Tupakointi

ann4

Satasella mukana keskusteluissa
Heippa lokamammat!

Myöntääkö täällä ketään polttavansa tupakkaa? Itse kuulun tähän joukkoon. Olen lääkärin ja neuvolatätin kanssa jutellut aiheesta ja molempien mielestä on parempi että poltan. Kärsin todella pahasta paniikkihäiriöstä ja kohtaukset tulevat tajunnanmenetyksinä. Eli yksikin pieni asia joka saa minut tressaamaan aiheuttaa pyörtymisen, ilman mitään varotusta. Taju voi siis lähteä vaikka yht´äkkiä auton ratissa. Onneksi ikinä ei ole mitään sen vakavampaa sattunut.

Poltin ennen noin maxi-askin päivässä mutta nyt päivässä menee maksimissaan viisi, välillä on päiviä jolloin en polta ollenkaan. Poden tästä niin huonoa omaatuntoa ettei kukaan taida edes uskoa.

Lääkärin kanssa ollaan suunniteltu että lopettaisin heti kun vauva on syntynyt ts. kun imettäminen alkaa. Monilla ihmisillä on paniikkihäiriö nimittäin parantunut vauvan synnyttyä, myös siskollani.

Olenko ihan hirveä ihminen??
 
Itsekin poltin vielä reilu viikko sitte, vähensin ku sain tietää raskaudesta, välillä oli päiviä ku ei menny yhtää, välillä sitte menikin lähemmän 10 per päivä. Nyt sitte vaan päätin olla polttamatta ja jo viikon oon selvinny edes ilman pahempia hermojen menetyksiä.
Että, jos sä oot hirveä ihminen tupakoinnin takia, ni olen sitten minäkin.
Sitä paitsi tunnen monta tervettä lasta, joitten äidit on polttanu odotuksen aikana..

Mun mielestä sun tilanteessa ehkä parempi polttaa, jos auttaa noihin paniikkikohtauksiin?
 
Itse kyllä tuomitsen naiset, jotka polttavat raskauden aikana. Mä lopetin heti, kun raskaustesti näytti positiivista. Ja kärsin myös paniikkihäiriöstä, johon söin lääkettä, minkä myös lopetin raskauden alussa heti. Paniikkikohtauksia on tullut muutama paha nyt raskauden aikana, mutta niistä on selvitty. Mielestäni ei ole mitään hyvää tai ylipäänsä syytä olemassa, miksi polttaisi raskaana. Ja VIHAAN, kun sanotaan, että "tiedän monta, ketä on polttanut raskauden aikana ja saanut terveän lapsen"!

Anteeksi suorasanainen mielipiteeni. Ei se ilman tupakkia olo ole ollut todellakaan helppoa, mutta lapseni vuoksi teen mitä vain. Olen siis todellakin himoinnut tupakkaa ja raivonnut, kun en sitä ole saanut. Ja kyllä sitä stressiä on täällä riittänyt liittyen raha-asioihin, talon remontointiin ja lähisukulaisen sairastumiseen. En voisi ikinä antaa itselleni anteeksi, jos olisin polttanut raskausajan ja synnyttäisin jollakin lailla vammaisen lapsen. Vaikka sitä ei pystyisi millään todentamaan, että johtuisi tupakasta, syyttäisin silti itseäni. En halua sellaista syyllisyyttä loppu elämäkseni sen takia, että olin heikko enkä pystynyt lopettamaan. Miksi tehdä lapsi, jos ei pysty uhrautumaan toisen eteen? Ja lapseni ansaitsee puhtaan elimistön, jossa kehittyä. Vaikka silti voin saada sairaan lapsen, niin ei tarvitse ainakaan itsesyytöksissä elää tuon asian tiimoilta.

