otsikon mukaisesti, täällä pieni kujeilija on alkanut rakentelemaan kiipeilytelineitä itselleen. hetkessä pahvilaatikko on työnnetty vasten keittiönkaappeja, pieni mies pungertanut itsensä laatikon päälle ja noussut kaappien kahvojen pienoisella avustuksella tavoittelemaan kahvinkeitintä :P
toisena hetkenä iso leluauto kipataan kyljelleen ja sen päällä horjuen annetaan huonekasvin oksille kyytiä, lelua apuvälineenä käyttäen kun muuten ei yllä
kaikki mikä on seikkaperäisen tutkimuksen esteenä, tullaan siirtämään. hän ilmiselvästi ottaa tilan haltuun =D
ei siis parane herpaantua hetkeksikään, sillä tämä herra tietää hyvin mikä on kiellettyä ja silloin toimitaan äärimmäisen vikkelästi ja päättäväisesti.
helpottavaa on, että hän oppi jokin aika sitten tulemaan jalat edellä alas sohvalta ja sängystä, ei tarvi enää kauhulla odottaa milloin syöksyy pää edellä alas
eilen illalla oltiin taas uutuusjännän äärellä. annoin viimein periksi kun poika on havitellut jo pitkään minun värikyniä kaapin perältä ja nostin ne esille. hän levitteli ne pitkin keittiön lattiaa ja hetken niitä siinä lajiteltuaan äidin suureksi hämmästykseksi haki olohuoneesta mainoslapun ja alkoi piirtää kynällä paperille. en ole tajunnut että nyt jo voisi antaa lapselle piirrustusvehkeet, olen ajatellut että se aika on jossain siellä tulevaisuudessa. lapsi on seuraillut meidän touhuja niin tottakai hän tietää mitä kynällä tehdään. mua niin hävettää kun jatkuvasti aliarvioin tuota pikkutyyppiä
äitini kertoi että allekirjoittanut itse on ehtinyt kuvittaa kokonaisen valkoisen seinän ennen kuin lähti kävelemään! olen kävellyt jo kymmenkuisena, eli ehkä ne kynät olisi voinut kaivaa sieltä kaapista jo paljon aiemmin