpottaa. Väsymystä edelleen on, mutta sellaista -nukun-koko-viikonlopun- tyyppistä väsymystä ei enää ole. Joinakin päivinä töiden jälkeen jaksan jopa puuhastella jotain pientä. Yöunille on kuitenkin pakko mennä edelleen tosi ajoissa.

Tsemppiä tosi paljon väsymyksestä kärsiville! Se on tosi rankkaa ja helposti fiilikset on matalalla, kun mitään ei jaksa. Ottakaa siis aikaa ihan vaan lepäämiselle. Onneksi monella tämänkin foorumin perusteella, väsymys helpottaa 12-15 viikolla.
 
Itu1 sanoi:
Mun väsymykselle taisi löytyä selitys: rauta-arvot oli nousseet kuntoon, mutta kilpirauhasen vajaatoiminta todettiin. Siihen juuri alkoi tyroksiini ja toivon että se pian auttaa. Toivottavasti myös ehti alkaa ajoissa, koska sikiön aivot ja muut elimet tarvitsevat tyroksiinia myös. :confused: Onneksi olin tajunnut itse pyytää kilppariarvojen tarkistusta, kun niissä on kerran aiemmin ollut pieni heitto vaikka ei vajaatoimintaa virallisesti ole aiemmin todettu. Jotkut paikkakunnat seuloo kaikki joilla on lähisuvussa kilppariongelmia mutta täällä ei. Onneksi suostuivat verikokeisiin. Uskon että juuri tämä lyijynraskas olo liittyy kilppariin, vaikka toki väsymys muutenkin raskauteen kuuluu.

Kyllähän tämä mieltäkin vetää matalaksi, kun teoriassa tekisi mieli puuhastella kaikenlaista mutta kroppa ei ole samaa mieltä. Aivosumu estää myös rauhallisemmat tekemiset. Sain onneksi sairaslomaa ja yritän nyt vaan hyväksyä tilanteen ja toivoa parasta.
Click to expand...
Siis mulla oli ihan sama tilanne! Luin sun ekan viestin ja ajattelin että okei ehkä se mun väsymys olis sitten ihan normaalia mutta kun luin tämän viestin niin totesin että meillä olikin sitten sama tilanne. Mulla siis ihan samat oireet, hirveä väsymys joka ei kuitenkaan välttämättä tuntunut siltä et nukuttaa mutta siis en jaksanut edes istua vaan oli pakko päästä makuulle. Aivosumu oli myöskin vahvasti. Yritin tehdä etänä töitä mutta en siihenkään pystynyt kun aivosumu teki sen ettei jaksanut mihinkään keskittyä tai paneutua enkä myöskään jaksanut edes tuolilla istua vaan piti päästä makaamaan.

Mulla myös kilpirauhas arvot heitelleet aikaisemmin sekä vajaatoimintaan että liikatoimintaan mutta mitään diagnoosia ei ollut ja arvot oli olleet normaalit pari vuotta. Olin pyytänyt lähetteen jo heti alussa mutta sain käytyä vasta 9+ kun oli niin vaikea saada mitään tehtyä. Arvot oli ihan vajaatoiminnan rajalla ja lääkitys aloitettiin. Sen jälkeen sitten alkoi toi väsymys helpottaa. Mua kanssa pelotti että onko ehtinyt olla vahinkoa mutta mua rauhoiteltiin että ei ole. Mun arvot ei kuitenkaan olleet mitään älyttömän huonot.
 
Mulla oli kanssa ihan järkyttävä väsymys alkuraskaudessa, about viikoilla 6-8 tms. Ihan hirveessä horrostilassa tuli elettyä, onneksi olin lomalla. Olo oli kuin 24/7 krapula. Mutta loppui kyllä viikolla 9-10, kiusasi taas hetken päästä uudestaan kun siitepölykausi alkoi. Itsellä ei tuohon auttanut mikään muu kuin itsensä pakottaminen liikkumaan ja ulkoilemaan. Silti oli vähän tokkurassa, mutta kuitenkin sai edes vähän ja hetkellisesti lisävirtaa. :) paras tuntui olevan päikkärit+lenkki -kombo. Päivän rytmi olikin melkolailla lenkki-päikkärit-sali-päikkärit-lenkki-päikkärit-lenkki-nukkumaan :hilarious: jos en olisi ollut lomalla, en tiiä miten olisin selvinnyt.
 
Mulla ollu aivan järkky väsymys koko raskauden ajan (nyt rv 37). Alussa se oli jotenkin aivan ylipääsemättömän raskasta yhdistettynä pahaan oloon. Sammuin seisaaltaankin keittiöön kun keitin makarooneja ja vessan viereen lattialle.

Jos yhtään lohduttaa niin kyllä se sitten puoleen väliin mennessä alkoi "helpottamaan" tai sitten siihen vaan on niin tottunut. Kyllä vieläkin joka päivä otan lyhyet päikkärit että jaksan päivän loppuun saakka. :hilarious:
 
Ekassakin raskaudessa olin väsynyt, mutta toisella kertaa nukahtelin esikoisen kanssa leikkiessä lattialle. Nt-ultrassa paljastui kaksosraskaus, eli omalla kohdalla järktttävä väsymys johtui siitä.
 
Ihan hirveetä tää alun lamauttava väsymys. Sit mää en vielä saa nukutuks päivällä ja yölläkin vaan normaalin mittasia unia vaikka koko ajan väsyttää niin paljon, että tekis mieli nukkua mutta ei vaan pysty. Tää viikko on ollu täyttä tuskaa kun ollut pakko tehdä kaikkea ja olla koko ajan menossa. Jokasen liikenevän hetken oon kyllä istunu:grin
 
Mulla on ollu koko alkuraskauden (nyt 5+5) ajan väsymystä, vähän vaihtelevasti. Mulla on onneks mahollisuus tehä kotona töitä ja sen verran kun pystyn. On helpottanu ku voi lojuu sohvalla aina ku siltä tuntuu.
Tänään tuntuu et oireet on vähän pahentunu, ehkä siks että koira ja ihmissuhdehaasteet on valvottanu. Kävin aamulla koiran kaa lenkillä, palasin nukkumaan, söin aamupalan ja menin lenkille ja menin sohvalle ihan uupuneena. Kello on nyt melkein kuus ja pitäis lähtee siskoille kylään mutta tuntuu niinku oisin katujyrän alle jääny. Niin väsyny ja uupunu ja pää sumeena. Lievää etovaa oloa on ollu kans tänään. En tiiä johtuuko nää siitä ku en oo tänään ottanu ku vasta kaks vitamiinia/ravintolisää ja yleensä otan aika paljon.
 
Takaisin
Top