 
Samaa mieltä, kuin Nuppu-11 (tuomita on ehkä vähän liian vahva sana, mutta en kyllä hyvällä katso). Jos näen kadulla raskaana olevan naisen tupakki huulessa, niin kyllä menee kylmät väreet pitkin kehoa. Sama homma ylipäätään kaikkien päihteiden, myös alkoholin, kanssa. En ymmärrä niitäkään naisia, jotka ottavat esim. saunaoluen (en tarkoita tässä niitä alkoholittomia...). Tiedän kyllä, ettei esim. yksi olut pitäisi olla vaaraksi vauvalle, mutta alkoholi joka tapauksessa menee vauvaan istukan läpi. Kukaan ei varmaan anna vastasyntynnellekään alkoholia, joten miksi pitäisi "antaa" mahassa olevalle??? Ja jos pystyy olemaan ilman, niin miksi ottaa edes se yksi ja jos ei pysty olemaan ilman, niin olisi kannattanut miettiä lapsen hankkimista / mennä katkaisuhoitoon... Myönnän, että minulla on myös hyvin jyrkät nämä ajatukset, enkä halua kenenkään mieltä näillä pahoittaa (jyrkkyys johtunee osaksi varmaan koulutuksestakin). Kyseessä vain siis vain oma mielipiteeni asiaan. Lisäksi minun on todella helppoa olla tätä mieltä, koska en ole koskaan polttanut tupakkaa aktiivisesti (joskus kaverien kanssa maistellut) + käytin alkoholia ennen raskautta TODELLA vähän (1-2 kertaa vuodessa). Elämäni päihteiden suhteen ei siis ole muuttunut mihinkään raskauden vuoksi, enkä tiedä millaista on olla ilman jotakin, mihin on ollut riippuvuus. Siksi siis oma näkökantani on ehkä hieman puolueellinen...

Mielestäni kuitenkin alkoholin käyttö raskauden aikana on pahempi juttu, entä kuin tupakointi. Vaikkakin vauvalla voi olla vierotusoireita myös tupakkaan syntymän jälkeen. Mutta jos pitää raja vetää johonkin, niin mielestäni tupakointi on jokaisen oma päätettävissä oleva asia, mutta alkoholin/huumeiden käytölle raskauden aikana pitäisi olla lastensuojelulaissa oma pykälänsä. Valitettavasti Suomessa suojellaan nykyisin vain syntyneitä lapsia, raskaana olevaa ei voi pakottaa hoitoon päihteiden käytön vuoksi. :/
 
Ainiin unohtu... Nuppu-11 sanoi hyvin, että "lapsen vuoksi mitä vain". Siinä TÄYSIN samaa mieltä! Jos aikoo suojella lasta syntymän jälkeen, niin miksei voi suojella jo raskauden aikana. Näin minä mietin...
 
Itse vähensin tupakointia kun aloimme yrittämään lasta.. sain kuitenkin vasta lopetettua tupakoinnin kokonaan 2kk positiivisen raskaustestin saatuani.. mutta poltin tuolloinkin vain 5 tupakkaa per päivä.. nyt en ole polttanyt yhtään sen jälkeen..
Onko muilla lopttaneilla ollut tälläinen ongelma: Näen unta tupakan poltosta joka ikinen yö! joka aamu sitä herää ja säikähtää että "voi en en kai ole tupakoinu!?" Olen varma että aloitan tupakoinnin uudelleen kunhan saan lapsen synnytettyä. En siis aio alkaaa ketju polttajaksi vaan jos tupakan, parin saisi poltella päivien päätteeksi.. Alkoholittomat siiderit ovat kuuluneet kesääni, ne ovat niin hyviä, niissä maistuu oikea hedelmä toisin kuin alkoholillisissa.. hävettää vaan ottaa alkoholiton siideri esim terassilla tai julkisissa paikoissa kun muut jotka eivät tiedä sitä luulevat että "kauheaa, tuo raskaana oleva juo alkoholii!"
Mutta olisi luullut näiden tupakka vieroitus oireiden jo lähteneen! kuitenkin jo 4,5 kk ilman savuja, vaan ei... mutta olen niin onnellinen ettei lapseni tarvitse kärsiä minun tyhmyydestäni ja saa hengittää raitista ilmaan minussa ollessaan <3 sillä jaksaa!
 
