Toipuminen synnytyksestä

Pitäs muistaa et siitä on vasta kolme viikkoa kun on synnyttänyt mut mun maha on ihan hirveen näköinen roikkuva nahkasäkki jossa on jäätävät raskausarvet....... jääköhän tää maha tällaseks lopunelämäks? :D oon aina ollut pömppömahainen ja ahdistaa jos tää mun maha ei palaudukaan tästä enää, ihan hirveen näkönen :sad001(

Mä oon kärsinyt elämäni pahimmista ummetuksista, jouduin tänään soittamaan jo päivystykseenkin mut siellä oli neljän tunnin jonot ja lähe nyt sit vauvan kanssa sinne hajoomaan... ei kai täs muu auta kun vaan kestää.

Ainiin ja siis mulla oli raskausaikana aika kovat nivelkivut käsissä. Ranteissa niin etten välillä saanu edes kattilaa otettua jääkaapista. Piti synnytyksen myötä poistua mut pahenee vaan!! Ei auta buranat eikä mitkään. Öisin kipu on kaikista pahin ja on ihan hirveetä kun yrittää vauvaa nostaa pinniksestä..

En todellakaan kaipaa raskausaikaa mut ei tää "toipuminenkaan" oo mitään herkkua ollu... :/
 
Anna_ sanoi:
Ainiin ja siis mulla oli raskausaikana aika kovat nivelkivut käsissä. Ranteissa niin etten välillä saanu edes kattilaa otettua jääkaapista. Piti synnytyksen myötä poistua mut pahenee vaan!! Ei auta buranat eikä mitkään. Öisin kipu on kaikista pahin ja on ihan hirveetä kun yrittää vauvaa nostaa pinniksestä..

En todellakaan kaipaa raskausaikaa mut ei tää "toipuminenkaan" oo mitään herkkua ollu... :/
Click to expand...

Raskausaikana tulee yleensä rannekanavaoireyhtymän tyylistä kipua, jonka pitäisi lähteä pois kun turvotus laskee. Voisko olla että sulla on joku hermo jäänyt pinteeseen? Mulla se on aikas kroonista, kun mulla on selkäranka synnynnäisesti ei-ihan-oikeassa-asennossa, ja aina kun vetää lihakset jumiin niin mulla joku painaa hermoon kaularangassa ja ranteisiin ja käsivarsiin särkee ihan hitosti, ja tavarat putoilee käsistä jos pitää tavaroita ilman että niitä tarvitsee tiedostaa. (Esim vauvaa en voi pudottaa koska se pysyy koko ajan näkökentässä tai muuten on kokoajan tietoisessa mielessä, mutta jos kävelen ja kuljetan vaikkapa puhelinta kädessä ja "unohdan" sen niin se voi tipahtaa jos on vaikka hartiat ihan jumissa.)

Mie käytän sirdaludia (lihasrelaksantti) ja jos jää päälle jumi niin fysikaaliseen hierontaan.
 
En tiedä :/ Se kipu tuntuu ranteessa ja peukalossa ja tuntuu painettaessa siltä että olis mustelmilla nuo kädet... tosi inhottavaa :sad001 Neuvolalääkäri sanoi että pitäisi pari-kolme viikkoa vielä seurailla ja sitten varata aika omalääkärille jos ei helpota. Mut tuntuu kauheelta jos vielä pitkäänkin joutuu näistä kivuista kärsimään, varsinkin kun on tuo vauvan käsittely toisinaan todella tuskaista ja hankalaa... eikä se kipu ota laantuakseen, pahenee vaan?
 
Mulla tiistaina kolme viikkoa synnytyksestä ja raskauskilot on lähteneet. Ei niitä kyllä tullutkaan kuin 7 ja ekan viikon aikana lähti kaikki. Ihmettelen että tuli noin vähän ja että lähti heti, mutta onnellinen olen. :)

Mäkin olin kaivannut mahallaan nukkumista, nyt oon muutaman kerran kokeillut ja se on ihanaa! Paitsi kun rinnat on niin isot, ne vähän painaa enkä vielä uskalla ihan pelkästään mahallaan koko yötä nukkua.
 
Puapru: mulle tuli peräpukamat synnytyksessä. Semmoiset ulkonevat. Viikon kuurin käytin niihin voidetta. Miula ne ei kyllä vuotaneet verta, mut olivat tosi arat ja haittasivat istumista. Nyt oon ollut pari päivää ilman voidetta ja nyt pukamat ei oo vaivanneet mitenkään vaikka edelleen ne on. Ehkä vähän on niiden koko pienentynyt. Kantsii ehkä sellainen voidekuuri käyttää, jos eivät sit siulakaan haittais enää elämää. Ja yritä pitää vatsa toiminnassa ja vaikka vähän löysällä, ettei tartteis tikistellä kovin pöntöllä.

Anna_: kokeile ummetukseen apteekista ilman reseptiä saatavaa Pegorion-ummetuslääkettä. Jouduin ite ottamaan sitä just noiden pukamien vuoksi ja auttoi tosi hyvin!

Mahallaan en oo kokeillut nukkua, kun tissit on niin isot nykyisin ja jos niissä on maitoa, niin vähän sellaiset pinkeät ja arat.
 
Täällä alkaa olla liikkuminen jokseenkin normaalinnäköistä, mutta varon silti alapäätä ja tikkejä tietoisesti koko ajan. En halua, että ne repeäis.. Mulla ei kirvele yhtään veskissä, eikä koko toimitus tuota ongelmia. Mies kävi ostaan apteekista pehmentävää varuiksi mulle, ja sitä oon sitten ottanut ajoittain.

Mutta nämä lantionpohjanlihakset!! Mulla on olleet niin hyvässä kunnossa aikaisemmin ja oon pystyny tosi hyvin kontrolloimaan niitä, niin nyt. Ou boy! Kun aloitin tekemään noita harjoitteita, niin kuinka turhauttavaa on, ettei niitä pysty hallitsemaan ja rutistaan yhtä reippaasti, kuin aikaisemmin! Pystyn pidättämään pissiä kyllä, eli ei lirahtele, mutta suihkua en veskissä pysty katkomaan. ARGH! (mulle-kaikki-heti-nyt). Pitää vaan treenata monta kertaa päivässä.

Puntarillekin uskaltauduin. 800g olis vielä jäljellä kymmenestä, eli almost there. :) TOSIN, kehonkoostumus on muuttunut sen verran, että läskiä on tasan hurjasti enempi kuin ennen raskautta. Masu palautuu päivä päivältä enempi, vaikka onhan siinä sitä ylimääräistä löysääkin - mutta ei mitään, mitä ei liikkumalla pois saisi.

Mieskin on jo himotellut tisuja ja odottaa, että päästään "jumppaamaan", mikä on minusta imartelevaa, kun en tosiaan ole mielestäni mikään maailman ihanin nainen tällä hetkellä etureppuineni. Sanoinkin sille, että kun haluttaa, voit vilkasta minun paidan alle, niin loppuu siihen. Vastasi vain, että ei muuten lopu. :D Saa kuitenki vielä ootella tovin, ennen kuin uskaltaudun yhtään mihinkään.
Ja kun tekis niin mieli tietää, että onko kaikki tikit paikoillaan ja kaikki tuolla alakerrassa kunnossa (mm. ne pukamat kiinnostais, tuliko niitä?), mutta itse en tohdi sinne vielä katsoa. Sanoin miehelleki, että siellä on kuulema ihan mustelmaki, niin hän oli jo ihan innoissaan, että "Anna mie katon! Mie painan sitä!" :D Hän siis tykkää _aina_ painaa kaikkia mustelmia. Hahah :D

Kohtutulehdus on lähtenyt parantumaan mielestäni hyvin, ei haise eikä enää hirveesti kipuilekaan.

Eli summa summarium - päivä päivältä paremmaksi. :)
 
Menna, mä oon käyttänyt vi-sibliniä ja laxoberonia. Ja syönyt luumuja. Mulla on soinut kummeleiden "mä olen mukana, kun peräpukama...." -biisi tässä pari päivää... :D Eli siis täällä myös noita ah - niin ihania - pukamia... en tosiaan olis uskonu että voi mennä näin pahaks mutta toivotaan että tästä paranee...
 
Minulle tuli raskauskiloja sen 30! Olen saanut 10kg pois, kotona vaa´asta on loppunut patterit, ehkä ihan hyväkin. Muuten olisin vaa´alla kokoajan kyttäämässä. Sektion takia liikunnan alottamiseen menee kauemmin. Mieheni kosi minua viikko sitten, ja tarkoitus olisi kesällä mennä naimisiin! :) Tulen hulluksi jos en pian saa tehdä muutakin kun vaunulenkkejä... Ja Haluaisin kesällä näyttää hääpuvussa hyvälle, ja nyt stressaa että ehdinkö. Mutta vaikka niitä kiloja tulikin niiiiiiiiiiin paljon ja ärsyttää, niin jokainen kilo on tuon pikku ukkelin arvoinen :Heartred
 
Yosa, me mentiin naimisiin kesällä masun kanssa, ja aivan hyvältä näytin silti. :wink Eli älä hätäile, se päivä on yksi onnellisimmista. :Heartred Ja hei, siis onnea kihloista!
 
Älkää stressatko kiloista. On vaan hyvä että on "ylimäärästä" rasvaa imetyksen kannalta!! Ei niiden mun ymmärtääkseni kuulukkaan heti lähteä! :)

Ummetukseen toimii myös tehokkaasti kylmäpuristettu pellavansiemenöljy. On vaan aika karseen makusta...
 