moikka!

täällä on yksi, joka myöntää polttavansa. oon meinannu jo kysyä täällä foorumilla jo pitkän aikaa asiasta, mutta en oo kehdannu/uskaltanu. ihan hirveä morkkis tupakoinnista, mutta oon sen verran heikko ihminen, etten oo pystyny lopettaa, edes elämäni tärkeimmän asian puolesta. mitään muita päihteitä en ole käyttänyt.

olen aikaisemmin elämässäni ollut riippuvainen mm. rauhoittavista, alkoholista ja huumeista. viime kesänä kuitenkin olin 4 kk laitoshoidossa ja sen jälkeen en ole mitään käyttänyt, enkä tule käyttämään! ainoa on tupakointi. tässä yritän varmasti "selitellä" tupakanpolttoani, mutta minkäs teet.

 
Vihastuttaa naiset jotka kantavat lasta sisällään ja päättävät lapsesta huolimatta/välittämättä jatkaa kessutteluansa.Millä oikeudella??
Toinen ressukka jos saisi päättää..... varmaan kaikki tietää vastauksen?
Itseä ärsyttää oma äitini joka mua odottaessa kessutteli ketjussa...MURRRR...

No,lievä astmahan tässä onkin.
Ja tiedän erään äidin joka kessutteli jokaisen raskautensa kohdalla ja lapsilla on sitä ja tätä keuhko juttua, sekä ovat todella pienikasvuisia.
Jep jep.

Ja tasan mulkoilen rumasti vattapystyssä olevia akkoja, pahaa tekee.
 
Joo, tuo "tuomitsen" sana saattaa kuulostaa turhan kovalta. Mutta kyllä mä oikeastaan tuomitsen tupakoivat raskaana olevat.

Miksi tehdä lapsia jos ei tosiaan pysty uhrautumaan lapsen eteen sen vertaa, että jättäisi röökin? Itse olen podennut huonoa omatuntoa siitä, että on ollut vaikeuksia olla ilman. Mielestäni lapsen saaminen on maailman onnellisin asia ja sen eteen pitäisi pystyä tekemään mitä vaan! Jos ei pysty röökiä lopettamaan lapsen takia, pystyykö lapsen eteen tekemään mitään myöhemminkään?

Tämä asia on todella sellainen, mikä saa mut suuttumaan. Sitä paitsi raskaana oleva nainen tupakka huulessa on maailman rumin näky.
 
Mä oon kans samoilla linjoilla Nuppu-11 ja Ninni86 kanssa, mutta helppo on munkin olla tätä mieltä.. En ole koskaan polttanu muuten kuin pikku päissään teininä (oon nyt 29) ja nyt viimeisen 5 v aikana juominenkin on lähinnä saunasiideri ehkä kerran parissa kuukaudessa ja pari kertaa vuodessa vähän enemmän.. Alkoholin käyttöön vaikuttaa ex-mies joka oli alkoholisti.. kun hän lisäsi juomista minä vähensin.
Ite tunsin huonoa omaa tuntoa jo siitä kun join puoli lasia viiniä ja tiesin että tulen tekemään raskaustestin parin päivän kuluttua (olo oli sellainen et olin varma et olin raskaana). Tällöin puhuttiin rv 6+x. Neuvolassakin "nauroivat", kun mainitsin huolestani. :)
Itse joskus ihmettelen sellaisiakin äitejä, jotka tupakoi ja työntävät lastenvaunuja/-rattaita. Lapsi on tällöin passiivinen tupakoija.. tupakointi pitäisi tehdä täysin eri paikassa missä lapsi on..
Minun mielipiteisiin vaikuttaa myös se että vanhempani eivät ole polttaneet, sisareni eivät polta.. ja nyt miehenikin on ollut polttamatta koko sen ajan mitä on tunnettu -> tavattiin vasta sen jälkeen kun hän oli jo lopettanut. Joten minun on vaikea kuvitella hänet polttamassa, mutta esim hänen sisaruksensa tietävät hänen polttaneen melkein 20 v.... Jos hän pääsi siitä irti niin kyllä mä uskon että kuka vaan voi siinä onnistua.....
 
Moikka mammoille,

Itse olen polttanut pitkän aikaa ennen raskautumista. Plussan jälkeisenä päivänä lopetin siihen paikkaan. Se oli jo etukäteen itselle varmaa ja selkeetä: sitten ei voi enää polttaa. Lopettaminen ei ollut helppoa, mutta en ollut sen olettanut olevankaan. Kertaakaan en ole sortunut. Enää en edes voisi kuvitella, että polttaisin yhtäkään savuketta vaikka toisaalta mieli tekeekin. Silloin vaan haaveilen siitä että vauva on syntynyt ja joskus sopivaan aikaan ja paikkaan saan sen yhden savukkeeni... :) Kun vaan ajattelenkin polttamista raskaana, en näe sitä mahdolliseksi. Se pieni sielä masussa on niin pieni, täysin minun armoilla ja puhdas. Hän ei ansaitse niitä myrkkyjä itseensä.

Tsemppiä kaikille lopettamista yrittäville. Koittakaa selvitä siitä tupakka ja päivä kerrallaan! Kyllä te pystytte siihen!

Anpan tilanteeseen kuitenkaan en uskalla lähteä väittämään lääkäriä ja neuvolan tätiä vastaan. Jos olette yhdessä päätyneet siihen että näin on parasta, niin silloin se varmaan on niin. Toivottavasti paranet paniikkihäiriöstä vauvan synnyttyä. Ihan tosi paljon voimia ja tsemppiä sinulle.
 
Voi Anskulainen, sait mulle kyyneleen poskelle. ;) Tuo lause "Se pieni sielä masussa on niin pieni, täysin minun armoilla ja puhdas. Hän ei ansaitse niitä myrkkyjä itseensä." on NIIIIIN ihanasti sanottu, että tippa tuli linssiin (voi näitä hormoneja...)! :D

Ja Karjakat, ihan loistava pointti tuo vaunujen kanssa savuttelu. Hyi, ku tekee ilkeetä nähä semmosta! Tai ylipäätään ne, jotka tupakoi jos lapsia on vieressä. Passiivinen tupakointi on jopa vaarallisempaa, kuin varsinainen sauhuttelu! MURRR... Mieheni vanhemmat polttavat autossa tupakkaa myös lastenlasten (miehen siskolle lapsia) ollessa kyydissä ja se saa minut jo valmiiksi raivon partaalle..... Tiedän, että tulee olemaan järkyttävä sota sitten, kun haluaisivat tämän lapsen kyytiin tai johonkin reissuun matkaan. Ei tod. tule autoon menemään, jos edelleen autossa kessutellaan. Vaikka olisi ikkunat auki, niin ei. Olen hyvin jyrkkä näissä asioissa ja tiedän jo valmiiksi, ettei minun kantaa tulla ymmärtämään.... Huoh. Mutta periksi en anna. Sama homma alkoholin käytössä pienten lasten läsnäollessa. Jos joku isovanhemmista (koskee myös omia vanhempiani) tahtoo pienen vaikka yökylään, niin siellä ei sitten juoda yhtäkään kaljaa tms. Tämä tulee myös aiheuttamaan sotaa, koska en tule antamaan tässäkään asiassa periksi, eikä minua ymmärretä. ARGH, ärsyttää jo valmiiksi. x) Tuli vähän aiheesta poiketen, hups... =) Mutta pointtina kuitenkin se, että haluan suojella lastani tupakalta ja alkoholilta nyt raskauden aikana ja myös syntymän jälkeen. Itse olen lapsuuteni elänyt tupakan savussa ja kännisten keskellä, enkä todellakaan halua samaa lapselleni! <3
 