Raskauden myötä mulle tuli 13 kg ja nyt on kaikki lähtenyt.. Toissapäivänä kävin ratsastamassa ja oli kyllä ihanaa :Heartred synnytyksestä on nyt 4 viikkoa :) voi tätä rakkauden määrää tuohon pikkuiseen :Heartred
 
Mulle tuli kiloja 24. En tiedä paljon on mennyt :D Eikä kiinnosta. Näytän ihan hyvältä peilistä katsottuna vaatteet päällä (alasti en jää edes katsomaan, suorastaan välttelen sitä). On nyt ollut laihdutus päällä viikon ja aion katsella vain peilistä edistymistä. Olen joskus nuorena vetänyt liikunnan ja laihduttamisen överiksi (jatkuvaa liikuntaa ja jossain vaiheessa huomasin oksentavani kaikki syömäni ruoat ulos,,) joten nykyään en tuijota vaakaa vaan yritän hyväksyä itseni sellaisena kuin olen. Aina se ei onnistu mutta yrittäminen on kova :wink
 
Phuuuh! Nostan hattua kaikille yh-äideille, erityisesti pienen lapsen kanssa eläville. Mies on ollut vklopun reissussa ja on kyllä kädet täynnä hommaa. Vauva nukkuu ja oon sillä aikaa yrittänyt todella nopeasti keittää pullot ym., pitää takassa tulta, pestä pyykkiä, luututa, tehdä itellekin jotakin ruokaa ja samalla pohdin näin pikapikaa, että:
KOSKA TE EPPARINAISET OLETTA USKALTANEET HARRASTAA SEKSIÄ?! Kauanko meni? En ehdi lukea kaikkia palstoja, vaikka tiedän, että siellä olis ainakin joitakin vastauksia.

Uskalsin kurkkaamaan alakertaan ja huojentuneena uskalsin näyttää miehellekin. Kuulema samanlainen kapine on ku ennenki, ja haava on tosi siisti. :) Tikit vielä on eikä itsellä ole ku 2 vkoa synnytyksestä, eli ei tosiaan vielä oo ihan tarkotuskaan, mutta mieli tekis.. :D
 
Itselläni juuri samat fiilikset Mamsi, ihmettelen miten jotkut äidit ehtivät vielä pitää esim. blogia tms. kaiken lapsenhoidon ohella. Itsekin aika kiireellä joudun aina asioita hoitelemaan kun tyttö nukkuu :wink

Me sekstailtiin ensimmäisen kerran 2.5 viikkoa synnytyksestä, tsekkasin toki etukäteen että eppari on siinä kunnossa että mitään uskaltaa yrittää.. Kipeää teki ekalla kerralla, mieskin sanoi että ihan niinkuin olis ollu oikeasti ensimmäistä kertaa hommissa kun piti olla niin varovainen :wink nyt viisi viikkoa synnytyksestä ja paikat ennallaan. Eikun vaan kokeilemaan jos tuntuu että haluja on :D
 
Mulla on ollu epparin paraneminen aika hidasta. Nyt menny jo kohta viis viikkoo eikä vielä täysin parantunu. Eli odotellaan..en halua ottaa ainakaan mitään riskiä että parantuminen ottais takapakkia. Tuntuu siltä että tikkaus ei oo ihan parhaalla mahdollisella tavalla onnistunu yhestä kohtaa.
 
2 kk epparista ja kyllä seksi tuntuu maailman parhaalta :) Ekan kerran itte kokeiltiin öö.. 3 viikkoa synnytyksestä? Sillon jouduin keskeyttämään leikin ku tuntu liian ikävältä. Siitä se sit pikkuhiljaa lähtee.
Vieläkin tosin vähän tuntuu epämukavalta se ensimmäinen työntö (anteeksi jos menee liian yksityiskohtaiseksi), ilmeisesti paikat vielä vähän aristelee mutta kyllä se sit siitä helpottaa kun rentoutuu :D
 
Minä oon melkonen rääväsuu, eli en aivan helpolla säikähdä Mcgonnor. :D

Mulla siis ei oo vielä tikit sulaneet. 2vkoa ja 1pvä synnytyksestä. Saunaankaan en vielä ole uskaltanut. Terkkari katsoi torstaina ja siistiksi kehui, mutta yksi tikki oli napsahtanut auki. Saunaan ajattelin uskaltautua aikaisintaan keskiviikkona, kun tulee 2vkoa kotiutumisesta - ettei ne tikit vaan sula ennen aikojaan.

Odottavan aika on pitkä - jälleen kerran. :D

(..meillä muuten neiti nukkuu vieläkin. :O )
 
Ai hei, ja onko kukaan huomannnut, että jos istuu pidemmän aikaa (mulle riittää 5min) ihan perustuolilla, niin ylösnoustessa sattuu alavatsaan? Siis aivan tuonne häpyluun tienoille ja vähän niinkö niinkö hmm.. ehkä sinne lantionpohjan tienoille, aivan kuin ne lihakset olis "krampissa"?

Kohtutulehduksen ab:t loppu eilen, pitänee huomenna vielä pyytää terkkaa paineleen kohtu vauvan painokontrollissa, että onkos se ok..
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top