mä kans polttanu ennen raskautta melkeenpä 5 vuotta :(
esikoista ku aloin oottaa ni lopetitn saman tien, sen olin päättäny ja pystyin myös siihen..Nyt sitte ku lopetin imettämisen niin kerkesin vähän aikaa polttaa kunnes taas aloin oottaa .. täytyy myöntää et muutama  varmaa 10 tupakkaa oon täs raskaudes polttanu  . Vaikka kyllä mäki katon nyrpeenä jos nään jotain äitejä maha pystyssä ja rööki suussa ku onhan se nii väärin! mut joo ....
 
Tulin huutelemaan vieraisiin pöytiin..

Ekaks sanon vaan, että jos ketjun aloittaja haluaa välttyä mielipahalta niin suosittelen jättämään tämmöisen aiheen pois. Kun pitää asian omana tietonaan niin välttyy näiltä täydellisten äitien mielipiteiltä. (anteeksi vain)

Mutta joo, tupakointi on tyhmää ihan ilman raskauttakin. Niin on myös ihmisten arvostelu ja haukkuminen, vaikka tuntuu että se on sallittua aina kun nainen on raskaana. Ihan sama mitä teet, niin on joku äiti vieressä valmiina arvostelemaan ja kertomaan oman ihanan mielipiteensä asiaan kuin asiaan.

Ihan oikeesti, kukaan ei ole täydellinen. Tupakoitsijat (myös ei-raskaana olevat) on itsekkäitä joo, mutta ihmisiä hekin on. Mua niin raivostuttaa silmitön arvostelu, antakaa ihmisten olla ja elää omaa elämää niinkuin ne tekee. Jos on tyhmä että jatkaa polttamista raskaana niin sitten on. Oma vitun asia se on.
On tässä maailmassa pahempiakin asioita olemassa.

 
Täältä ilmoittautuu tupakoivien tuomitsija. En oikeastaan halua edes pehmentää sanomaani millään, siksi etten haluaisi loukata. Mun mielestä on täysin edesvastuutonta polttaa kun on raskaana. Jos ei voi olla ilman sitä syöpäkäärylettä, niin ei tarvitse tehdä myöskään lapsia. Tupakan vaarat on niin moneen kertaan tutkittu ja uusissa tutkimuksissa selviää vaan lisää ja lisää haittavaikutuksia. Lisäksi tupakoiville tulee todennäköisemmin myös tupakoivia lapsia. Ja se että tupakoiville on syntynyt terveitä lapsia, sitä ei voida todistaa kyllä millään. Se on ihan saletti että jotenkin negatiivisesti se on vaikuttanut lapseen kuin lapseen. Eihän niiden negatiivisten vaikutusten tarvitse näkyä heti synnytyssalissa, eikä edes ekan vuoden aikana. Itse tiedän naisen jolla on kaksi poikaa, hän on polttanut raskausaikana ja molemmat pojat on kärsineet siitä ja molemmat myöskin polttaa tänä päivänä.

Kun tapasin mun miehen 2 vuotta sitten, mä pyysin että se lopettaa tupakoinnin. Hän oli jo 14-vuotiaasta asti polttanut vakituisesti ja oli 20-vuotias kun tapasimme. Lopettaminen ihan kokonaan ei ole toistaiseksi vieläkään onnistunut, mies polttaa joskus töissä yhden tai kaksi. Kännissä polttaa myös pari. Kotona ei polta ollenkaan, enkä ole nähnyt hänen polttavan ikuisuuksiin. Eli lomalla ei polta ollenkaan, on siis parikin viikkoa polttamatta ihan kevyesti. Kun aloimme yrittää lasta, mies vältti kokonaan polttamista, koska siittiötkin vaurioituu tupakoinnista (tämän pitäisi jo kertoa että tupakka on vaarallista). En ole painostanut nyt asiassa, koska tiedän että tupakasta eroon pääseminen on vaikeaa eikä lapseen kohdistu mitään vaaraa. Miehen isä kuoli alle 50-vuotiaana tupakoinnista johtuneeseen syöpään, miehen äiti polttaa sillon tällöin (juodessaan). Mun vanhemmat ei kumpikaan polta, itse olen vain kokeillut välillä. Meiltä ei kotoa lapselle välitetä esimerkkiä siitä että polttaminen on ok. Eikä lapsi/lapset tule ikinä joutumaan myöskään passiivisen tupakoinnin alaisiksi. Mieheni on epäillyt että hän polttaa koska sai esimerkin isältään, uskon itsekkin asian olevan niin.

Oon miettinyt, miksi ihmiset yleensäkkään haluaa tupakoida.. kyllä siitä eroon pääsee kun oikeasti haluaa. En voi sanoa että olisin itse käynyt sitä läpi, mutta tiedän paljon ihmisiä jotka ovat sen tehneet.. ja kun tupakan haittavaikutukset ovat niin ilmeiset, eikö oma terveys ja ulkonäkö kiinnosta ihmisiä ollenkaan? Turha vanhempana rutista siitä, kun ääni on käheä, kädet tärisevät, iho kuiva ja ryppyinen ja kunto kehno.. kun ei ole yrittänyt tehdä asialle mitään. Jokainen toki saa päättää miten elämänsä elää, mutta kyllä omia lapsia edes pitäisi suojella siltä samalta mihin on itse joutunut. Tupakoinnista ei ole löydetty mitään postitiivista puolta, jolla sitä voisi puolustaa.

Mulla on myös paniikkihäiriö, se on ollut pahempikin mutta vuosien varrella muuttunut vähän paremmaksi. Mulla on ollut vuosia lääke ja kun tulin raskaaksi, laskin lääkkeen määrän niin pieneksi kuin mahdollista jotta voisin kuitenkin käydä edelleen töissä. Annos on niin minimaalinen että lääkäri sanoi ettei siitä ole haittaa. Kannan tästäkin pienestä syyllisyyttä vaikka kaikissa mahdollisissa ultrissa (myös 4D) on tutkittu että kaikki elimet ja muut on kehittynyt juuri kuten pitääkin. 4D ultrassa tutkittiin kaikki mahdolliset sähkökäyrätkin ettei mitään olisi vialla. Ja lapsi kasvaa hyvin, on vähän keskikäyrän yläpuolella.
Itse olen kyllä kuullut että tupakointi pahentaa paniikkihäiriötä.. Olisin puhunut varmaan sadan eri lääkärin kanssa asiasta jos mulla olis noin paha paniikkihäiriö.. en uskoisi yhteen tai kahteen lääkäriin niin tärkeässä asiassa..

Tulipa pitkä juttu.. mutta mua pistää todella vihaksi polttavat tulevat äidit... ja polttavat äidit.
 
En usko että kukaan puolustelee tupakointiaan edes ilman raskautta. Ja ihan kaikki tietää sanomattakin mitä se aiheuttaa itse tupakoitsijalle ja raskaana olevan sikiölle, mutta jos silti polttaa raskaana ollessaan niin sitten polttaa. Minkä takia omaa päätään pitää sillä vaivata jos joku muu vaarantaa oman lapsensa ja omankin terveytensä? Miks ei voi vaan antaa olla? Kukaan ei lopeta tupakointia sen takia että joku ulkopuolinen ja tuntematon sanoo siitä  mielipiteensä ääneen.

Varmasti pistää vihaks tupakoivat äidit, mut ei sen pitäis omaan elämään millään tavalla vaikuttaa.
 
Jossunen, etkö puuttuisi tai ilmaisisi mielipidettäsi asiaan, jos esimerkiksi joku hakkaisi lastaan? Väkivalta on kamalaa, mutta mielestäni yhtälailla tupakointi raskaana ollessa on myös paha ja siihen pitäisi puuttua. Koska se on tahallaan vauvan altistamista pahalle. Kyse on kuitenkin täysin puolustuskyvyttömästä lapsesta. Melkein voisi jopa rangaistusta vaatia tupakoiville raskaana oleville.

Vertaus väkivaltaan on ruma ja raju, mutta kaikki vääryys, mikä kohdistuu lapseen on julmaa. Ja itseppä aloittaja tänne tuli asiaansa selittämään ja niin sanotusti kerjäämään verta nenästään. Ja kuten Riikka Te epäili, niin mulle ainakin lääkäri sanoi tupakoinnin pahentavan paniikkia silloin, kun olin asiasta juttelemassa ja sain lääkityksen. Johtuu sykkeestä ja veren kulusta aivoihin tai jotain, en muista tarkalleen mitä sanoi.
 
Jossunen, ei täällä kukaan ole väittänytkään olevansa täydellinen äiti, eikä kukaan ole sanonut että toisen polttaminen vaikuttaisi omaan elämään. Jos mielipidettä kysytään ja siihen vastaa sievistelemättä, niin mikä ihme siinä on väärin??? Taidat vaan ylireagoida tämän asian suhteen. Ja kukaan meistä ei ole alkanut tuomitsemaan ketään henkilökohtaisesti tai alkanut saarnaamaan. Edelleenkin, jos kysyy mielipidettä, on varauduttava myös eriäviin mielipiteisiin!
 
Saanen muistuttaa, että tupakoinnissa on kyse riippuvuudesta... jos tupakoinnin lopettaminen ois helppoa niin varmasti jokainen äiti sen lopettais. Toivottavasti nämä täydelliset äidit eivät juo kahvia tai kofeiinipitoista limpparia tai syö suklaata, sitäkinhän vois tässä samalla verrata lapsen pahoinpitelyyn... :D hulvattomia vertauksia joillakin. 

Mutta ihan tosissaan, eipä näköjään kannata täällä kertoo ongelmistaan jos ne on tällaisia, ihmisten on niin helppo tuomita toisiaan näkemättä ja keskustelematta kasvotusten asioista. Mun mielestä tuomitsemisesta ei seuraa mitään hyvää. Itse poltin vielä 2 viikkoa testin tekemisen jälkeen, edellisessä raskaudessa pari kk. Eihän se fiksua ole, myönnän. Mutta kyllä tupakoivillakin on oikeus saada lapsia. Niin on ylipainoisilla, sairailla ja huonokuntoisillakin. Haitat on kuitenkin vielä hoidettavissa (anteeks vaan, mutta en itse ainakaan tiedä ketään, jonka vauva olis ollu vakavasti sairas tupakoinnin vuoksi). Kiitti ja moi.  
 
Edes mitä en halua puolustella tupakan polttoani, hävettää koko polttaminen niin paljon. Olen lopettamista oikeasti yrittänyt. Jättänyt kuin seinään tai vähentänyt loppuun, aina näitä tajunnanmenetyksiä on tapahtunut. Onneksi mitää ei ole sattunut. Ajatelkaa nyt jos ajaisin vaikka niin pahan kolarin että vauva kuolisi tms.

En itse polta yleisillä paikoilla tai missään muuallakaan missä on muita ihmisiä. En ikinä polttaisi autossa missä on lapsia, enkä ikinä ole polttanutkaan. En edes polta koko autossa.

En olisi koko tätä keskustelua aloittanut jos loukkaantuisin tästä että minua haukutaan.
 
Takaisin
Top